Kaikki paheet ovat sallittuja sillointällöin - jos niitä kykenee käyttämään kontrolloidusti.
Minä voin aivan mainiosti ottaa alkoholia sen annoksen/pari, tai ajoittain enemmänkin. Ja jos pitäisin light-siidereistä, en pitäisi pahana valita sellainen juomakseni. (mutta light-siiderit maistuvat minun mielestäni aivan järkyttävän karsealle, joten juon koshuvishyä

).
Toisaalta, en voi koskaan ottaa edes yhtä pientä suklaapalaa. Vaikka se olisi prossasuklaata. En vaan yksinkertaisesti kykene jättämään yhteen palaan - yksikin karkki, kakkupala tai vastaava on minulle liian suuri riski. Jos otan sen yhden suklaapalan töissä kahvin kanssa - todennäköisesti käy niin, että kotiintulomatkalla syöksyn silmät kiiluen karkkitiskille, ja sieltä lähtee mukaan levy suklaata, pussi lakua ja ehkä vielä jotain kirpeää turkinpippuriakin. Seuraavana päivänä mietin - "noh hitto kun mä nyt oon jo valmiiksi turvoksissa..." Ostan litran jätskiä. Ja varmaan sitä lakuakin. Iltamyöhällä menen syömähimoissani kiskalle hakemaan pari KingSize Tuplaa ja jotain muutakin. Seuraavana päivänä menee jo valmispizzaa ja juustonaksuja.... Ja tämä kontrolloimaton syöminen saattaa jatkua kuukaudenkin putkeen - ja paino nousee takaisin sinne mistä aloitettiin...
Pieniä paheita saa (ja pitääkin!) olla, mutta se pahe pitää valita niin ettei sillä pilaa hyvää karppausfiilistä!!
