karppaus.infon arkistoitu foorumi

Juu, en tarkoittanutkaan kalorimääriä, vaan yleensä määrällisiä ohjeita. Vai onko tuo ruoka-aineiden erottelu aterioilla se hänen ydinajatuksensa ja hän ei sen tarkemmin määrittele muita juttuja?

Tuota kaloristien rasvatonta kitudieettiä en ymmärrä, miten nuo asiat liittyvät toisiinsa ja mikä on kaloristi?

Ehkäpä tässä kohdassa on parempi sanoa se klassinen "lue kirja" . Mutta vakavissaan, sen enempää monti kuin vaikkapa Barry Groves tai Mary Enig tai monet vanhat peet eivät oikeasti perusta määristä. He tietävät nykyisiä kaloriteoreetikkoja paremmin, että olemme yksilöllisiä. Ja he luottavat, että terveen kropan nälänhallinta toimii - ihan niinkuin eläimilläkin, jos niitä ei suljeta liian ahtaisiin koppeihin eikä anneta luonnotonta ruokaa. Eivät tätini maatiaiskanat ole ylen lihavia, vaikka niillä ruokaa riittääkin... Eikä susi syö kymmentä lammasta vaikka saattaa monta tappaakin kerrallaan; se tappaa ehkä tappamisen ilosta, mutta syö vain tarpeensa verran.

Rasvattomuus tai siis liian vähäinen rasva sotkee hormonitoimintaa, liittyy se sitten kehon tai ruoan rasvaan. Epidemiologinen tutkimus ei osoita, että vähärasvaisella elettäisiin pitempään tai terveempänä - itse asiassa vastakkaisia esimerkkejä on paljon enemmän.

Enkä usko, ettet oikeasti ymmärtäisi, mitä tarkoitan kaloristeilla . Mutta tunnetko sinä Heisenbergin teorian, joka on kvanttiteorian perusteissa. Sen yksi muoto sanoo, että mittaus vaikuttaa/häiritsee aina myös mitattavaa systeemiä. Nyt näyttää siltä, että mitä keskittyneemmin on tarkkailtu kaloreita, sitä vähemmän on ehditty katsoa mitä kokonaisuudelle on tapahtunut kokonaisuutta. Ja nyt sitten ollaan lirissä.

terv els

_________________
Erkki terveys- eko- ja eettisistä syistä. Tyyli täällä, kliks
Ei eläinkään pysy terveenä jatkuvasti vaihtelevalla sapuskalla.
We are 90% microbes and 10% human.
Why invent a cure when you can profit from thousands of remedies? (DrWho)

Voisiko tämä tarkoittaa paranemista syömishäiriöistä/sokeririippuvuudesta/jne. ?

_________________
Karppi-hiilari jojo vuodesta 2004, jojoilun loputtava terveyden takia.
Paino -40kg

Minusta ne kalorit ovat juuri se kokonaisuus, nuo muut asiat ovat sitten niitä yksityiskohtia, joita voidaan viilailla, jota ne kalorit saadaan kohdalleen. No, ehkä vielä yllätän itsenikin ja lainaan tuon Montyn kirjan.

Näin olen ymmärtänytkin sinun ajattelevan. Eikä vika toki ole sinun.

Kaloreihin keskittyminen on maailmasodan jälkeisten viattomien kukkaisvuosien lahjaa ravitsemustieteelle aidoimmillaan. Vastaava ”yksiulotteisten insinööritieteiden lahja” olivat lasten kasvutilastot neuvoloille. Siellä ne aiheuttavat edelleen hankaluuksia: kun keskittyy tuijottamaan keskikasvua, luonnollinen vaihtelu unohtuu. Siksi monen täysin terveen mutta liian pitkän/lyhyen/lihavan/hoikan vauvan äiti on tullut neuvolasta sydäntä särkevän huolestuneena ja neuvottomana. Kas kun siellä nuori, innokas kipusisko on kertonut, millainen hänen vauvansa olisi pitänyt olla...

Voisi olla virkistävää jättää hetkeksi ne kalorit syrjään. Siinä pienetär on nimittäin täysin ja ehdottoman oikeassa, että sitä tarkkaa kalorimäärää ei voi määrittää (vaikka sellainen olisikin). Tämä ei liity termodynamiikkaan, joka on sinällään ok, vaan systeemin monimutkaisuuteen. Kalorintarve
- ei ole sama edes yhdelle ihmiselle eri aikoina, saati sitten kaikille
- ei välttämättä liity syötyyn ruokaan, koska kaikki syöty ei imeydy
- ei edes riipu vain määrästä vaan (valitettavasti) myös ruoan laadusta, yhdistelmästä ja käyttökerroista. Tämä taas johtuu hormooneista.

Vastoin Atkins-dokumentin ja ravintoasiantuntijoittemme tietoja vertailututkimuksia on tehty. Niissä näkyy varsin selvästi, että hiilihydraatteja rajoittamalla ja valikoimalla laihtuu, kaloreista riippumatta. Ja sekin on todistettu että ihmisillä (ja jopa rotilla) nopeat hiilarit kertyivät helpommin rasvaksi. Olisiko parempi kysyä miksi? eikä miten?

Onneksi kalorien oikean määrän arviointi on paitsi toivotota niin myös tarpeetonta. Jos kaikki muut eläimet maailmassa osaavat säädellä syömänsä ruoan määrää - paitsi ihmiset ja heidän lajille epäluonteenomaisella ravinnolla syötetyt lemminkkinsä - niin vika ei ehkä ole tahdossa ja kaloreissa. Minkä sille mahtaa, jos itsesäätely toimii vain silloin kun ruoka sopii elimistölle.

terv els

Ps. Tämä on se ei-kaloriteoreettinen lähestymistapa, jossa katsotaan metsää eikä puuta, ja johon kaikki karppausteoriat lopulta perustuvat, sanotaan se sitten julki tai ei. Ja tähän (ei niinkään vain hiilareihin) tiivistyy myös rakkaiden ravintoneuvojiemme uskomattomin ja älyttömin tyhmyys: Kun heille kalori on kalori, niin kaura on kauraa, on sille tehty sitten mitä hyvänsa. Samoin rypsiöljy on kaloreina samaa, on se sitten kokonaan kovetettu tai öljyä. Ei se näin mene!

Ihminen on syönyt viljaa ja sokeria muutaman tuhannen vuotta. Mutta ne viljat ja sokerit eivät ole koskaan ennen olleet näin puhtaiksi ja nopeiksi käsiteltyjä ja yksipuolisia kuin se moska mitä meille nyt tarjotaan. Nykyinen leipämme ei tosiaankaan ole perinneruokaa!

_________________
Erkki terveys- eko- ja eettisistä syistä. Tyyli täällä, kliks
Ei eläinkään pysy terveenä jatkuvasti vaihtelevalla sapuskalla.
We are 90% microbes and 10% human.
Why invent a cure when you can profit from thousands of remedies? (DrWho)

Minä en hylkäisi kaloreita ihan kokonaan. Ensisijaisia ne eivät minustakaan ole. Syöminen menee metsään, jos se perustuu kaloreiden välttämiseen. Mutta tämähän juuri on elintarviketeollisuuden etu, saadaan ihmiset syömään paljon turhaa ruokaa, josta ei tule kylläiseksi, eikä saa ravinteitakaan. Miksi myydä kokomaitoa, kun voi myydä samalla hinnalla rasvatonta ja kiskoa hinta kermasta erikseen!
Ensisijaista on siis syödä ravitsevaa ruokaa selkeillä aterioilla niin että nälkä lähtee. Jos elopaino ei tällä korjaannu, niin voi niitä kalorilaskureita silloin vilkaista, löytyisikö sieltä osviittaa homman säätämiseksi.

_________________
Karppaus kannattaa: Kymmenen vuotta virkeyttä ja painonhallintaa, ilman tarpeettomia ruokarajoitteita.

blogi: http://mirkankysymyksia.blogspot.com/

Niitä puita siinä metsässä ovat kalorien lisäksi sopiva määrä proteiineja, hiilihydraatteja, rasvaa, syömäkertoja - ja terve(htynyt) elimistö.

Siksi kai Atkinskin sanoi, ettei ensimmäiseen kahteen viikkoon pitäisi ajatella vaakaa tai kaloreita. Pitkän valkuaisainevajauksen jälkeen kroppa tapaa usein ensin tankata vähähiilarisella itseään kuntoon. Ikuiseen nälkään tottuneen, "terveellisesti" kituilleen napostelijan on lisäksi opeteltava kuuntelemaan omaa kehoaan - ja sitä oikeaa nälkää, halun sijaan. Ja opetelta syömään kunnolla ja nauttien, sen sijaan että tuntee syyllisyyttä joka kalorista.

Totta kai kalorit merkitsevät. Mutta niiden laskeminen on vaan tyhmää. Sen sijaan pitäisi syödä niin, että kylläisyys tulee kun aika on, ettei ole kylmä eikä väsy, että osaa nauttia siitä mitä saa (siksi että se ON hyvää, ei siksi että siitä pitäisi nauttia, niinkuin rakkaat ravitsemusgurumme sanovat), ja ettei tarvitse fuskata, sen enempää ruoalla kuin sen jälkeenkään jollain vesikuureilla tai pepsimakseilla tai dietorelleilla. Mutta kun tämä ottaa aikansa - ja kun henkinen muutos on iso... tämä on valovuosien päässä nykyihmisten ajattelusta, jossa kuvitellaan, että tahdolla hallitaan kaikkea ja että kaikesta voidaan neuvotella.

Kalorien sisäänottoa voidaan todellakin säädellä tahdolla. Mutta se on erinomaisen tyhmää ja kuluttavaa ja turhaa (ja jos nyt oikein haluaisin olla ilkeä, niin sanoisin että se näkyy rakkaan kiusavieraamme kommenteista ja aivotoiminnan yksinkertaisuudesta. Mutta näin ilkeä en tietenkään halua olla. Ja jos oikein kiltti, olen, editoin tämän vielä pois jossain vaiheessa). Tahdolla ja aivokapasiteetilla kannattaa tehdä jotain oikeasti tärkeää.

Luonto hoitaa asian paljon paremmin kuin tahto-kaloriteoreetikot. Eikä tälläkään ole välttämättä mitään tekemista ketoosin kanssa. Tällä on tekemistä insuliinin, verensokerin heilahtelujen, glukagonin, glykogeenin, kortisolituotannon ja sen sellaisten kropan ei-tahdonalaisten toimintojen kanssa. Hippokrateen ihannoiman homeostaasin eli tasapainon saavuttamisessa ketoosi on vain yksi, vaan ei ainut eikä edes yleisimmin käytetty apuväline, eikä edes laihduttajalle. Modernien, ravinneköyhien nopeasti sokeristuvien hiilihydraattien ja ihmisravinnoksi kelpaamattoman kovetetun (kasvi- ja eläinperäisen) rasvan raju rajoittaminen ruokavaliosta on se ensimmäinen ehto. Sen jälkeen voi alkaa ihmetellä sopivaa rasvan, valkuaisen, hiilihydraattien ja hivenien määrää.

terv els

_________________
Erkki terveys- eko- ja eettisistä syistä. Tyyli täällä, kliks
Ei eläinkään pysy terveenä jatkuvasti vaihtelevalla sapuskalla.
We are 90% microbes and 10% human.
Why invent a cure when you can profit from thousands of remedies? (DrWho)

Nimenomaan tahdolla. Mutta! Luonnollisena ravinnon sisäänoton kontrollissa "tahtopuoli" toimii parhaiten siihen suuntaan että pyritään hankkimaan ravintoa kun sitä puuttuu. Luonto, ympäristö, taas toimii tuota tahtoa vastaan ja niiden yhteisvaikutus, tasapaino, johtaa riittävään ja sopivaan ravitsemukseen. Emme ole enää aikoihin eläneet tuollaisessa ravitsemusympäristössä. Koska ravitsemusympäristö on luonnoton, pitää tahtoakin käyttää luonnottomalla tavalla. *virnuaa* mutt siis hyväntahtoisesti

Jos oikein käsitin, niin Montignac on sitä mieltä, että syötyä rasvaa ei voida säilöä vararavinnoksi jos insuliinit eivät ole samaan aikaan koholla. Siksi rasva ja insuliinitasoja nostavat hiilihydraatit erikseen.

Montin hiilihydraattiaamiainen voi olla esimerkiksi pelkkiä hedelmiä tai täysjyväleipää päällänsä maitorahkaa. Hiihihydraattipäivällinen vaikkapa täysjyväriisiä tai -spaghettia ja rasvatonta tomaattivihanneskastiketta.

Rasva-valkuaisaineateriat muistuttavat mitä tahansa niukkahiilarista ateriaa.

Tuossa nyt ei montin mielipiteet paljoa auta... todellisuus ja uskonto eivät aina kohtaa.

Vaan montin perusteitapa kysyttiin.

Tämä on aika monen muunkin kuin montin mielipide. Se toimii niille,jokta kestävät tuollaisen aterian insuliini ja sokeripulssin - useimmat ymmärtääkseni kestävät sen. Minä henk. koht. en, muttei se teoriaa muuta mihinkään. Sears pohjaa samaan - hän vain tekee sen jatkuvalla tasapainotuksella. Ja Atkins puolestaan jatkuvalla ketoosilla ...

terv els

_________________
Erkki terveys- eko- ja eettisistä syistä. Tyyli täällä, kliks
Ei eläinkään pysy terveenä jatkuvasti vaihtelevalla sapuskalla.
We are 90% microbes and 10% human.
Why invent a cure when you can profit from thousands of remedies? (DrWho)

En ymmärtänyt tätä kysymykseksi. Sori.

Ymmärrätkö pappa tuon kysymykseksi?

Montin puolesta ei oikein helppoa ole arvata miksi hän loppujen lopuksi on noin esittänyt, jos on. Sellainen väite jossa väitettäisiin ettei rasvaa voi varastoida insuliinitasojen ollessa alhaalla terveen ihmisen kaltaisesti on kuitenkin perusteeton.

Vähähiilihydraattiset dieetit nimenomaan perustuvat tuolle oletukselle, muutkin kuin monti siis.

Mutta sinun dieettisihän olikin mallia oma.

Ai perustuvat vai? Siis sillekö ettei ravinnosta saatua rasvaa voida jättää varastoon rasvakudokseen jos sitä on ylimäärä?

Se toimii.

Nimenomaan näin.

Muuten olen sitä mieltä , että suurin osa maailman ihmisistä ei elä "luonnollisessa" ravitsemusympäristössä, eikä muutenkaan kovin "luonnollisesti" joten tuossa mielessä vertaus eläimiin ja niiden säätelyjärjestelmään on oudohko. Kyllä se koirakin usein lihoo, kun elää ihmisen kanssa.

Minustakaan keskivertoihmisen ei välttämättä tarvitse tarkasti laskea kalorimääriä, mutta toki jonkinlainen haju olisi hyvä olla. Omalla kohdallani esimerkiksi painon laskun pysähdyttyä alensin kalorimäärää 300 kcal ja paino alkoi taas laskea. Samaan tyyliin ystäväni pääsi rasvaprosentissa noin tasolle 4-5%, eli kulutus ja saanti toki vaihtelee riippuen monestakin tekijästä, mutta loppujen lopuksi ne kalorit määrittelevät sen, mihin suuntaan se paino liikkuu. Ja tuo tapahtuu yllättävänkin tarkasti, elimistö on monimutkainen, mutta tarkka.

Minusta se ei ole niinkään outo jos tarkastelee asiaa hivenenkään monipuolisemmin. Ajatellaanpa vaikka sitä millaiseksi säätelyjärjestelmämme on valikoitunut evoluutiokehityksessä. Ei nämä muutama tuhat vuotta ole sitä juurikaan ehtineet muuttaa. tokihan koira lihoo, niin lihoo sikakin. Mutta, susi onkin hivenen toisenlainen tarkasteltava, samoin poro, samoin jänis, samoin villit kissaeläimet ympäri maapalloa vaihtelevissa ravitsemusoloissa. Ihmiselle ei ole kehittynyt (valikoitunut) hyvää säätelyjärjestelmää sellaiseen ympäristöön jossa minkälaista tahansa ravintoa on saatavilla helposti ja rajattomasti vain vilauttamalla seteliä.. Ei luonto aikanaan meidän eteen kasvattanut pastapuuta eikä sokerisäkkipuuta.

Veikkaanpa että tahtoa ei ole tarvittu niinkään syödyn ruokamäärän rajoittamiseen kuin sen hankkimiseen.