karppaus.infon arkistoitu foorumi

Olen seuraillut juttujanne useamman viikon, tutkiskellut artikkeleita ja tänään viimein hankin Heikkilän ekan kirjan ja nyt olen valmiina alakarppaamaan...vai olenko? Onko jotain elintärkeää, jota kannattaa tehdä ennen hiilareista luopumista vai voiko kaiken aloittaa hetikohta ja opetella matkalla? Evästäkää hiukan mua tälle pitkälle matkalle..

Ja sit vielä, olen himokova makaronin ystävä ja hiilarit ei oo hyväks mulle, huomaan sen olossani mut mitä hittoo teen kun himo iskee jos/kun iskee? Olen todella innokas aloittamaan aina kaiken mut monesti kaikki loppuukin nopeasti JA SITÄ EN NYT MISSÄÄN TAPAUKSESSA HALUA!!! Kaikki vinkit ja persiille potkimiset on nyt tervetulleita ja kultaakin kalliimpia.

Kiitos!!

Sanna

Jaa-ah - paras neuvo on ehkä että et kuuntele Essonbaarin tietoja että tämä tämä touhu on het' kuolemaksi.

Voit aloittaa tipauttamalla valkoiset... siis sokerin, vehnäjauhot, perunan, MAKARONIT, (+ kaljan) jne.

Ei tämä touhu kuitenkaan mitään rakettitiedettä ole Mutta hommaa joku kirja ettet mokaa hommaa tietämättäsi vahingossa syömällä jotain inhaa.

--

Siis kirjahan olikin sinulla hankittuna... sisälukutaitoa pitänee kehittää täällä edelleen

_________________
Blessed are the young, for they shall inherit the national debt.
- Pres. Herbert Hoover

Hieno homma, että olet ensin tutustunut aiheeseen ja sitten vasta aloitat varmasti tulet oppimaan matkan varrella vielä lisää aiheesta.

Aloittamiseen taitaa olla kahta tapaa, joko vähitellen vähentää hiilareitten määrää tai sitten kertarysäyksellä. Itse valitset itsellesi sopivan tavan.

Nuo himot tulevat kyllä häviämään - ja huomaat kuinka alakarppaus on ihan oikeasti helppoa. Jonkin aikaa ehkä vie sisäistää kaikki asiat, mutta tulos on takulla vaivan väärti.

Tervetuloa vaan joukkoon kasvavaan!

_________________
Karppaus aloitettu 25.8.2003.

Minä aloitin kertaheitolla ja hyvin on mennyt tuota yhden päivän (hetken) hillitöntä mielitekoa lukuunottamatta, joka selviää ruokapäiväkirjasta. Ohi sekin meni. Vissii vähä sama homma kuin jos lopettas tupakoinnin... aina sillon tällö iskee hirveä himo "kiellettyyn", mutta kun siitä hepakasta pääsee ohi, niin helepottaa.

Mä olin makaronin suurkuluttaja, en sen maun vuoksi (eihän se oikeesti maistu miltään) vaan kaiketi lähinnä helppouden. Nyt minusta, vannoutuneesta rehujen vastustajasta, on tullut kasvisten suurkuluttaja. Tälläkin hetkellä hellalla muhii kasvismössö, jota ryydittää mukavasti kerma ja koskenlaskija-juusto. Kohta mausteita lisäämään (oreganolla siitä saa ihan pastasoossin makusta) ja hyvää tulee.

Sekaan vaan, täällä kyllä saa neuvoja ja kannustusta ja kaikkea hyvää.

Kuinka joku VOI syödä makaroonia - siis sellaista jauhomössöä? Kyselee entinen makaronisti.

Söin aina makaroonia ja rakastin makaroonia (Floora-pläjäyksen kera). Nyt olen joskus sortunut jäätelöön, kaljaan, joskus jopa karkkiin. Mutta en kertaakaan makarooniin... aloitin 2 vuotta sitten.

Minä taasen mätän makaronia ketsupin kanssa, mieluiten suoraan kattilasta ja mahd. mukaan myös juustoo...ihanaa! Nyt siis haikeat jäähyväiset heitän tälle rakkaalle herkulleni

Mutta mutta...olin Painonvartijoissa (joita nyt kovasti kritisoin) ja tuolloin suosin pisteiden vuoksi pottua ja kun olin ilman makaronia kaaauan niin eipä tehnyt mielikään. Teidän mielestänne menin tietysti ojasta allikkoon siirtyessäni makaronista perunaan mutta tarkoitukseni oli vaan perustella (lähinnä kai itselleni..) se, että totun kyllä elämään ilman makaroniketsuppisörsseliä. KOVASTI AINAKIN YRITÄN!!!

Täällä on muuten aivan ihania ihmisiä, oikein semmonen lämmin yhteishenki jyllää....taidan viihtyä täällä innolla jatkossa, kunhan vaan nuo lapset antaisivat äidin istuksia koneella

Olet Sanna ihan oikein aloittamassa. Ensin etsit tietoa ja hankit kirjan. Sen makaroonin sijaan löytyy paljon muita herkkuja. Minäkin söin spagettia ja ruisleipää. Enpä kaipaa niitä enää. Täällä kannattaa viihtyä. Aina kun virallinen taho medioista syytää "tappajadieetti"-juttujaan, niin löytyy uskonvahvistusta ja oikeaa tietoa. Ja apua, jos pahat sokerivieroitusoireet yllättää. Tervetuloa.

Ja Heikkilä ykkösen lukeminen on ihan riittävä, eli olet valmis aloittamaan.

_________________
"Remember, eating fat is not what makes you fat, it’s the inability to burn fat that makes you fat." Rosedale
"I will never be hungry again"

***Jos oot lukenut kirjan kannesta kanteen niin etköhän sä valmis oo, näitä sivuja lukemalla saa hyviä vinkkejä, ei kai sitä sen valmiimmaks voi tullakaan
Mä aloitin rankalla kädellä, hiilarit minimiin ja sillä porskuttelin menemään. olin lukenut Heikkilä ykkösen eikä muuta. Ekan viikon kirjoitin kaikki syömiset ylös ja siitä sit laskin hiilarit ja kun hyvältä näytti niin jatkoin samoilla linjoilla. Sen jälkeen oo oikeeastaan enään laskenutkaan vaan päästelly meneen kun hyvältä tuntuu.
Täältä sai sit niitä kullanarvoisia vinkkejä matkalla. Tee niinku hyvältä tuntuu. Mulla ainakin kaikki himot niihin vanhoihin herkkuihin katos, näillä paremmilla eväillä.
Tsemppiä yritykseen.

_________________
Motivaatio löytynyt Heikkilän avulla, mut mites sen sais säilytettyä...

Olimme mieheni kanssa suorastaan ällistyneitä, miten vähän vehnää on tehnyt mieli. Pasta oli perusmuonaa meilläkin. Se kova pala olikin ruisleipä, sen voittaminen vei aikaa. Mutta ei aiheuta intohimoja sekään enää.

_________________
Karppaus kannattaa: Kymmenen vuotta virkeyttä ja painonhallintaa, ilman tarpeettomia ruokarajoitteita.

blogi: http://mirkankysymyksia.blogspot.com/

Olin jo aikaisemmin jättänyt pastan ja nuudelit pois ja vähentänyt leivän yhteen Ruispalaan päivässä. Peruunaa ei juuri syönnytkään, mutta riisiä ja leivonnaisia meni vielä (Jaffa-keksejä, kakkuja, sunnuntaiaamun paahtoleivät, jne), sekä paljon sokeria. Siitä huolimatta tuntui että ensimmäiset kolme päivää olivat aika vaikeita. Viinerinhimo oli ihan järjetön ajoittain.

Himoista selvisin parhaiten juomalla makeutusaineella makeutettua teetä tai light-limua. Ei ole ollenkaan sama asia ja kroppa kyllä huomasi sen, mutta sen avulla selvisi sen 10 minuuttia jonka himo kesti. Samoin jonkun muun (sallitun) napostelun, esim. siivu juustoa suklaan himoon. Lisäksi yritin kuulostella olinko oikesti nälkäinen (en ollut!) vai oliko tosiaan kyseestä vaan mielihalusta (oli!) ja sen mukaan sitten järkeillä hiilarihimoja pienemmäksi. Kolme ensimmäistä päivää oli kieltämättä aika hankalia, mutta neljäs päivä sitten jo huomattavasti helpompi. Miehellä ei helpottanut missään vaiheessa ja alakarppaaminen loppui jo viidentenä päivänä. Oli ehkä liikaa haastetta jättää kaikki hiilarit, kun tupakanpolttaminen loppui vasta hiljattain ja oli "suruunsa" syönnyt keksejä ja sipsejä...

Sanna!

Mun ylettömään leipä- ja karkkihimoon auttoi se, että söin kunnolla sen 3xpv! Siis KUNNOLLA Määrällisesti sen verran kuin halusin eli täyteen asti ja ainesosilta Heikkilän kirjan mukaisesti. Kermaa varovaisemmin, mutta juustoa esim munakkaassa senkin edestä. En olisi ikimaailmassa uskonut, että voin selvitä ilman em. tuotteita edes päivää, mutta tuo eka lause käytännössä teki siitä aivan uskomattoman, järkyttävän helppoa!! Toivottavasti sinulle samoin

Linkkisivuilta löytyy reseptejä listattuna. Käyhän kurkkaamassa

Joffa

Mä oon kanssa ollu kova alottaan kaikkia juttuja, mutta tätä juttua ei ole tarvinnut edes ajatella (mitä nyt kaupassa tutkin tuoteselosteet tarkasti läpi). Himoja ei oo ollu mainittavasti ja vaan yhden muffinssin ja pari palaa jotain kakkua tullu syötyä (viljat ei sovi mulle ja nuo on vaan vahvistannu omia tuntemuksia ja pitäydyn noista erossa tästä lähin). Nyt on viides kuukaus menossa. Olen jopa aloittanut salilla käymisen ja uimisen (eli aikani ei oikein tahdo enää riittää täällä käymiseen, mutta ruodussa ollaan silti ). Viisaudenhampaan poiston jälkimainingeissa kaipailen vain proteeinipitoisten mössö-keittojen ohjeita... Kauhiaa kun ei kykenen syömään kanaa...
Mutta siis tarkoitukseni oli sanoa, että tänne mehtuu sekaan ja uskon, että sinäkin huomaat jonkun ajan päästä kuinka helppoa tämä on (minä syön myös kolme kertaa päivässä nykyään, entisen yhden kerran sijaan, välillä pitää ottaa kello avuksi syömisten kanssa, mutta muuten menee oikein hyvin).

Sanna kirjoitti:
Muista älä kituuta lihalla päivät pitkät, nauti hyvästä karppi ruuasta!
Eli suussa sulavia itsetehtyjä ruokia joka päivä estää pahimmat mieliteot.
Jos ratkeat hiilareihin kesken kaiken palaa ruotuun, ilman itsesyytöksiä .
Ei ole tarkoitus viedä mitään elämästä, vaan tuoda...Welcome .