karppaus.infon arkistoitu foorumi

Hifistely käytäntöön.

Olemme puhuneet paljon kasviöljyjen monityydyttymättömien rasvahappojen herkästä hapettumisesta. Miten säilytätte omat jo kerran avatut kasviöljypullonne?

Omia, mahdollisesti hyviä, käytännön vinkkejä:

- Säilytä avattu pullo jääkaapissa tai kylmiössä.
- Älä säilytä avattua pulloa lämpimässä, etenkään auringonvalossa tai jääkaapin päällä.
- Lisää öljyn sekaan tuoreita yrttejä, esimerkiksi rosmariinia, öljyn säilyvyyden parantamiseksi.
- Lisää öljyn sekaan sitruunamehua. Sitruunamehun ja kylmäpuristetun oliiviöljyn sekoitus on myös raikas yhdistelmä salaatinkastikkeeksi.

Sitruunamehun tehosta voi tehdä helposti käytännön kotitestin: ota joko omena tai avocado ja puolita se. Kaada toisen puoliskon päälle sitruunamehua ja jätä molemmat palat lämpimään ja hapelle alttiiksi. Mehuttoman puoliskon pitäisi muuttua nopeammin ruskeaksi, mikä on merkki hapettumisesta.

Onko muilla jotain hyviä käytännön vinkkejä?

Eilen iltapäivällä tein tämän sitruunamehutestin omenalla.

Mehussa uitettu puolisko on vielä tuore, mutta toinen on pinnaltaan jo täysin ruskea.

Oletko kokeillut käytännössä? Nuohan eivät sekoitu toisiinsa ilman emulgaattoria. Jään siis miettimään, kumpi on ominaispainoltaan kevyempää ja jää päällimmäiseksi. Yleensähän öljy jää lillimään päälle. Onko siis koko touhusta hyötyä?

Oliiviöljyni säilytän keittiön kaapissa, enkä kaikkien hapettumisketjujen perusteellakaan siirrä niitä sieltä muualle (enkä sotke niihin mitään ). Muita öljyjä meillä ei käytetäkään. Jaa, taitaa sittenkin olla jääkaapissa pari pikkupulloa seesam- ja jotain pähkinäöljyä, mutta ne ovatkin mausteita.

Mitä oikeasti tiedetään elimistön ulkopuolella oksidoituneiden rasvahappojen vaikutuksista niiden joutuessa elimistöön. Mistä on kyse, millaiset määrät niitä on ja millaiset määrät vaikuttavat ja missä vaikuttavat. Haittaekanismit? Miten selvitetty?

Kuka "piirtäisi" kuvan hapettuneesta rasvasta pullossa. Sen kemia? Mikä on hapettunut ja millätavalla. Aletaan sitten viedä niitä erilaisia elimistöön. Mikä vaikuttaa ja missä.

Asiasta kyllä puhutaan paljon. Missä on selvitetty mekanismit kausaliteetit ja tämän jupakan data. Ja puhun nyt nimenomaan elimistön ulkopuolella hapettuneista rasvahapoista per se. Huonoa makua ne härskiintyneet kyllä aiheuttavat.

Ymmärrän myös paistamalla ym väkivaltaprosesseissa synnytetyt mutta... entä tuo pullossa hapettuva sanotaan vaikka rypsiöljy. Mitä siinä tarkalleen ottaen tapahtuu. Mikä hapettuu ja miten ja mikä sitten niiden kunkin vaikutusmekanismi on elimistössä ja sitten jokin suhteutus siihen mitä se vaikuttaa elimistössä ja verrattuna elimistössä tapahtuvaan rasvojen hapettumiseen.

Vai onko sittenkin niin ettei asiasta oikeasti tiedetä paljoakaan?

Ja jotta ylläoleva ei foorumille piintyneen tavan (tämä EI ole kohdennettu erikseen kehenkään yksilöön!) mukaisesti tulisi väärin luetuksi laitan vähän rautalankaa:

Minä en ylläolevassa väitä yhtään mitään. Minä kysyn!


(ai niin ne muuten poltetaankin hapettamalla... sitähän se rasvan "palaminen" myös on. (joo joo se on eri asia mutta muistetaan että elimistössä on todella monikertaluokkaa rankemmat olosuhteet kuin siinä öljypullossa....)

mun mielestä hyvin suljetussa, kaapissa säilytettävässä pullossa tapahtuva hapettuminen on aika minimaalista. meillä ainakin oliiviöljyt maistuu raikkailta kuten juuri avaamisen jälkeen eikä yhtään sen häskimmältä. ehkä aivan se viimeinen tippa.

aloittelevana pikku-biokemistinä ole tässä niitä hapettumisia mietiskellyt...
ei ole "raamattua" tässä käsillä, mutta yritetään ottaa selvää.
selväähän toki on että ruumiissa rasvat hapettuvat (beta-oksidaatio). mutta sinne viety rasva joka on valmiiksi hapetettu, varmaan...?? hapettuu edelleen??!!

äh. pitäne kysyä rohvalta, jää muuten vaivaamaan

_________________
Terve sielu terveessä ruumiissa!

Sitten kun hän antaa sen vastauksen muista esitää ne hankalat jatkokysymykset ja laita seinää vasten kausaliteettikysymyksillä. Mitä oikeasti tiedetään elimistön ulkopuolelta tulevasta hapettuneesta rasvahaposta itsestään ja sen vaikutusmekanismista in vivo.

Minä joskus uskoin tietäväni myös jotain siitä. Enää en. Lukiessani useita eri lähteitä esitin mielessäni muutaman kysymyksen. Jos joku esittää "tiedon" niin suosittelen kaivamaan tuon tiedon todellisen alkuperän ja mikä siinä on se varsinainen "tieto". (ei kai olisi pitänyt mielessään "kysellä" koska se johti "tietämättömyyteen" - toistaiseksi)

joo, suosin tiukkaa kriittistä "lukemista" vaikka tieto tulisi kenen suusta

_________________
Terve sielu terveessä ruumiissa!

Tietenkin muun muassa tällaista materiaalia on paljon, muttamutta...

(linkin takana siis yksi esimerkki: Do oxidized fatty acids activate coagulation factor VII during post-prandial lipemia in women?)

No topikkiin liittyen. Tietenkin kylmässä ja pimeässä suljetussa pullossa reaktiot on hitaampia. Paljonko kotisäilytyksessä hapettuminen on suhteessa valmistusprosessien aikaisiin.

Parhaiten välttyy noilta kun jättää ne pullot ja "tehdasrasvat" kauppaan.

Miten muuten on oivariinin rypsiöljyn laita...

tai siinä becelissä tai jossain olevan oliiviöljyn laita...

_________________
Terve sielu terveessä ruumiissa!

Säilytän extra vergineäni keittiön hyllyssä kaiken kansan nähtävillä. Perustelen sitä sillä, että se ei siinä juurikaan ehdi pilaantua, vaan puoli litraa öljyä siirtyy hapettumaan sisuksiini noin viikon, korkeintaan puolentoista, sisällä.

No ainakin se oivariinin rypsi (tai suuin osa siitä) on paremmassa turvassa kuin pullorypsi, koska suurin osa siitä on kiinteän rasvan sisään pakattuna eli ilman hapen ulottumattomissa.

Ja samasta syystä voin, possunrasvan (ja kiinteän kookosöljyn) Mufat ja Pufat pysyvät paremmin kunnossa. Tässä kohdassa nimenomaan se rasvan "kovuus" suojaa sitä. (Ja juujoo, tämä pätee margariineihinkin - mutta siellä ongelmana onkin se osittain rasvoja muuttava ynnä kaikki hivenet kadottava esikäsittely, jonka aikana ehtii muutenkin tapahtua vaikka mitä. Ja btw, juuri hapettumisen takia ne margariinit suojataan A ja D-vitamiineilla, jotka siis tuossa toimivat säilöntäaineina).

Öljypullon ongelma on se, että vaikka vain pullon pintaöljy hapettuu, niin browninliikkeen ja muiden sellaisten takia neste sekoittuu hiljakseen koko ajan, jopa vaikkei sitä liikuteltaisikaan. Eli pintaan eksyy aina uusia tuoreita kaksoissidoksia pilattavaksi. Eikä niitä saa siitä öljystä pois - toisin kuin noista kiinteistä rasvoista, joista on tarvittaessa aika helppo kuoria pinta pellolle, jos siltä tuntuu...)

Kirjassa "Saturated Fat may save your Life" käytetään esimerkkinä maidon happanemista, joka johtuu maitorasvan sisältämästä monityydyttymättömästä rasvasta, joka härskiintyessään pilaa maidon proteiinin. Maitorasva, vaikka kuuluu ns. kovaan rasvaan, kuitenkin sisältää myös monityydyttymätöntä rasvaa. Punainen maito härskiintyy huomattavasti nopeammin kuin rasvaton. Vois varmaan tehdä kokeen, jossa seuraisi kuinka nopeasti pufa-öljyn ja maidon seos pilaantuu verrattuna maitoon ilman öljylisäystä.

_________________
“It's not the destination so much as the journey, they say.
~ Captain Jack Sparrow"

Pitää ravistella pulloa päivittäin aina käytön yhteydessä. Oliiviöljy myös jähmettyy jääkaapissa jolloin emulgaattoria ei tarvita.

Sitruunamehua kannattaa kaataa myös kalan pinnalle, mikäli siitä jää tähteitä seuraavan päivän ruokailuun.

Muille: miksi ne kasviöljyt, jotka ovat kytköksissä alentuneeseen kuolleisuuteen, tulisi jättää kaupan hyllylle?

Niinhän se luonnollisesti on.

Suojataan hapettumiselta. Ihmisten terveyde edistämisen johdosta? Vai olisiko selitys hiukan helpompi.

Mutta entäpä rypsiöljy(kin) matkalla pellolta oivariinirasiaan.

Mutta sitten se (yksi) avainkysymys. Mitä oikeasti tiedetään ravinnosta saatavan hapettuneen rasvahapon vaikutuksesta. Mitkä ovat tämän asian faktat. Data. Enkä nyt tarkoita joitain kausaliteettivapaita väestötutkimuksia. Vaan ihan biokemiaa ja mittausdataa elimistöstä ja suorat vahvat kausaliteetit haittatapahtumista. Ei taida oikeasti paljon löytyä? Uskomuksia löytyy sitten sitäkin enemmän. Ja nimenoman tarkoitan elimistön ulkopuolella tapahtuneen itsensä vaikutuksia siten että asiaa ei sotke vastaavat samoihin kohdistuvat elimistössä sisällä tapahtuneet. Minkä minä voin sille että arpajaisissa voitin enemmän kysymyksia kuin vastauksia.

Öljyn pinnalle voi ripotella yrttejä suojaksi.

Pitää myös muistaa että hapettumiseen tarvitaan happea ja sitä myös kuluu siinä. Montakos milligrammaa jne...

Kukahan jaksaisi laskea hapen kulutuksen noihin oksidaatioihin yms seikat. Miten olisi sinne pullohon jokin happisyöppö...

Tai teippaa öljypullon kiljupöntön sisäreunaan säilytystä varten silloin, kun kilju on käymistilassa.

Mulla on luomuauringonkukkaöljyä (sellainen tumma lasipullo) majoneesia varten. Sitä säilytän jääkaapissa.

_________________
“It's not the destination so much as the journey, they say.
~ Captain Jack Sparrow"

IMHO Oliiviöljy ei kuulu jääkaappiin. Eikä oikeasti tulisi mieleenkään sekoitella siihen mitään - ellei sitten vasiten tee vaikkapa yrttiöljyä.
Mutta minä olenkin fiilistelijä enkä hifistelijä.

Oliiviöljy säilyy ihan hyvin huoneenlämmössä, sen aikaa kun se minulla yleensä kestää. Jääkaapissa siihen tulee sitä paitsi sakkaa ja duunissa kun ei ollut muutakaan paikkaa kuin se jääkaappi, niin siellä se oli usein viikonlopun jälkeen mennyt kokonaan kiinteäksi kalikaksi. Sen sijaan mä säilytän kalanmaksaöljyn ja kalaöljykapselit AINA jääkaapissa.

_________________
“It's not the destination so much as the journey, they say.
~ Captain Jack Sparrow"