karppaus.infon arkistoitu foorumi

Hei, kiitos aiemmista vastauksista. Nyt olisi taas uusi kysymys. Jos sortuu hiilarimässäilyyn, esim. kylässä, mitä tapahtuu, meneekö ketoosi sekaisin ja pitääkö taas olla täysin 0-hiilareilla kaksi viikkoa, ennenkuin laihtuminen jatkuu? Ja millä hiilarimäärillä elimistö pysyy ketoosissa. Olisi nimittäin tarkoitus ensin laihtua väh. 5 kg, mutta jos hyvin sujuu, niin sitten toiset? Onnistuuku 30-40g/vrk?
Vilkkuneero

Joku viisaampi varmaan osais vastaa sulle viisammin.. Mut nyt joudut tyytyyn tälläsen hurun vastaukseen pelkästään omakohtaiseen dataan perustuen. Omasta itsestäni voisin sanoa, että jos annan hiilarille pikkusormen se vie koko käden. Päätin jouluaattoiltana, että nyt syön niin pal suklaata, että napa ruskaa, ja sit ei yhtään enempää enää sen jälkeen... Mulla venähti toi jouluaattoilta tonne pitkälle tammikuun puolelle... Vasta kun kaikki lahjaksi saadut konvehtirasiat oli puis, niin meikä palas ruotuun. Pidempään se kesti kuin ekalla kerralla. Mut nyt on taas ketoosi päällä, vaikkei suussa paska maistukaan. Tai sitten olen tottunut sen makuun...

Siis eihän nollahiilarit ole ketoosin edellytys.

Atkins sedän anduktiossa se tehdään about 20g/vrk hiilareilla, joka on jonkinmoinen omanlajisensa kompromissi. Ketogeneesi ja glukoneogeneesi käynnistyy ennenkuin maksan glykogeenivarastot loppuvat. Ilman ravintoa maksan glykogeenivarat loppuvat useimmilla noin 24h kuluessa ravinnon saannjin loppumisesta, usein paljon aikaisemmin. Useat pääsevät vähitellen lievään ketoosiin esimerkiksi 50g hiilareilla, se vaan tapahtuu hitaammin. Atkinsin induktiossa ketoosi alkaa 1-3 vrk kuluessa siten että ollaan selkeässä ketoosissa. Ketoosi ei ole on/off juttu. Ketoaineiden pitoisuus veressä voi vaihdella suuresti.

Ketoosi menee "sekaisin" tai siis ketoaineiden tuotto vähenee, koska niitä ei enää tarvita, kun on glukoosiakin saatavilla ravinnosta. Laihtumiseen taas ei tarvita ketoosia.

Eikä lihomiseen tarvita kuin hiilihydraattia.

Samin hyvään asiaselitykseen jatkona:

Jos ketoosi on katkaisemassa riippuvuutta eli addiktiota, vapautus hiilarihimoista vaatii tietoista paluuta hyvin vähähiilariseen ja voi olla hyvinkin vaikeaa. Siitä on täällä useita ketjuja, ja sellaisten ihmisten kannattaa harkita pitempään, onko se repsahdus tuon työn ja tuskan arvoista.

Mutta useimmilla ihmisillä EI ole hiilariaddiktiota, ei edes vaikka tilastojen mukaan useimpia ihmisiä liiallinen hiilihydraattien syönti lihottaa ja sairastuttaa. Näille mässäilystä tulee vähemmän ongelmia, ja paluu arjen rajoituksiin voi olla vain pikkujuttu.

Muistetaan edes täällä että me tosiaan olemme erilaisia. terv els

_________________
Erkki terveys- eko- ja eettisistä syistä. Tyyli täällä, kliks
Ei eläinkään pysy terveenä jatkuvasti vaihtelevalla sapuskalla.
We are 90% microbes and 10% human.
Why invent a cure when you can profit from thousands of remedies? (DrWho)

Varmuudenhan tästä saa kun käyttää ketostixejä ja seuraa kuinka kauan kestää kun kroppa palaa "ruotuun". Yleispätevää neuvoahan ei voi antaa koska se riippuu paljon hiilarivajeesta, syötyjen hiilareitten määrästä ja tietysti henk. koht. eroista. Mutta tikkua peliin, niin ei tarvitse arvailla!

Mun kokemus noista tikuista on että ei nihinkään voi aina luottaa.
Mulla riippuu ihan vuorokauden ajastakin että näyttääkö tikku punaista vai ei.

_________________
Kyllä se tästä...