els kirjoitti:
Mutta pappa harrasti sitä alakarppinakin aikoinaan, muistelen?
Vahvistan tämän.
Aikanaan kun aloitin yläyläkarpilta noin <20g hh/vrk ketogeenisen laihdutuksen käytin myös porkkanaa jossain vaiheessa - rajoitetusti.
Tuolloin oli "etsittävä" syömiset sellaisiksi että niitä jaksaa noudattaa ja että ne sopivat "omiin olosuhteisiin". Porkkana oli vain yksi pieni osa sitä. En muuten nyt niin kovin innokas porkkanan syöjä ole eikä se ole mikään varsinainen "must" minun makuasioiden joukossa. Mutta niisä olosuhteissa sekin täydensi kokonaisuutta. Eikä se ainakaan ravintokokonaisuuden terveellisyyttä alentanut.
Mutta siihen oli toinenkin syy. Ehkä se primäärisyy. Minulla oli alkuun jonkin asteisia suoliston ongelmia ummetuksen muodossa. Ruuansulatukselta meni oma aikansa monenlaiseen sopeutumiseen. Minulla oli ylähiilariajoilta kokemus että porkknaraaste toimi minulla hitaana mutta varmana ulostuslääkkeenä "liukastaen" tuota ulostulevaa. Syystä tai toisesta. Uskon että sillä oli myös tuota vaikutusta sitten "pappainduktio" aikanakin ja varsinkin sen pitkittyneessä vaiheessa. Määrät eivät olleet suuria enkä voi mitenkään sanoa että olisin käyttänyt porkkanaa paljon ja tai jatkuvasti. Raaka porkkanaraaste kuitenkin oli silloin mukava lisä. Toki joskus kokeilin keitettyäkin voilla ja taisin jonkun kerran tehdä äklöttävän porkkana-öljy kokeenkin.
Mitä tulee sitten porkkanan GI arvoon on se keitettynä ehkä hiukan suurempi. Jollekin se voi jotain vaikuttaa. Pitää kuitenkin muistaa että on lähes sama mikä on itse hiilihydraattipitoisen ruoka-aineen GI kun siitä imeytyvän hiilihydraatin määrä on esimerkiksi 2 grammaa muun aterian yhteydessä. Lienee hyvin suuri ero siinä mikä vaikutus on 50 hiilihydraattigramman kerta-annoksen GI arvolla ja 2 gramman kerta-annoksella. GI merkitys lisääntyy kun määrä lisääntyy. Pienillä hiilihydraatin määrillä GI merkitys on vähäinen. Verestä poistuu koko ajan glukoosia kulutukseen ja jos likipitäen samalla nopeudella virtaa sisään glukoosia ei vs tai insuliini paljoakaan heilu sen vaikutuksesta.
Jos ollaan oikein tiukkapipoisia ja halutaan olla kardiologi Robert Atkinsin -70 luvulla ohjeistamalla induktiolla ei siihen kuulu porkkana. Porkkanaa syövä ei silloin tarkalleen noudata hänen antamaansa ohjetta ja ei voi sanoa että on silloin hänen tuolloin ohjeistamalla induktiolla vaan saattaa silti olla Atkins tyyppisellä induktiolla.
Oma ruokavalio kannattaa hakea itselle sopivaksi meidän ruokaympäristössä. Mitä enemmän soveltaa sitä enemmän ehkä tarvii tietoa jotta välttyy "ansoilta". Kirjaa täsmälleen noudattamalla ei tarvitse itse ajatella ja sellaiseksi se lienee tehty amerikkalaiseen kulttuuriin.