karppaus.infon arkistoitu foorumi

Kuinka paljon ruokaa on tarpeeksi? Kyselee hieman hämmennyksissä oleva aloittelija . Etsiskelin juttuja mm. hakusanalla säästöliekki, mutta en oikein löytänyt vastauksia.

Eli viikon verran tällä ruokavaliolla olleena olen nyt siinä vaiheessa, että ei ole nälkä ( ), mikä sinänsä on upeaa, mutta kun riittävästi pitäisi silti varmaan syödä, että elimistö jaksaa. Mutta onko jotain laskuria, jolla voisi laskea sen oman vähimmäisenergian tarpeen, että edes sen verran tulisi syötyä?

Olen syönyt nyt siis viikon vaihtelevilla sapuskoilla niin, että proteiinia (tonnikalaa, broileria, kalkkunaa, kananmunia) on tullut noin 100 - 115 grammaa, hiilareita (kaalia, lanttua, tomaattia, kurkkua, porkkanaa vähän) 15 - 20 grammaa ja rasvaa (voi, oliiviöljy ja ruoan mukana tulevat rasvat) 90 - 110 grammaa päivässä. Juustoja syön jonkin verran, lähinnä leipäjuustoa, auraa ruokien mausteena ja fetaa. Kilokaloreita on ollut keskimäärin 1300 - 1500 päivässä. Onko nämä määrät hyvät vai liikaa vai liian vähän?

Nyt vaan tuntuu siltä, että tuo kalorimäärä tahtoo liukua alle tuhannen kilokalorin, kun ei ole oikein nälkä ja eikä mielitekojakaan enää ole (luojan kiitos siitä ) ja eikö tämä ole jo aika vähän? Pituutta meikäläisellä on huikeat 157 ja painoa 61. Saisinko vähän viisaampien avitusta ja mielipiteitä?

_________________
Pumppa

Mua on auttanut http://www.laam.ath.cx -sivusto. Siellä voi laskea kulutustaan yms. Käy tsekkaamassa.

_________________
Kärsivällisyyttä, aikanaan se munakin kävelee.

Pitäisin 1300 kcal jo hiukan vähänlaisena. Ylempänä luetellut määrät näyttävät ihan OK. Monille riittää hiilareissa 40-50 g taso myös laihdutusvaiheessa.

_________________
Karppaus kannattaa: Kymmenen vuotta virkeyttä ja painonhallintaa, ilman tarpeettomia ruokarajoitteita.

blogi: http://mirkankysymyksia.blogspot.com/

Muistaakseni 1200 kcal on mainittu jossakin rajana, jonka alle ei enää ole mahdollista saada ravinnostaan kaikkea tarpeellista vaikka sen koostaisi kuinka. Eli ainakin yli sen.

Mitä taas tulee tuohon ylärajaan, niin kokeilemalla sen löytää. Jos ei huvita syödä enempää ja kaikki on hyvin, niin kai se on ok. Jos taas huvittaisi, niin sitten kannattaa vaan kokeilla kuinka paljon enemmän voi syödä, ilman että paino taas nousee. Joku viikko voi olla hyvä seurailuväli.

Itse syön nykyään luultavasti lähemmäs 2000 kcal päivässä ja silti kroppa muuttuu.

Heikkilä suosittelee väliä 1500-1900 kcal, ja noin 1900 kcal minäkin laihdutin nykymittoihini.

_________________
Karppaus kannattaa: Kymmenen vuotta virkeyttä ja painonhallintaa, ilman tarpeettomia ruokarajoitteita.

blogi: http://mirkankysymyksia.blogspot.com/

Kisu: Ei löydy tuota sivua

Mjaa, pitäiskö sitten yrittää syödä vähän enemmän? Eipä ole ennen tällaista ongelmaa ollutkaan . Mitähän sitä keksisi purtavaksi. Jos on meinannut jäädä päivän syömiset alle tuhannen kilokalorin, niin olen nassuttanut sitä täältä bongattua turkkilaista jogurttia ruokalusikallisella pellavansiemenrouhetta ja hippusella makeutusjauhetta terästettynä. On muuten tosi nannaa ja täyteläistä tavaraa, kiitosta vaan vinkistä!

_________________
Pumppa

http://laam.ath.cx/ruoka.php

Ainakin tolla löytyy kalorilaskuri

Juuri noin. Eli ei sitä www:tä eteen

_________________
Kärsivällisyyttä, aikanaan se munakin kävelee.

Tuntuu että rajoja löytyy joka oppaasta. Lyön silti vaikka vetoa, että tarkkaan valikoimalla saa kaiken tarpeellisen jo alle 1000 kalorilla. Toinen asia sitten on, mitä järkeä siinä olisi .

Mutta kun katsoo tämän foorumin porukkaa niin täältä löytyy
- hyvinvoivia alle 1000 kalorilla laihtuvia
- ja hyvinvoivia yli 3000 kalorilla laihtuvia
- ja lihomista, jumitusta ynnä palelua läpi koko tuon kalorien kirjon...
Mitä tästä voimme päätellä? Senkö että kysymys ei ehkä sittenkään ole vaan kaloreista? Vaiko sen, ettemme ehkä ole kaikki samanlaisia? Vaiko sen, että elimistö pyrkii ensin kuntoutumaan ja vasta sitten etsimään sopivaa kudosmäärää (lihaa/läskiä/luuta). Minusta nämä kaikki kuuluvat samaan.

Säästöliekki näkyy yleensä paleluna ja huonona olona, riippumatta siitä miten paino ko. tilassa muuttuu. Useimmiten se ei täällä johdu kaloreista vaan siitä, että liian vähäinen kunnon rasva saa kropan säästämään... jonka lisäksi kalorittomatkin napostelut ruokien välillä voivat herättävät insuliinin - ja taas säästetään

Hyvään oloon ja laihtumattomuuteen voi taas liittyä se, että kroppaa korjaa lihasmassaa järkevälle tasolle, vaikkapa pitkän vähäproteiinisen ruokavalion jäljiltä.

Ja jumitus voi johtua liiasta ruoasta, mutta syy voi olla myös muualla. Mm. jatkuva napostelu häiritsee hormoonitasapainoa ja pitää insuliinit korkealla, jo vähäisilläkin kalorimäärillä... Ja usealla näyttää kroppa ottavan aikalisää tuolloin tällöin ja viimeistään tuolla 30 tai 40 kilon tiputuksen kohdalla, kun sen pitää alkaa mukautumaan uudenlaiseen kudosjakautumaan. Näissä kummassakaan ei kyse ole kaloreista.

Oma hyvinvointi on se pääasia. Se tuntuu ja näkyy, kunhan sitä oppii kuulostelemaan.

terv els

_________________
Erkki terveys- eko- ja eettisistä syistä. Tyyli täällä, kliks
Ei eläinkään pysy terveenä jatkuvasti vaihtelevalla sapuskalla.
We are 90% microbes and 10% human.
Why invent a cure when you can profit from thousands of remedies? (DrWho)

Kiitosta vastauksista ja tuosta laskurista.

Tässä vaan tarkistelin tätä alkua, etten ihan metsään olisi menossa... Sekin vielä, että kun on vuosikaudet laskenut ja säästänyt kaloreita kuin viimeisiä pennosiaan tai vastaavasti pisteitä, niin tavasta on vaikea päästä eroon, sitä tahtoo pieni mieli jonkin rajan, jonka yli tai ali ei pitäisi mennä. Omaan näläntunteeseen ei oikein osaa vielä luottaa.

Jumituksesta ei ole kyse, kun olen vasta viikon syönyt hyvin, kaksi kiloa on pudonnut ja pari senttiä ympärysmitoista kateissa (eikä tarvii tulla takaisin! ) ja olo on suorastaan loistava, pysyn jopa koko päivän hereillä ja virtaa löytyy . Sellainen sivuhuomio vielä, että on muuten menossa historiallinen neljäs päivä ilman migreeniä , yleensä niitä tulee vähintään joka kolmas päivä. Avittaa varmaan tuo, ettei verensokeri heittele niin rajusti näillä eväillä.

Kävin sitten ostamassa sen Varpun ja Ilkan kirjan, kun en jaksanut odotella kirjaston nälkävuoden mittaisessa varausjonossa. Alun perusteella vaikuttaa erittäin hyvältä .

_________________
Pumppa

En yhtään ihmettele että mä oon täys jo 1200kcal jälkeen kun ennen paikkareissa oli käytettävänä 18 pistettä josta tulee keskimäärin 900kcal!!

No, empä ole kyllä nyt laihtunutkaan, täytyy varmaan vähän tarkkailla tuota proteiinia. Eilis iltana laitoin piruuttaan vaa'an toimintaan ja järkytys oli kamala: paino noussu 3kg! unta en sitten tän takia saanut kun klo 5 aamulla..

_________________
piilokarppi, äiti jolla pojat -01 ja -02 sekä tytöt -07 ja -08

Mitä enemmän stressaat painosta, sitä huonommin se putoaa. Olet jo aika kasan kiloja kadottanut, joten hidas tahti on ihan ymmärrettävää.

Nimim. +3kg kerran kuussa

Minäkin olen yrittänyt löytää kultaista keskitietä syömisten kanssa. Tuntui, että paino ei putoa (en harrasta vieläkään liikuntaa) niin vähensin syömisiä. Kalorirajoituksella ja hilihydraattirajoituksella tipuin syvemmälle ketoosiin, ja nyt minulla ei ole ollut nälkä. Ruoan pitää olla todella hyvää, että viitsin sitä edes syödä .
Mehuilla ja salaatilla tuntuisin pärjäävän aivan hyvin.
Ainoa vain, että elimistöni ei suostu tälläiseen. Paino ei tipu. Esim. Kaikki suola tuntuu turvottavan useita kiloja. Taas aamulla sormus puristi.
Kolmesti päivässä olen yrittänyt syödä, vaikka aika närppimistä se on.

plaah, ulkoilemalla sitä ruokahalua tietysti saisi. Eipä ole ennen tälläistä ongelmaa ollut (näin pitkään), että ruoka ei maistu.

_________________
fat is the new thin

Alkuperäiselle kysyjälle.

Noin pääpiirteittäin syömäsi kuulostaa hyvälle.

Mutta kyllä tarkemman arvion minimistä voisi sanoa vasta kun tietää lähtöarvot millä arvioida. Pituus, ikä (edes ikäluokka), sukupuoli, fyysinen aktiivisuus (vapaa aika ja työ tms). Siksi myös asiassa esiintyy paljon erilaisia lukuja koska esiintyy paljon erilaisia lähtökohtia.

Noin karkeana päälähtökohtana voisi ajatella että alle niinsanotun perusaineenvaihdunnan ei juurikaan kannata mennä. Ja juuri tuo perusaineenvaihdunnan määrä on voimakkaasti kiinni muun muassa painosta (ihmisen koosta) iästä ja sukupuolesta. (tosin vain sekin taas keskimääräisella arviolla joka sopii ko kokoluokan ihmiseen vain tyypillisesti) Yksilötaso on sitten enemmän tai vähemmän silti metsässä.

Oman kropan kuuntelu on viisasta mutta aina se ei riitä. Varsinkin ketoosiin sopeutumisen alkukuukausina (alkuviikkoina varsinkin) monet signaalit ovat pielessä, tilanne on niin "outo" koko kropan säätösysteemille ja pääkopalle. Muun muassa joillekin voi iskeä sellainen nälän tai janon tunteen kato jota kuuntelemalla menee metsään. Myös minimimäärä (joka nyt ei kamalan tarkkaa kuitenkaan määrältään ole) on syötävä jotta ei synny ongelmia (enpä viitsi luetella). Kun sitten sopeutuu ketogeeniseen ja jutut alkaa olla "vanhoja" osaa vähitellen myös keho ja psyyke antaa oikeita "signaaleja" so. oman kehon "kuuntelu" alkaa pelata jos on herkkyyttä oppia. Jos ei toimi, homma on hoidettava tiedon ohjastamana. Olemme niin kauas jo etääntyneet eläiminä luonnon systeemeistä. Inuiitti (eskimo) jolla on syntymästä saakka kokemus osaa, varsinkin kun siihen yhdistyy käyttäytymisen kautta peritty perimäosuus mukaan. Ongelmia siis kannattaa välttää tiedon avulla.

Ihan karkeana miniminä 1000 - 1500kcal on monille sopiva. Ja proteiinia 1,5 (1-2g) /normaalipainokilo ja rasvaa (monipuolisesti) loppu energiastahan tulee sitten ruoka-aineiden sisältämistä luonnollisista rasvoista kunhan ei valikoi low fat tuotteita. Ja hiilarimäärällä 20g/vrk kannattaa tuoreiden vihannesten määrä maksimoida.

Ihan hyvä satsi on puoli kiloa sikaa ja puoli kiloa (minimi jossa lajin ratkasee mm hiilarit) kasvikuntaa. (tuota sikaosuutta voi sitten vaihdella munien, kanan, kalan maitoproteiinilähteiden, pähkinöiden jne kanssa, ja nehän on myös luomurasvaisia, pitää vaan muistaa että joissain maitotaloustuotteissa on reilusti hiilareita hyötyyn nähden ja joissain vähän.)

Vähintään minimin syömiseen on monia syitä. Niistä vain yksi, tosin tärkeä, on mahdollisimman paljon kaiken tarvitseman hivenaine ja vitamiinimäärän saanti. Toisessa ääripäässä näitä seikkoja voi olla anoreksian ravitsemusperäisen puhkeamisen (harvinainen) välttäminen.

Kiitos neuvoista, Pappa .

Ainoa vaan, että tuo sikapuoli ei uppoa ja kaloistakin jyrsin vain tonnikalaa, muu tulee ylös. Kalanmaksaöljykapseleita ja multivitaa napostelen, olen napostellut jo pitkään.

Luulisin, etten ihan hirveitä määriä sapuskaa tarvitse, kun olen tällainen käppänä, naispuoleinen siis, ikää 31 v., pituutta 1,57 m ja painoa nyt siis 61 kiloa. Työ on tyypillistä konttorirotan hommaa, jossa istuskelen levinneillä persuuksillani suurimman osan päivästä. Liikuntaa tulee harrastettua keskimäärin 3 kertaa viikossa, joskus enemmän, joskus vähemmän. Punttista, latinotanssia, peruslihaskuntojumppaa ja kerta viikossa joogaa, noin tunti kutakin kerrallaan.

_________________
Pumppa

Ehkäpä tuota nautaakin kannattaa syödä, sen omega 6/3 -suhde on erinomainen, 2:1. Ellei sitten pelkää sitä safaa, jota tosin kirjolohessa on määrällisesti yhtä paljon eli 2 g/100 g... no okei, virallishyviä ravoja on kirjolohessa toki enemmän, ja omegasuhde vieläkin parmepi. Syökää nyt vain monipuolisesti kaikkea elukkaa.

_________________
Karppaus kannattaa: Kymmenen vuotta virkeyttä ja painonhallintaa, ilman tarpeettomia ruokarajoitteita.

blogi: http://mirkankysymyksia.blogspot.com/

Vaikka naudanlihan rasvahapposuhde on edullinen niin kun katsoo määriä ja suhteuttaa sen muuhun syötyyn niin niillä määrillä ei kyllä kokonaisuus hetkahda suuntaan tai toiseen mainittavasti. (mutta ei huonone )

Kalalla ja muilla vastaavilla ravinnon kokonais n3 n6 suhdetta sentään saa muutettua aivan toisessa määrin. Tuon kokonaissaannin suhteen laskenta on aika opettavainen kokeilu. Olennaisessa roolissa on myös n3 sarjaa olevien EPA ja DHA määrät. Tokihan nauta on ihan hyvää mutta sika lienee siltikin erinomaista. (ko vaan sais aitoa vanhanajan sikalihaa eikä tehdassikaa)

Se sika oli vain esimerkki. Kanaa, munia, maksaa, jne...mitä tahansa lintu ja nisäkäslihaa. Ja sitten mitä tahansa merenelävää, ne ovat erinomasia on ne sitten mustekaloja tai simpukoita tai turskaa tms. Mutta kuitenkin proteiinilähteet mahdollisimman monipuolisia. silloin usein rasvapuolestakin tulee monipuolinen ja hyvä. Lisätähän ei kunnon raaka aineisiin rasvoja tarvitse. (paitsi nyt jos makusyistä salaattiin ja paistamiseen mutta eipä ne rasvan kokonaismäärää juuri hetkauta jos luomurasvasia tuotteita syö. Jos syöt tonnikalaa paljon niin osta vesisellasta ja rasvaa se tarvittaessa itse. (kun ei tiedä mitä sotkua niiden purkkien valmisrasva on). Niin juu ja niitä omega3 kapseleita mutta eipä niidenkään kanssa sitten liiotella pidä.

proteiinien minimi voisi olla 50-60g (edellyttää eläinperäistä proteiinia jo) mutta 80g tuntumassa parempi ja yläpäässä sitten 150g suuntaa antavana rajana. Sanosin että tuo syömäsi 100g tienoilla on ihan juur hyvä.

Kyllä minä koostasi huolimatta minimienergiana pitäisin 1000kcal/vrk. (laskin siis arvoa hivenen alemmas) Eli ihan ok varmasti on se tavanomainen 1200 - 1500kcal "alaraja" tai sopiva määrä.

Jos söisit 80g proteiinia ja 20g hiilaria olisi rasvaa siis oltava ruuassa noin 80g. (vastaa reilua 1100kcal, ja sitä rasvaa ei tarvitse pelätä niukoilla hiilareilla ketoosissa kunhan se rasva vaan on hyvää luonnollista raaka-aineisiin sisältyvää rasvaa, ihmisen pilaamatonta). Mutta tällästa laskemista ei siis oikeasti tarvita kuin sitten jos on jotain ongelmia. Ruuasta pitää vaan nauttia.

Ja voi että siitä nauttiikin nyt, kun on saanut syödä hyvää ruokaa ja hyvällä omalla tunnolla! Eikä entiseen tyyliin tuntea suunnatonta syyllisyyttä jostain kolmesta idusta, johon upposi taas puolet päivän pisteistä .

Minä koen, että näin alussa minun on hyvä laskeskella näitä juttuja, kun näppituntuma ei määristä vielä oikein pelaa ja kroppa ilmoittelee mitä sylki suuhun tuo tuosta näläntunteestakin, sekin on niin kauan sekaisin ollut systeemi, että vähän tarvitsee apua ensialkuun... Kyl tää tästä!

_________________
Pumppa