karppaus.infon arkistoitu foorumi

Silti
- suomalainen voi (ja smetana) on keskieurooppalaiselle kulinaristille suurta herkkua.
- Oltermanni ei häpeä tuontikermajuustojen seurassa.
- ja Oivariini voittaa mennen tullen ulkomaiset levitesekoiteyritelmät, vaikkei oikealle suomalaiselle voille pärjääkään.

Kaikki ei ole täällä parempaa, mutta niitä hyviä ajattelin suosia jatkossakin.
Näin siksi, että maaseutua ei tosiaan voi tuoda. Eikä lähiruokaa.

Se on monen seikan välinen kompromissi. Aikanaan kaupoissa oli irtomaitoa jota asiakkaat tai kauppias kauhalla annosteli omaan kannuun.

maidon jakelulogistiikka, hygianiavaatimukset yms ovat tuosta muuttuneet moneen kertaan. Kompromissia tehdään monen eri seikan välillä. Jos yhtä painotetaan enemmän kärsii toinen... entä jos se toinen painottuisi enemmän, mitkä sitten olisi toisaalla haitat. Hiukan samanlaista kuin eräät tahot haluavat tuulivoimaa vähentääkseen esim saasteiden määrää ja kun niitä rakennetaan samat tahot protestoivat sitten kun maisemat pilaantuvat ja seuraa muitakin ympäristöhaittoja.

Olisimmeko valmiit kuitenkaan luopumaan osasta elintarvikehygieniaa.

Mutta (juu siis hk pidän matotaloustutteita tärkeänä osana ravitsemustan) jospa esitän kysymyksen, kuuluuko lehmän tuottama maito ihmisen luontaiseen ravitsemukseen? Vaikka toki voimmekin sitä käyttää, sanmoin kuin rypsiä tai ruista tai vehnää luonnollisesti, kuka mitäkin. Lehmähän, kuten muutkin imettäjänisäkkäät tuottavat vastasyntyneelle vain hetkeksi alkukasvun ajaksi ravintoa. Kuuluuko se edes lajin sisällä jatkuvaksi ravinnoksi, entä lajilta toiselle. Kunhan vaan kysyn? Onko se "hyvää" ravintoa? Kukas se lehmän maidon eritystä pitää jatkuvasti yllä - luonnollistako sellainen jatkuva maidon eritys. Toimisiko ihmisnisäkkäälläkin. Luonnollista?

Hapatettu voi ja smetana lienevät vanhaa varjagiperinnettä, venäläisten mukaan smetana tuli tutuksi Ruotsin-kaupan mukana. Ja tosiaan Pietarin herkkusuut ylistivät ennen muinoin suomalaista voita. Se oli käsite. Viikinkiperinnettä siis, eikä suinkaan 'kotimaista tuotekehittelyä', josta ensismmäisenä tulee minulle mieleen kevytlevitteet ja high-tec kuitupuurot.

Meillä ei käytetä Oivariinia, koska meillä ei käytetä levitteitä ja koska minusta voi on parempaa ja helpompaa, kun siitä saa niitä viipaleita sillä juustohöylällä. Mutta ei se pahimmasta päästä rasvoja liene.

_________________
Karppaus kannattaa: Kymmenen vuotta virkeyttä ja painonhallintaa, ilman tarpeettomia ruokarajoitteita.

blogi: http://mirkankysymyksia.blogspot.com/

Onko kanamuna ihmisen luontaista ravintoa? Vain pitkälle jalostetut kanat munivat päivittäin.

mmh. Linnunmunien hankkiminen on kyllä suhteellisen helppoa. Mutta en kyllä itse menisi koettamaan villipuhvelin lypsämistä.

Kuinka ihmisruumiin adaptoituminen johonkin ruoka-aineeseen lajillisesti/geneettisesti toimii? Kauanko siinä menee? Onko se edes mahdollista?

Jotain ihmisen pitää itsensä ulkopuolelta syödä - kai?

_________________
"Ei oikeutta maassa saa ken itse sit' ei hanki" -Kramsu-

Kun tuli juuri jutueltua täälläkin ihmisen luontaisesta ravinnosta, niin linkitänpä sen ketjun tähän. Maito ja maitotuotteet, kypsennetty liha, raaka liha, kasvikset esivalmistuksilla ja ilman, rasva eri muodoissaan, erilaiset käymistuotteet ... kaikki kuuluvat minusta tähän samaan suureen sekaruokaisen ihmisen ravintoainepooliin. Ja loppu löytyy tuolta:

http://karppaus.info/forum/viewtopic.php?t=19988

Ja totta kai voin olla täysin väärässä.
Mutta sitä kai kukaan ei kysynytkään - tai oikeasti edes koskaan epäillyt?
Vesiapinateorian puolesta liputtava els

_________________
Erkki terveys- eko- ja eettisistä syistä. Tyyli täällä, kliks
Ei eläinkään pysy terveenä jatkuvasti vaihtelevalla sapuskalla.
We are 90% microbes and 10% human.
Why invent a cure when you can profit from thousands of remedies? (DrWho)

Ihminen on myös ainoa eläin joka valmistaa ruokaa, eli paloittelee ja yhdistelee eri raaka-aineita ja kypsentää niitä tulta/kuumuutta hyödyntäen. Pitäisikö sekin lopettaa 'luonnottomana'? Kirjoitustaito? Pukeutuminen? Musiikki ja tanssi? Monimutkainen kieli?

Vanha antropologi voisi todeta, että osoitetusti löytyy homo sapiens-populaatioita, jotka ovat käyttäneet maitoa tuhansia vuosia, joten se kuuluu lajille tyypilliseen käyttäytymiseen. Onko se sitten sopivaa ravintoa jokaiselle h.s. yksilölle, on toinen kysymys.

Ja sama voidaan nähdä koskemaan viljaa. Tai moniavioisuutta. Tai montaa muuta.

_________________
Karppaus kannattaa: Kymmenen vuotta virkeyttä ja painonhallintaa, ilman tarpeettomia ruokarajoitteita.

blogi: http://mirkankysymyksia.blogspot.com/

Täsmennettäköön nyt että en todellakaan esitä maidon olevan luonnotonta ihmiselle kuulumatonta ravintoa. Esitoin vain kysymyksen, lähinnä siksi että jokaista asiaa on muistettava kyseenalaistaa, edes sen verran että ei pidä ns automaattisia itsestäänselvyyksiä.

Mitä sitten vuosiin tulee niin muutama tuhat vuotta on jokseenkin merkityksetön aika. Se on pikkuhujaus. Toisaalta esim suoliston mikrobikanta saattaa olla aika nopeastikin adaptoituva ja silläkin on osuutensa asioihin. Kysehän ei ole vain ihmisen soputumisesta vaan koko tämän ihmiseksi sanotun biomassakasan jonka "osa" on myös tuo ihmisen genetiikan ulkopuolella oleva symbioottimen mikrobiläjä. Myös tuolla entsyymipuolella saattaa olla aika vikkeliäkin muuttujia ainakin määrien osalta?

Minusta luonnosta luontaisena saatava ihmisen ravinnoksi koetusti kelpaava (mukaanlukien lehemän tehdasprosessoimaton maito) on kuitenkin aikalailla eri asemassa kuin se mössö jota teollisuus aikaansaa. Olkoon sitten kyse pastöroinnista, homogenoinnista tai rasvojen kovetuksesta tai kemikaalien (ei ravitsemus-) lisäämisestä tuotteisiin.

Eihän "teollisesti" tuotettu kananmunakaan kovin kummoinen taida olla vaikka ehkä niissäkin on parempia ja huonompia? Sama koskee keinoravittuja eläimiä joiden lihaa sitten syömme.

Jokatapauksessa muun muassa maito (käsitelty) on ollut eräiden spekulaatioiden kohteena joidenkin lisääntyvien sairauksien patogeneesissä yhtenä epäilyksen alaisena. (mm jokin osa 1-tyypin diabeteksista). Miksi allergiat lisääntyvät, miksi astma lisääntyy, miksi 1-tyypin diabetes lisääntyy jne... lisäaineet? Ympäristömyrkyt? Ruuan prosessointi? Miksi sperman laatu heikkenee? Lista lienee lähes loputon. Jotain menee pieleen - mitä?

Ei siinä mitään tuotekehitystä tarvita, hanki lehmä ja kirnu.

_________________
// Einomies - karppi, jo vuodesta 2004 -

OT, mutta veikkaan kahta pääsyytä allergioihin: väärä ravinto ja modernit rakennusmateriaalit, etenkin muovien käyttö käytännössä kaikissa rakenteissa ja vielä kaikissa pintamateriaaleissa. Kuulemani mukaan asunnon muovipintojen määrän ja lasten allergioiden välille on löydetty suora korrelaatio sekä Norjassa että Ruotsissa, toisistaan tietämättä.

Muovit maaleissa, matoissa, tapeteissa johtavat huonosti sähköä eli keräävät pintaan staattista sähköä, mikä kerää hiukkasia kiinni pintoihin. Tämä ei ihmissilmään kovin nopeasti näy mutta lisää altistusta. Sitten tulevat päälle materiaalien omat päästöt sekä virheellisten rakenteiden aiheuttamat homeongelmat, joka nekin johtuvat pääosin juuri muovista joka estää kondenssi- ym. kosteuden kuivumisen.

Mieheni työhuoneen mittaustulokset tulivat eilen: teippi ja sinetti oveen. Käyttökielto, kirjat ja paperit luultavasti otsonoitava. Työtoverilla puhkesi jo astma.

Vanha talo jossa paksut välipohjat. Alla lämmitetty huone, katto läpäisevä, välipohjan tiivistys ja eristys ulkoseiniin heikko, eli välipohja talvisin kylmä. Päällä pari kymmentä lattiapinnoitetta: muovimattoja, askelääniä vaimentavia kumimattoja, muovilakkapintaisia lautaparketteja. Alakerran lämmin vesihöyry kohoaa välipohjaan, jossa jäähtyy ja kondensoituu vedeksi pääsemättä kuivumaan höyrytiiviin yläkerran lattian vuoksi: homeongelma. Huonoa ilmanlaatua korjattu tehokkaammalla koneellisella ilmanvaihdolla, korjausilma jostakin syystä tuli parhaiten sieltä välipohjasta jolloin homeitiöt saatiin tehoimettyä yläkerran ilmatilaan. Kun lattiaan tehtiin koeporaus, sieltä suorastaan viuhui tuuli.

Ilman näitä muoveja ja koneellisia ilmanvaihtoja ei olisi ollut tätäkään ongelmaa.

Lisäys: Alan tutkija myös kovasti pahoitteli sitä, että elintason noustua uudelle vauvalle ennen tämän syntymää useinkin sisustetaan oma huone uusin pinnoittein ja tekstiilein, jolloin päästöt ovat maksimaaliset pienelle tulokkaalle. Materiaalien päästöt laskevat ajan myötä, siksi se vanha tapetti tai vanha muovimatto olisi paljon ystävällisempi pikkuiselle. Suositteli myös käytettyjä vaatteita ja liinavaatteita mieluummin kuin uusia.

Eli tamineet mahdollisimman pitkälle sukulaisilta tai kirpputoreilta pesukoneen (ei huuhteluainetta) ja mahdollisen silittämisen (mahdolliset loisten munat eivät kuole pesukoneessa mutta silityksessä kyllä) kautta käyttöön.

_________________
Karppaus kannattaa: Kymmenen vuotta virkeyttä ja painonhallintaa, ilman tarpeettomia ruokarajoitteita.

blogi: http://mirkankysymyksia.blogspot.com/

Edelleen OT

http://www.ktl.fi/attachments/suomi/jul ... 005b11.pdf

Lisäksi tuli tuosta pesukoneestakin mieleen zeoliitti joka ei liene aivan harmiton sekään.

"6.5. Pesu- ja puhdistusaineet
Pesu- ja puhdistusaineet ovat keskeinen tuoteryhmä, jolle kuluttajat altistuvat päivittäin.
Tämä näkyy selvästi myös Myrkytystietokeskuksen tilastoissa (Taulukko
6.1).Tekstiilien pesuaineiden koostumuksessa tapahtui merkittävä muutos 1990-luvun
alussa. Veden pehmentimenä (kalsiumin ja magnesiumin sitojina) käytetyt fosfaatit
korvattiin saven kaltaisilla synteettisillä zeoliiteilla (alumiinisilikaatteja,
Na12(AlO2)12(SiO2)12 x 27H2O) lähinnä fosfaattien vesistöjä rehevöittävän vaikutuksen
takia. Zeoliitit ovat rakenteeltaan ja koostumukseltaan laaja ryhmä. Niitä on kuvattu
yli 100, joista 40 on luonnossa esiintyviä. Zeoliitit toimivat ioninvaihtajina, ja
vähentävät veden kovuutta vaihtamalla kalsiumin natriumiin. Zeoliitit eivät hajoa jä177
teveden puhdistuksessa, vaan sedimentoituvat saostusaltaissa. Zeoliitteja voi jäädä
myös pestyjen tekstiilikuitujen sekaan. Samoihin aikoihin zeoliittien käyttöönoton
kanssa markkinoille tuli vettä säästäviä pesukoneita. Lisäksi perinteisesti annosteltavien
pesuaineiden tilalle tulivat tiivisteet, joita käytetään huomattavasti pienempinä
annoksina. Jos zeoliittia sisältävää pesuainetta käytetään liian suurina määrinä ja
pyykki huuhdotaan pesuohjelmassa pienellä vesimäärällä, ei zeoliitti huuhtoudu kunnolla
pois. Pahimmillaan pesutulos on huono ja kuluttaja voi altistua zeoliittipartikkeleille,
kun zeoliittipölyä jää vaatteisiin. Siksi on tärkeää, että pesuainetta annostellaan
oikein eikä pesukonetta täytetä liian täyteen. Voidaan myös kysyä onko zeoliittien
käyttö lainkaan tarpeellista vesistöjen rehevöitymisen kannalta, koska fosfaattien
poistaminen on riittävän tehokasta käytössä olevalla jätevesien puhdistustekniikalla.
EU:n pesuaineasetus (648/2004) edellyttää, että komissio laatii raportin fosfaatin käytöstä
ja sen mahdollisista rajoituksista huhtikuuhun 2007 mennessä. Tähän selvitykseen
kuuluu myös fosfaatin vaihtoehtojen (mukaanlukien zeoliitin) käytön arvio.
Euroopassa pesuaineisiin käytetään zeoliittejä n. 650 000 t vuodessa. Suuresta käyttömäärästä
johtuen on tärkeää selvittää kuluttajan altistuminen zeoliiteille ja zeoliittien
terveysvaikutukset. Terveysvaikutusten kannalta haitallisimpia ovat pitkäkuituiset
luonnon zeoliitit, kuten erioniitti. Pesuaineissa käytetään ainoastaan synteettisiä zeoliittejä,
joiden molekyylirakenteessa ei ole kuitumaisia elementtejä, ja joita yleisesti
pidetään haitattomina. Yleisin pesuaineissa käytettävistä zeoliiteistä on zeoliitti A,
jota on pesuaineissa n. 20-34 %. Sen partikkelikoko on keskimäärin 2 μm (0.7-3 μm),
joten se kuuluu hengitettäviin partikkeleihin. Pesuainevalmistajien käynnistämä
HERA-projekti (Human and environmental risk assessment on ingredients of European
household cleaning products) on äskettäin tehnyt olemassa olevaan, osin puutteelliseen
aineistoon perustuen zeoliitti A:n riskinarvioinnin (HERA, 2004). Sen mukaan
zeoliitti A:n nykyinen käyttö pesuaineissa ei aiheuta ympäristö- eikä terveysriskiä.
Kuluttaja voi altistua zeoliiteille ihon kautta pestessään käsin pyykkiä ja käyttäessään
vaatteita, joissa on zeoliittijäämiä. Tällaisen altistumisen terveysvaikutukset ovat todennäköisesti
hyvin vähäiset, koska zeoliitti A ei aiheuta ihoärsytystä eikä ole herkistävä.
Toisaalta sen pitkäaikaisia ihovaikutuksia eikä imeytymistä ihon läpi ole tutkittu.
Toinen todennäköinen altistumisreitti on hengitysteitse zeoliittijäämiä sisältävien
tekstiilien käsittelyn ja käytön yhteydessä. Makaki-apinoilla tehdyssä pitkäaikaisessa
inhalaatioaltistustutkimuksessa zeoliitti A ei aiheuttanut monille silikaateille tyypillistä
keuhkofibroosia eikä systeemisiä toksisia vaikutuksia. Sen sijaan todettiin lievempiä
keuhkomuutoksia, kuten makrofagien kerääntymistä keuhkoihin sekä bronkioliittiä
ja alveoliittiä (ilmatiehyeiden ja keuhkorakkuluiden tulehdusta). Alin pitoisuus,
jolla nämä vaikutukset todettiin, oli 1 mg/m3, mutta alhaisempia pitoisuuksia ei ole
tutkittu. Siten mahdollisuutta, että alhaisemmillakin pitoisuuksilla olisi vaikutuksia
keuhkoihin, ei voida sulkea pois. Myöskään zeoliitti A:n imeytymistä keuhkoista ei
ole tutkittu. Altistuminen zeoliiteille suun kautta on epätodennäköistä, eikä siihen ole
todettu liittyvän merkittäviä terveysriskejä. Kahden vuoden karsinogeenisuuskokeessa
rotalla rehuun sekoitettu zeoliitti A (suurin annos 62.2 mg/kg/vrk) ei aiheuttanut mitään
merkittäviä toksisia vaikutuksia.
Tahrojen poistamisen nopeuttamiseksi pesuaineissa käytetään entsyymejä, jotka valmistetaan
yleensä bioteknisillä menetelmillä mikrobien avulla. Tärkeimpiä pesuaineiden
entsyymejä ovat proteaasit, lipaasit, amylaasit ja sellulaasit. Useat entsyymit ovat
osoittautuneet vahvoiksi allergeeneiksi, ja allergian syntymekanismina on yleensä
IgE-välitteinen välitön yliherkkyys. Allergisoitumisen kannalta ongelmallisimpia ovat
jauhemaiset pölyävät pesuaineet. Nestemäisiä valmisteita käytettäessä riskit ovat selvästi
pienempiä.
Huuhteluaineet sisältävät lähinnä tekstiilikuitujen hoitoon tarkoitettuja aineita, jotka
mm. pehmentävät kuituja ja poistavat sähköisyyttä. Ne eivät ole välttämättömiä pesutuloksen
kannalta. Huuhteluaineet voivat sisältää monia erityyppisiä kemikaaleja,
esim. kationiaktiivisia tensidejä, hajusteita ja säilytteitä. Huuhteluaineen kemikaaleja
jää tekstiilikuidun pintaan ja niistä erityisesti hajusteet saattavat aiheuttaa allergisia
reaktioita. Pesuaineiden hajusteille allergisia on n. 0.5-1% kuluttajista.

Enpä tiedä.

Juuri noiden riskinhallintasuositusten takia Tuusulan ja Keravan(?) lapsillta juuri vietiin tuoreet vihannekset ja hedelmät kouluruokailusta...

Sinänsä tuo KTL:n
"Selvitys elinympäristön kemikaaliriskeistä
Kansallisen kemikaaliohjelman taustaselvitys"
on mielenkiintoinen ja monesta näkökulmastakin käsin katseltuna.

No OT jatkuu: Nestemäiset pyykinpesuaineet pesupalloineen ovat muutenkin näppärämpiä, minusta pesutuloskin on parempi. Muistelen myös nähneeni Kuluttajalehdessä, että jäämät ovat nestemäisillä yleensä pienempiä.

Mielenkiintoinen tuo vettä säästävien pesukoneiden ongelma, kannattaa siis valita malli johon voi valita ylimääräisen huuhtelun (näin meillä on muuten tehtykin). Lisäksi kun valitsee sen kirjopesu 40 astetta, niin pesuaineen annostelua voi hiukan vähentää suosituksesta.

Muuten siis huoelstuttaa miehen tilanne. Hänen huoneestaan mitattiin korkeammat homeitiöpitoisuudet kuin työötoveriltaan, jolla puhkesi krooninen astma (ja joka on nostamassa syytettä työnantajaa vastaan.) Ilmeisesti tuommoinen altistus voi johtaa pysyvään vastustuskyvyn heikkenemiseen.

Jo vuosia hän on viihtynyt huonosti toimistolla, ja ihmetelty kun hän ainoana perheestä saa pahan ja sitkeän flunssan monta kertaa vuodessa, karppaamisesta huolimatta. Jo vuosia hän on ihmetellyt, että lomalla tai runsailla työmatkoillaan ei sairastu koskaan, mutta meitä paukapäitä, olemme olettaneet sen johtuvan työpaikan sosiaalisesta ilmapiiristä.

Kun joskus oppisi tästä psykologisoinnista eroon ja miettisi muut vaihtoehdot ensin.

_________________
Karppaus kannattaa: Kymmenen vuotta virkeyttä ja painonhallintaa, ilman tarpeettomia ruokarajoitteita.

blogi: http://mirkankysymyksia.blogspot.com/

vaikka alkaakin olla NIIn ot:tä ettei mitään rajaa niin voin suositella pesupähkinöitä. alle eurolla saa 50g kokeilupakkauksen (tai ainakin vuosi sitten sai). Tarvitsee tosin joskus lisäksi valkaisuainetta, mutta kun valitsee ekon vaihtoehdon siitäkin niin pärjää. Tällä saatiin siis avokin joka talvinen ihottuma hävitettyä.

muoks. eikä jää mitään kemikaalijäämiä

_________________
"Tyhmää, tylsää!"

Hmmm. pihassa kasvaisi suopayrttiä, samaa saponiinia siinäkin...

_________________
Karppaus kannattaa: Kymmenen vuotta virkeyttä ja painonhallintaa, ilman tarpeettomia ruokarajoitteita.

blogi: http://mirkankysymyksia.blogspot.com/

Eli lopputuloksena taisi olla:

Oivariini on ihan ok, jos ei ole tai halua olla hifistelijä.

?

_________________
asioilla on tapana järjestyä

http://www.TickerFactory.com/weight-loss/wbENI6Y/

Ylimalkaisesti näin.

En vaan käsitä miksi karpin kannattaisi lisätä muutenkin suureksi ehkä nousevaa monityydyttymätöntä rasvaa. Kun hiilaria korvataan rasvalla ei liene energiakäyttöön tarvetta nostaa pufan määrää vaan safan ja mufan.

Tämän kannan epäsuorasti ottaa myös Stipanuk kirjassaan "Biochemical, Physiological & Molecular Aspects of Human Nutrition" muun muassa mainitessaan oliiviöljystä (jota suosii yhtenä hyvänä mufan vuoksi) Peroksidaatio kun on hankala asia. No jos saa paljon pufaa on saatava paljon antioksidantteja. (esim E-vitamiini on osoittautumassa tässä suhteessa totaalipettymykseksi)

Euron maksoi 50g kokeilupakkus n. kuukausi sitten. Ja puhdasta näyttäis tulevan. Käytön jälkeen pähkinät (tai siis ne kuoret) voi kompostoida.

muoks. Pesuteho testattu kestovaipoilla, luulis siis tehon riittävän muuhunkin pyykkiin.

_________________
75...................63...60

marga: lakanat ja valkoiset paidat tahtoo pinttyä ilman satunnaista valkaisuaine pläjäystä. Itse ei olla valkaistu, sillä ei ole ollut vielä rahaa tilata ekoa valkaisuainetta. Ens kuussa ehkä.

_________________
"Tyhmää, tylsää!"