Tuo Copd kirja on sikäli mielenkiintoinen että siihen on koottu useampien asiantuntijoiden, vaikuttavat ihan kliinikoilta, kirjoituksia eri aiheista, yleensä ahtaumasta, sitten sen diagnosoinnista, spirometriasta ja sen tulkinnasta, sairauden eri vaiheiden toteaminen, lääkkeetön hoito, lääkkeet ja niiden antamistavat, sivuvaikutukset, sitten leikkaukset, oheissairaudet, katsaus uusiin lääketukimuksiin, apu ja sen tarve, happihoito ja sitten myös loppuvaiheet eli kattaa kyllä paljon. Se on yllättävän halpa, tai halpa ja halpa, usein on tuon tyyppiset kirjat 500 kruunun paremmalla puolen, tämä kruunuissa 265 eli joku 30 euroissa. Saa nähdä saako siitä isommin käytännön juttuja irti, esimerkiksi spirometria kuvina kertoo miten sitä omaa voi tulkita, jos nyt haluaa, minusta osaa sen lääkärin kanssa neuvotella ja kysellä juttuja paremmin jos on sellainen jonkinlainen kuva siitä omasta sairaudesta ja minä seuraan lähinnä sitä kehitystä että missä ollaan.
Meillä Greda on varmaan ihan eri tyyppinen ahtauma eli periaatteessa sitä on tulehduksellista tai sitten emfyseema toinen, minulla ei ole ollut koko aikana ysköksiä, ja jos nyt on jotain niin ihan kirkasta limaa. Avaava tietysti helpottaa hengitystä molemmissa, mutta ehkä siihen tulehdukselliseen olisi muutakin apua. osallahan on astman ja ahtauman yhteisjuttu, siksi minusta sitä lääkäriä voisi puhutella. Minulla ei esimerkiksi pakkanen vaikuta, sitten jos on joku -30, niin vaikuttaa jo varmaan terveemmilläkin.
Mutta katsotaan.
Nyt aurinko paistaa taas tosi upeasti, tämän päivän voimistelu oli ilmalämpöpumpun suodattimien imurointi, sitä ennen piti vaihtaa imurin pussikin että sai kunnon imaisut. Nyt voisi mennä vähän ulos, muuten juuttuu noiden kirjojen seuraan, illallahan niitä kannattaa enemmän tutkiskella.
Kyllä se eläkeläisen elämä on ihan mukavaa, saa itse päättää menonsa ja touhunsa, pitää vain jotenkin hyväksyä että
- on ryppyjä
- vartalo ei ole tiimalasi
- ei ole yhtä tehokas ja jaksa kaikkea
- ei sure sitä mitä ei voi tehdä (vaikkapa lennellä maailmalla) vaan nauttii näistä omista vuodenajoista
- eikä muistele niitä vanhoja kamaluuksia mitä on tapahtunut vaan niitä hauskoja juttuja, mukavia työkavereita, hupaisia ex-aviomiehiä, ja iloitsee kuten minä juuri nyt lapsista, isoista ja pienistä
ja kevätkin tulee. Mutta onhan toisaalta ne surutkin surtava mutta ei niihin kannata jäädä kun ei se menneisyys enää muutu, tulevaisuudelle voi tehdä jotain vielä, vanhanakin.