karppaus.infon arkistoitu foorumi

onko karppaajan kannalta parempi valita esim. maitorahkat ja kermat hylana vai normaalina? talonpoikaisjärkeni sanoisi, että hylat ovat huonoja, koska niitä on käsitelty pidemmälle (luonnottomampaan muotoon), mutta onko hiilareiden laatu ehkä suosiollisempi hyla-käsittelyn jäälkeen?

löysin muuten tänään kaupasta luomuleipäjuustoa joka oli valmistettu pastoroimattomasta (huh mikä sana!) maidosta! polven juustola on valmistaja. nam!

Hups, enpäs oo ikinä ite tullut ajatelleeksi, kumpaa oon ostanu...

Mut tänään sain kuulla (ja itse asiassa vasta tänää siis tajusin), että hyla-tuotteissa, etenkin maidossa siis, se makeus johtuu just siitä, että se on käsiteltyä ja siinä on glukoosia jotenkin vapaana. (sanoinkos mie nyt ihan hullusti... toivottavasti en!) Eli silloinhan tuo glukoosi on aivan suoraan käytettävissä...

Mutta olikos se Heikkilä, joka taas kertoi itse käyttävänsä hyla-tuotteita?? Vispikermassa ainakin on vähemmän hiiriä kuin tavallisessa kuohukermassa, mutta se ei vastaa hoon hyla-kysymykseen... (Ja kookoskermahan on aivan omaa luokkaansa tuolta osalta! (protskuja enemmän kuin hiilihydraatteja))

Mutta yhdyn hoon kysymykseen lisäten maitorahkaan vielä raejuuston, jota on myös hylana??

Olen kyllä tiennyt, että hyla-tuotteissa laktoosi on pilkottu, mutta en tiennyt että lopputulos on tällainen:

"Vähälaktoosiset valmisteet (HYLA) -maitosokeri eli laktoosi on hajotettu vähintään 80 -prosenttisesti glukoosiksi ja galaktoosiksi."

Enpä toisaalta olla HYLAn käyttäjä.

_________________
[url=http://www.TickerFactory.com/weight-loss/wMCjtQZ/]

[/url]

Eikös ohutsuolen laktaasi hajota laktoosin glukoosiksi ja galaktoosiksi? Ymmärtääkseni lopputulos on ihan sama. Käytän maitotuotteista lähinnä kermaa, smetanaa ja joitain juustoja, ettei sinänsä asialla ole käytännössä minulle merkitystä.

_________________
"Remember, eating fat is not what makes you fat, it’s the inability to burn fat that makes you fat." Rosedale
"I will never be hungry again"

En tiedä sanoa HYLAn vs. tavallisen pastöroidun maidon sokereiden vaikutuksesta. Mutta tavallinen pastörointi tapahtuu n. 76 asteessa Celsiusta. HYLAssa muistaakseni vielä korkeampi astemäärä. Ja se on huono homma jos niin on.
Mikähän maito se on sitten missä jopa 120 astetta tai enemmän? Olisiko se "iskukuumennettu"? Kun lämpö menee niin korkealle niin ei taida mitään selvitä siitä hengissä (so. mikroobit, enzyymit tms.). Jo tavallisessa pastöroinnissa suurin osa hyvistä bakteereista ja enzyymeistä kuolee. Näin olen kuullut. Sen olen myös lukenut että lehmän maito on eläinkunnan tuotteista eräs lämpöherkin ruoka. Eli lämpö ei taida sitä koskaan parantaa ravinnollisesti. Uskon että maidon pääasiallinen proteini, kaseini, paljolti muuttuu vaikeasti sulaavaksi ihmiselle kun maito pastöroidaan. Se on jo muutoinkin suurimolekyylistä tavaraa ja tahmeaa tavaraa. Vrt. kaseini liima.


H M Granbacka

HYLAhan tarkoittaa sitä että maitosokeri eli laktoosi hajoitetaan. Siis etukäteen tehdään se prosessi, jonka maitoa käyttämään pystyvän ihmisen elimistö normaalistikkin itse tekee. Käsittely ei muistaakseni ollut lämpökäsittely vaan entsyymi käsittely. Joku korjatkoon jos meni pieleen.

Siispä HYLA tuotteet eivät sen logiikan perusteella ole huonompia kuin tavalliset. Mitä nyt eivät anna purtavaa elimistön omille laktoosin hajoittaja entsyymeille. Ja laktoosin osaset pystytään nopeammin käyttämään hyväksi. Aiheuttaako se sitten mahdollisesti nopeamman insuliin vasteen En tiedä.

_________________
Tieto lisää useimmiten tuskaa.

[url=http://www.TickerFactory.com/]

[/url]

Jos ajattelee asiaa glykeemisen indeksin kannalta, niin glukoosi menee suoraan verenkiertoon ohutsuolesta. Muiden sokerien kanssa elimistö joutuu töihin eikä verensokeri humahda hetkessä pilviin.

-GIGI -

Hmm... Tässä yhteydessä tulikin mieleeni, että kumpi sitten muissa ruokatuotteissa onkaan pahempi: se, että ruokaan on lisätty sokeria vai glukoosia?
Itse olen karttanut tuotteita, joissa on ollut kumpaakaan noista. Sokerin karttaminen nyt onkin aivan luonnollista ja tavoiteltavaa, mutta miten sitten tuon glukoosin kanssa on??? Harmittavan vähän löytyy esim. leikkeleitä, makkaroita, salamia tms. jossa ei tuota glukoosia mainittaisi.
Miten tarkasti sitä te muut kartatte??

Ainakin minä pyrin karttamaan tuotteita missä lukee että on lisätty glukoosia. Eli aivan kuin että siinä lukisi "sokeri". Pyrin karttamaan. Mutta eräs poikkeus säännöstä on esim. Lidlistä ostettu 70 prosentin suklaa. Toistaiseksi tykkään sitä syödä kohtuudella. Minulle se on niin väkevää etten syö paljoa kerralla. Mutta muuten ja yleisesti ottaen pyrin olla tarkkana valkosokerin ja muun lisätyn pelkistetyn sokerin kanssa. Luin tässä aivan äsken että mitä syöpään tulee niin eräs sen ravintoaine on juuri "sokeri". Artikkeli oli englanniksi eli siinä sanottiin "sugar". Ei sanottu vartavasten että valkosokeri, joten arvaan että yleensä "sokeri". Arvaan tästä että yleisesti ottaen syöpäpotilaalle olisi hyväksi alakarpata jottei liialla hiilihydraatilla ravitse syöpäsoluja. Toisinaan samalla sivustolla oli materiaalia josta varoitettiin liiasta proteinista. Ei sanottu ylärajoja luvuissa. Mutta mainitsivat pohjoisen Alaskan eskimoista että syövät proteinia 250 - 400 grammaa päivässä, ja että heillä tästä syystä esiintyy osteoporoosia. Syövästä ei mainittu heidän kohdallaan. Tämä korkean proteinin yhteys osteoporoosiin selitettiin jotenkin niin että runsas proteini happamoittaa elimistön, ja sen happamuuden torjumiseksi elimistö ottaa kalsiumia (joka on alkaalinen) luustosta. Varmaan sentähden että ruoasta saatu kalsium ei ole riittävä tai ei imeydy kunnolla. En nyt tiedä paljonko tähän on luottamista. Olisi mielenkiintoista tietää havaitsiko esim. Vilhjalmur Stefansson osteoporoosia niissä eskimoissa joiden kanssa hän tuli tutuksi.

Tässä kun puhun proteinista niin sanoisin että tällä hetkellä uskon että sitä voi syödä liian paljon. Sen uskon että maailman pitkäikäisimmät ihmiset ovat olleet sellaisia jotka eivät ole syöneet liian vähän sitä, eivätkä liian paljon. Vaan ovat olleet proteinin kohtuusyöjiä. Esim. Gruusian abhaasit ovat pitkäikäisiä. Ronald Schmidin (Traditional Foods Are Your Best Medicine) mukaan (jos oikein muistan) niin heidän päivittäinen keskiverto-proteininsaantinsa oli n. 70 - 110 g. päivässä. Joten selvästi yli WHOn naurettavan alhaisten suositusten, mutta myös alhaisempi kuin bodareitten yleensä, ja myös alhaisempi kuin monen alakarppaajan.
Uskon että eskimoot syövät niin paljon proteinia koska proteinipitoinen kalaruoka on ainut ruoka mitä luonto tarjoaa heille. Eivät he varmanakaan syö sillä motolla että "mitä enempi sen parempi". Vaan välttämättömyyden pakosta syövät mitä löytyy, ja se juuri sattuu olemaan proteinipitoista tavaraa.

H M Granbacka

Piti aivan huvin vuoksi tarkistaa tuo abhaasien proteini. Schmid kirjoittaa että "Protein intake averaged seventy to ninety grams per day (an amount found in twelve ounces of lean meat)" (s. 57).
Asiayhteydestä päätellen vaikuttaa kuin että hän puhuu niistä vanhuksista joita tutkittiin (yli 80 vuotiaita). Näillä vanhuksilla (arvioitu) päivittäinen kalorinsaanti oli 1700 - 1900 kcal/pv. Schmid pitää tätä korkeana ("high for people over eighty years old") ajatellen heidän ikää.
Ajattelen että nuoremmat ja vielä aktiivisemmat abhaasit söivät vielä hieman enemmän proteinia ja kilokaloreita päivässä.

H M Granbacka

Iskukuumennuksestahan tuossa on kyse. Tietääkseni sillä ei ole mitään tekemistä laktoosin hajottamisen kanssa, vaan se tehdään maidon säilyvyyden parantamiseksi. Iskukuumennettu maito säilyy avaamattomassa pakkauksessa kuukausia, kun taas pastöroitu maito säilyy muistaakseni suunnilleen viikon. Olen nähnyt kaupoissa myös normaalisti säilyviä vähälaktoosisia maitoja. Olettaisin, että niitä ei ole iskukuumennettu.

Täysin laktoosittomia maitojakin on olemassa. Niistä laktoosi poistetaan mekaanisesti. Näitä juomia ei saa nimittää maidoksi, vaan niitä kutsutaan maitojuomiksi.