Olen huomannut 2 vaihtoehtoa sellasessa krapulassa jota ylipäänsä voi lääkitä. Tässä siis en ota kantaa krapulaan, johon ei ole olemassa lääkettä, jos tila on sellainen, niin ei voi mitään. Kärsi jätkä kärsi. Mutta tuo B-vaihtoehtokin on jo melko jymäkkä rapula, ja sitä voi vielä lääkitä. Mutta pidemmittä puheitta:
A) Krapula, jossa ruoka pysyy sisällä
Varaan aamuksi:
- ison paketin tuc-suolakeksejä
- levyn fazerin suklaata
- karkkipussin tai pari
- sekä muutaman litran, ja tämä on oleellista, kaupan viileähyllyssä myytävää Gefilus-tuoremehua.
Tällä saa heräämisen jälkeen vähitellen elimistön tasapainoa kuntoon, ja toi mehu on oikeasti taivaan lahja krapulaan, rauhoittaa vatsaa kummasti.
B) Krapula, jossa ruoka ei pysy sisällä
Tähän voi auttaa vain yksi asia, ja jos se ei auta, niin sitten ei auta kuin kärsiä. Olet siinä onnellisessa asemassa, että kun olet laivalla, niin siellä saa kolmen pienen pullon pakkauksen
- Fernet Brancaa
Se on siis viinaa, jos et tiennyt. Mutta ei mitä tahansa viinaa. Se on ikiaikaisten munkkiveljien kehittämällä reseptillä tehtyä yrtti- ja katkeroviinaa. Erään risteilyn jälkeen aamulla hoipuin laivan käytävillä krapulatyypissä B. Olin kuullut FB:stä joskus ennen ja tiesin sen aivan totaalisen kammottavan makuiseksi. Mutta krapula oli sen verran epätoivoinen että olin valmis kokeilemaan aivan kaikkea. Ja nuo kaikki 3 pulloa on juotava, muuten ei auta.
Niinpä suorin tax freehen ja ostin tuon pakkauksen. Seuraavaksi menin ulkopuolelle, reelingin viereen ja aloitin protokollan.
1. pullo
Terävä, ja äärimmäisen kitkerä maku vihloo suussa kuin teräksinen tikari. Maku räjäyttää silmänpohjat turvoksiin ja vesi vuotaa silmistä. Kehon läpi menee sellainen puistatus että meinaan tiputtaa loput pullot käsistäni. Pakotan itseni nielemään tuon myrkyn tiristäen silmiä kiinni. Tuntuu kuin rautanaulaa hakattaisiin niskasta sisään. Henkeä haukkoen nojaan kaiteeseen, kuivaan silmiäni ja syljeksin kammottavaa makua suustani mereen.
Mahassa kiertää edelleen, oksetuksen olo peittyi tämän järkytyksen alle.
2. pullo
Ensimmäisestä pullosta kului noin 20 minuuttia järkytyksestä toipumiseen. Sitten ajattelin että jaha, nyt sitten on aika toisen pullollisen. Tällä kertaa uskalsin tehdä sen jo sisätiloissa, ja sen enempiä ajattelematta pullo huiviin. Puistattaa se edelleen ja saa aikaan hyttikavereita riemastuttavia eläimellisiä mölähdyksiä.
Mahan kierto alkaa vähitellen laantua, hikeäkään ei enää pukkaa kovin pahasti, ei oikeastaan enää okseta, mutta olo on kuitenkni erittäin hontelo ja heikko.
Taas 15-20 min väliä, ja seuraava, viimeinen pullo...
3. pullo
Viimeinen pullo meni pelkästään hieman irvistelemällä alas. Ja eipä mene pitkään kun havaitsen munkkiveljien tienneen mitä tekivät. Krapula on tiessään, maha on kunnossa, I feel like a winner, oikeastaan tästä voisikin mennä syömään, ja joo, ja syönnin jälkeen mitä tapahtui? Ei muuta ku takas tax freehen ja pullo salmaria ja homma jatkuu.
__
Huomautan että tämä tapahtui vuosia sitten hurjassa nuoruudessa.
Toinen hyvä kysymys että sopivatko tuollaiset hoitomenetelmät karppi-ruokavaliolle. Vastaus lienee että ei sovi, mutta toisaalta eipä sovi näiden menetelmien tarpeeseen johtanut toimintakaan.
En toki syyllistä, kyllähän viinanjuonti hauskaa on. En ole vaan kokenut siihen suurempaa tarvetta useampaan kuukauteen.
, mutta jos pitäytyisi linjalla: joka toinen lasi kevyt siideriä ja joka toinen taas vissyvettä - ettei tarvitsisi aamulla lähteä tolle Fernetti-linjalle.
