karppaus.infon arkistoitu foorumi

Hei vaan!

Sen kummemmin kiertelemättä, kysyn:
jos laskupää riittää, onko aloitusvaiheessa aivan sama mistä ne vähäiset hiilihydraattinsa ottaa?

Olen uusi keskustelija, mutta jo varsin pitkään, pala palalta (itseni tuntien) ajanut sisään alakarppityyliä ja nyt näyttää että aika on otollinen lopulliselle irtiotolle kaikesta vanhasta ja vahingollisesta

Suosittelen hiilihydraattien ottoa lähinnä vihanneksista. Samalla saat tärkeitä hivenaineita, vitamiineja, niitä kuituja jne.

Toissijaisesti sitten muista lähteistä, kuten maitotuotteet jne.

_________________
Karppi-hiilari jojo vuodesta 2004, jojoilun loputtava terveyden takia.
Paino -40kg

Ketoosin suhteen on aivan sama mistä hiilihydraattimäärä koostuu silloin kun kertamäärä on pieni, muutamia grammoja ja jos vuorokausimääräkin on pieni. Näin insuliinin ja glukagonin kannalta.

Mutta terveellisyyden kannalta tilanne on toinen. Koska hiilihydraatteja sisältävissä, etupäässä kasvikunnan tuotteissa (no onhan maidossakin jne) on arvokkaita ja tärkeitä vitamiineja sekä hivenaineita on tärkeää saada siihen vähään hiilihydraattimäärään mahdollisimman suuri kasa vihanneksia. Vihannesten osalta hyötysuhde on eritäin hyvä noiden vitamiinien ja hivenaineiden osalta hiilihydraattimäärään nähden. Tokihan niitä voi korvata pillerein, ja jossain tilanteessa niukkahiilihydraattisella voimakkasti laihduttavalla ruokamäärällä se voi siltikin olla tarpeen. Painoa ylläpidettäessä asia hoituu valikoimalla syömisensä ilman pilleripurkkeja jos haluaa ja voi.

Vihannesten tärkeyttä ketogeenisella laihduttavalla ruokavaliolla ei voi liikaa korostaa.

Eli, kaikki on sallittua, määrä ratkaisee jos tarkastellaan vain hilihydraattirajaa silloin kun ollaan ketoosidieetillä <20g - noin 40g hh/vrk. nälänhalinta lienee parasta hitailla hiilihydraateille silloinkin kun ollaan vähillä hiilareilla. Sensijaan jos on jollain sellaisella alakarppityylilla jossa hiilihydraattien määrä on useita kymmeniä grammoja alkaa tulla hyvinkin merkittäväksi myös kyseisen hiilihydraatin ominaisuudet verensokerin suhteen (GI, GK, Ii). Terveellisyyden näkökulmasta vihannesten määrä kannattaa maksimoida. Jo 20g hiilihydraateilla vuorokaudessa voi kasvisten määrä olla varsin suuri.

Minä hyperinsulinistina sanoisin, että ei ole aivan sama mistä ne hiilarinsa ottaa. Olo nimittäin on ihan toinen, jos syö 20 grammaa hiilaria vihanneksista kuin 20 grammaa hiilaria puhtaasta sokerista. Oma hyvä oloni on niin tärkeä, etten sitä henno vaarantaa moskia syömällä, vaikka purkista kuvittelisinkin kaikki vitamainet saavani.

Tattista ohjeista & mielipiteistä!

Lähinnä mietin sitä, voinko sisällyttää alkuvaiheeseen myös hiukan maitotuotteita ja hedelmiä tai marjoja? Niistä luopuminen viikoiksi tuntuu jotenkin ankealta, kun järki sanoo että ovat hyvää ja terveellistä ravintoa.

Ja puhun nyt määristä... pari kulausta piimää tai maustamatonta jogurttia, puoli desiä survottuja marjoja jne.. Siis lähinnä että saan suuhuni sen maun mitä kaipaan, ei muuta.

En tarkoittanutkaan sokeria enkä puhdistettuja jauhoja, niistä olen vierottunut lähes täysin jo ennen kun tiesin mitään alakarppauksesta!

Luonnollisesti jokanen tekee itse omat ratkaisunsa että mitä syö ja mistä kieltäytyy. Itse olen pitänyt rahkan mukana ruokavaliossa alakarppaamisen alusta saakka. Olen syönyt sitä lähes päivittäin, maustamiseen käytän yleensä sokeritonta mehua enkä kauhistele kermankaan lorauttelemista sekaan tarpeen vaatiessa. Joskus käytän marjoja.

Rahka on ollut (ja tulee olemaan) mun laihdutusherkkuni

_________________
1.tavoite (-17kg) saavutettu 4/2005.
2.tavoite (-32kg) saavutettu 9/2005

Loppusuoralla:

Marjat ovat äärimmäisen suositeltavia, paljon suositeltavampia kuin vihannekset!

Modernit käsitellyt (pastoröitu, homogenoitu, rasvaton, vitaminoitu...) maitotuotteet eivät ole suositeltuja koska teollisuusprosesseissa niistä on tuhottu kaikki oleellinen. Sen sijaan kehottaisin käyttämään ternimaitoa.

_________________
2003: 161,8 kg 2006: 80kg 2020: 171 kg

Modernit käsitellyt (pastoröitu, homogenoitu, rasvaton, vitaminoitu...) maitotuotteet eivät ole suositeltuja koska teollisuusprosesseissa niistä on tuhottu kaikki oleellinen. Sen sijaan kehottaisin käyttämään ternimaitoa.[/quote]

Entäs luomu???

Taitaa luomumaitokin olla loppujen lopuksi aika lailla käsiteltyä ennen kuin se on tölkkiin ja kaupan hyllylle päätynyt.

_________________
// Einomies - karppi, jo vuodesta 2004 -

Luomu on vitsi.
Luomu ei ole lainkaan luonnonmukaista. Luomumaito on myös pastöroitua ja sen rasvasisältöä on peukaloitu.

Luonnonmukaisuus tarkoittaa sitä että sallittujen lisäaineiden pitkä litania on vähän lyhyempi kuin muilla tuotteilla ja tuotannossa sovelletaan luomukriteerejä jotka ovat jopa tuhoisampia luonnolle kuin normaali tuotanto.

= luomu on suuri huijaus.

_________________
2003: 161,8 kg 2006: 80kg 2020: 171 kg

Siitäpä syystä justiin viisivuotissunnitelmaan kuuluu (paluu)muutto maalle, lehmä, lammas ja sika. Muutama onnellinen kana siihen...

Maaseutu eläväksi taas, sanon minä! Ehkäpä se maailmakin siitä pelastuu, vaikka pahalta näyttää?

Mutta vielä yksi kysymys...
Miten alakarppaaja suhtautuu spelttiin? Kumpi mielestänne hätätapauksissa parempi, ruis vai speltti?

Kuules Meeritee, ei tämän pidä olla fundamentalistista uskonlahkoilua. Silloin tällöin voi hyvin maistella ruista tai spelttiä, jos viljayliherkkyyttä ei ole. Kysymys on määristä, ja nimenomaan kokonaismääristä viikkotasolla.
Minä olen juonut hiukan maitoa ja probiootteja sisltävää G-piimää/ A-jugurttia alusta saakka, samoin pieniä määriä marjoja ja jopa hedelmiä. Minun kohdallani on riittänyt oivallisesti, että hiilihydraattien kokonaismäärä pyörii n. 40-80 välillä. Joskus menee ylikin, mutta sen huomaan väsymyksenä, joskus taas jää tuon alle. Jopa tummaa prosenttisuklaata saan mahdutettua useimpiin päiviin palan tai kaksi. Nälänhallintaa saattaa helpottaa, että huolehtii että kokonaishiilarisaanti ei mene yli 100 g, niin ketoosi säilyy. Suuret linjat ovat tärkeitä!

_________________
Karppaus kannattaa: Kymmenen vuotta virkeyttä ja painonhallintaa, ilman tarpeettomia ruokarajoitteita.

blogi: http://mirkankysymyksia.blogspot.com/

Tarkennan vielä: Äkkiseltään tulee mieleen kaksi tapausta, jossa tiukka totaalikielto jonkin ruoan suhteen voi olla tarpeen. Ensimmäinen on yliherkkyys tai sen mahdollinen selvittäminen. Toinen on se, jos jonkin ruoka-aineen syöminen ei pysy hallinnassa, esim. jos suklaata ei pysty syömään kahta palaa ilman että tulee hotkaisseeksi koko levyn, niin silloin ainakin jonkin aikaa kestävä totaalikielto on perusteltu. Samoin tuo hiilihydraattiraja on hyvin henkilökohtainen, eli se kannattaa säätää niin, että syöminen on mukavaa mutta ruokahalu on sillä tavalla kontrollissa, että kalorimäärä pysyy painonhallintaa ajatellen toivotulla tasolla, eli useimmilla 1500-1900 kcal. Joillakin tämä loksahtaa paikalleen hyvin helposti, joillakin on vaikeampaa.

_________________
Karppaus kannattaa: Kymmenen vuotta virkeyttä ja painonhallintaa, ilman tarpeettomia ruokarajoitteita.

blogi: http://mirkankysymyksia.blogspot.com/

Tarkoitus ei ollutkaan antaa vaikutelmaa, että viilaan pilkkua ja muutenkin käyttäydyn hysteerisesti MINKÄÄN suhteen mitä suuhuni panen, ei toki...

En vaan ole missään yhteydessä kenenkään alakarppaajan kuullut/lukenut mainitsevan spelttiä puolella sanallakaan, että ihan uteliaisuuttani kysäisin.

Täysjyväruiskin kuuluu ruokavaliooni eikä takuulla lähde kulumallakaan. Allergioita kun ei ole, maha kestää vaikka pieniä kiviä.

Maalaisjärki rules!!!

Kyllä voit. On syytäkin nauttia reilusti sellasista maitotaloustuotteista (jos muuten voi) joissa on vähän hiilihydraattia mutta muuta sitten sitäkin runsaammin. Piimässä ja maustamattomassa jugurtissa on suhteellisen runsaasti hiilaria suhteessa muuhun ravintoarvoon. paljon enemmän saa niitä jos vaikka raejuustoa popsii tai muita juustoja käyttää. Kalsiumin lähteenäkin ne ovat hyviä. Mutta makuasioiden suhteen se on mentävä. Joten totaaliluopumista mistään ei tarvitse kuin erityistapauksessa.

Piimässä tai maustamattomassa jugurtissa on, kun oikein ostaa, kuitenkin noita probiootteja, joten jos ei tähtää hirveän tiukkaan aloitukseen (alle 20 g) niin 1-2 dl päivässä puolustaa paikkaansa. Toki raejuustoa voi syödä reilummin.

_________________
Karppaus kannattaa: Kymmenen vuotta virkeyttä ja painonhallintaa, ilman tarpeettomia ruokarajoitteita.

blogi: http://mirkankysymyksia.blogspot.com/

Niin, jos ihminen niitä tarvitsee noista lähteistä. Maailmassa on ilman jugurttia ja piimää eletty ennenkin ja eletään suuressa osassa maailma ilman mainittavaa hankaluutta. Piimän puutteeseen ei kuole, mutta kalsiumin yms puutteesseen kyllä. Mutta toki, ihan hyvää kamaa Vaan kumpa saisi pastöroimatonta ja homogenoimatonta käsittelemätöntä maitoa. Ennen sai, olen itsekin kaupasta aikanaa hakenut irtomaitoa jota sai ihan kauhalla itse mitata kannuun. Vaan kun kulutus on niin vähäistä etei millään viitsisi tehdä "maitotinkiä" jonkin lehmätilan kanssa... eikä ne vissiin kohta kukaan taida myydäkkään sitä enää? Ovat niin tarkkoja jo ettei karjakeittiöönkään ole sivullisella asiaa.

Niin en minä viitsisi puolta päivän hiilareista ottaa mokomastakin parista maitodesistä, mitä siitä saa. Samalla hiilarimäärällä saa jostain muusta enemmän hyödyllistä kuin jostain keinotekoisesta jugurtista tai piimästä jotka on valmistettu pilatusta maidosta.

Erään väitöskirjan mukaan piimän säännöllinen käyttö aiheuttaa veriplasmaan muutoksia, jotka ovat mm. syöpäkasvaimille epäedullisia. Toki myös kasviksia voi hapattaa, ja meillä hapatetaankin, mutta siinä vaiheessa kun maitohappokäyminen on lopussa, hyötybakteerit kuolevat, eli pitäisi pystyä syömään puolivalmiina. On tässä silti kimchiäkin tehty, ja hapatettuja suolakurkkuja joka syksy.

_________________
Karppaus kannattaa: Kymmenen vuotta virkeyttä ja painonhallintaa, ilman tarpeettomia ruokarajoitteita.

blogi: http://mirkankysymyksia.blogspot.com/

Niin, tuo meidän symbioottinen 1,5kg painoinen lisäelin on syytä pitää tasapainossa. (tarkoitan tietysti bioprosessoriamme joka koostuu viruksista, bakteereista, hiivoista ym örkkimörkeistä jotka nykyisen uudemman käsityksen mukaan pitäisi alkaa ymmärtää yhtenä elintärkeänä elimenä elimisössämme. Tosin se on hiukan hankala kapistus kun sen kokonpanoa ei juurikaan tunneta. Jotkut arvioivat että lajeja olisi 20000 erilaista jotkut veikkavat huomattavasti suurempaa määrää... jokatapauksessa kappalemääräisesti niitä on noin 10 jokaikistä soluamme kohti ja ne valmistavat meille monia tärkeitä juttuja sekä osallistuvat olennaisesti immuunijärjestelmäämme sekä ravinnon saantiimme, sen merkitys tulee lisääntymään lääketieteessä kunhan ensin tajutaan kunnolla sen olemus)