Greda Carpo kirjoitti:
Minustakin sulla menee hyvin, vaikka tarkasteluaika on lyhyehkö. Jännää, että katsot että sun pitää lääkärille tilittää, mutta aikuinen olet.
Sanavalinta unisena kieltämättä huono. On vaan jo tottunut kipukroonikkona vääntämään/kääntämään saadakseen edes jonkinlaista hoitoa. Sitä kun vaan entisenä nistinä ei luoteta ja olet automaattisesti lääkkeiden väärinkäyttäjä kandidaatti. Nyt ne on siitäkin olleet ihmeissään kun lopetin Tramalin kun löysinkin siihen avun fysikaalisenhoidon kautta. Ongelmana tässäkin se, että millään mittarilla niitä kipuja ei pystytä todistamaan ja siksi yhden mukaan peräti kuvittelen ne
joka johti vuoden mittaiseen psykologilla ramppaamiseen joka pisti bumerangina takaisin, ettei tällä viiraa mistään kohtaa.
els kirjoitti:
Hustler kirjoitti:
Aamupaasto se vaan nousee joka päivä
.. nyt jo 7.2
Taitaa olla mun kohdalla niin, että ketogeenisellä ois mentävä koko päivä. Ei naurata
Jos pääset iltapäivällä vitosiin, niin pitkäsokeri pysyy kunnossa (nimmarilla mittauskokemusta lähipiiristä).
Enkä tiedä naurattamisesta mutta jos nyt ei nauravana niin ainakin varsin hyväntuulisena tuo lähipiiri on ketogeenisellään pysynyt : )
Pääsen kyllä sinne alle kutoseen niukin naukin mutta se on sitten melkein nollahiilarikyytiä. Tuossa lueskelin aamusta Heikkilää ja toteaa kirjassaan, että sokerit tasaantuvat hyvinkin nopeasti(mikä tapahtunut) mutta aamusokerien kanssa saattaa viedä aikansa. Tämä oli lohdullista kuultavaa ja varsinkin kun hiilarimäärien ei tarvitse olla minimeissään vaan siellä 72g alle. Tietty yksilöllistä tämäkin. Esm. vaimon radia aina seuratessa ei riittänyt kuin tiukkalinja mikä tietty ihan eri kuin II-tyypin tauti.
Zee kirjoitti:
Tsemppiä ketoiluun ja lääkärin tapaamiseen.
Ketogeenisellä menty jo monta päivää täälläkin.
Kiitos kannustuksesta. Sitä ei vaimon ja teidän lisäksi muualta löydy. Kaikki sukulaisetkin jotka muuten järestään lähihoitajia kuolevat nauruun näitä "jorinoita" kuunnelessaan. Noh, oli se varmaan niille shokki kun sain ekan opiaattilääkityksen vuosia sitten ja järestään kaverit totesivat olevani kohta taas kovien huumeiden koukussa ja perhe mennyttä. Mites kävi? Alasajo omatoimisesti kerran Teemuista ja kaks kertaa Norspanista ja still going strong, vieläpä kaks kersaa tullu lisää. Yks lekuri ja hoitsu totes kerran miten me ihaillaan tota sun itsekuria lääkkeiden suhteen, totesin et jos sitä olis ei mahani olisi tämän kokoinen