OmSihaam kirjoitti:
kiitos!
no hyvä että porkkanaa saa popsia. Tosin voisin kevyesti vetää 500g porkkanaa, kilokin on mennyt parhaassa päivässä...
No, hyväkarppia se on edelleenkin vielä helposti vaikka hiilarit olisi tuolla 100g lähellä. Mutta kaikilla laihduttajilla ei enää nälänhallinta pelaa silloin. Ketoositilaan (jos niin alakarppi on tarkotuksena) sopeutaminen kannattaa tehdä tuolla noin 20g hiilihydraattimäärällä ja alkusopeutumisvaiheessa (induktiossa) ei kannata syömisiä säästellä. Elimistön on nähtävä runsaasti ruokaa jotta se ymmärtää ettei rasvavarastoja tarvi säästellä vaan niitä voidaan polttaa surutta. (tarkoitus silloin on toki se että nälän väheneminen automaattisesti pistää suitsia ruokamääriin) Mutta napostelu yms mielitekosyöminen on petollista, siihen kun ei aina nälän väheneminenkään vaikuta. Liian niukalla kalorimäärällä käy helposti siten että rasvaa ja proteiinia tulee liian vähän ja siitä seuraa ikäviä asioita. Elimistö voi vähitellen ajautua säästöliekille. Perusmetabolia vähenee ja energiankulutus laskee näin. samalla myös helposti rasvan ohessa palaa liian paljon elimistön omia kudosproteiineja. Syntyy lihaskato. Lihakset lähtee - rasva jää. paino kyllä kevenee. Sen jälkeen sitten laihduttaminen voi olla vielä vaikeampaa. Lihaskudos kun kuitenkin on sitä energiaa kuluttavaa. Syntyy ns laiha läski.
Elimistön jokainen solu rakentuu rasvasta ja proteiinista. Hyvin monet asiat elimistössä on valmistettu rasvasta. Aivot ovat itseasiassa hyvin suurelta osalta juuri rasvaa. Liian niukka rasva ravinnossa voi johtaa ongelmiin. Aivan samoin liian niukka proteiini. Erityisesti silloin kun laihdutetaan. Hiilihydraatti sensijaan on elimistölle jokseenkin tarpeetonta. sitä voidaan käyttää vain energiaksi tai rasvan valmistamiseen, ja siihen rasvan raaka-aineeksi tosi epäterveesti. Siksi, niukkaenerginen, joka usein tarkoittaa (monen kohdalla) niukkaproteiinista ja niukkarasvaista ei ole oikea tapa laihduttaa terveellisesti. Energiavajeen ei ole myöskään hyvä olla liian suuri koska tällöin elimistö luulee ravinnosta olevan pulaa ja alkaa säästää.