En lähde tässä uudelleen erittelemään tämän valtamerilaivan kokoisen ruhoni omituisuuksia, sen olen jo aiemmin tällä foorumilla tehnyt, mutta faktat faktoina. Ylipainoa olisi parin naisimmeisen verran (=n.100kg) ja syitä kilojen kadotukseen löytyy niin verenpaineesta, nivelvaivoista ja muuten vain pahasta olosta ja ulkonäöstä.
Viime kesäkuussa aloitin elämäni ensimmäisen jakson Heikkilää. Pääsin loistavaan 20:n kilon kadotukseen parissa kuukaudessa jonka jälkeen homma jymähti paikoilleen. Jatkoin tiukkaa dieettiä ilman mainittavia tuloksia ja syksyn sukujuhla-kauden koittaessa päätin aloittaa ns. tasapainotteluajan. Opiskella miltä tuntuu olla liki 20 kiloa keveämpi, miten liikkuminen sujuu, miltä nälkä tuntuu ja miten erilaiset hiilarimäärät vaikuttavat minuun. Annoin itselleni luvan ylilyönteihinkin ja dokumentoin asiantilaa säännöllisesti.
Tuli joulu, uusi vuosi ja tasapainoiluun käytin aikaa kaikkiaan 5 kk. Selvisi, että vaaleista jauhoista tuleva hiilihydraatti on minulle tuhoisin, sokeria kestän jonkin verran, samoin perunaa ja riisiä. ”Normaalilla” syömisellä kestän n. 50-55g hiilareita/ päivä, jos unohdan vaaleat jauhot. Vaaleita jauhoja siedän tuskin ollenkaan. Kiloina mitattuna tasapainoiluni onnistui juuri ja juuri. Homma ei räjähtänyt käsiin, ainoastaan 5 kiloa tuli takaisin, joka loppujen lopuksi minun kokoisessa ihmisessä on aika normaali vaihtelu mm. naistenpäivien aikoihin. Olen itseeni tyytyväinen ja tästä on hyvä jatkaa.
Kaiken tämän tiedon itsestäni yritän nyt muuttaa hyödykseni kun aloitan seuraavaa skarppaus-kauttani. 3 päivää on takana ja tänä aamuna alkoi tapahtumaan. Paino nytkähti kilon alaspäin ja vatsa aloitti toiminnan. Huomiot edelliseltä skarppauskerraltani olivat, että yleensä oikukas ja ummetukseen taipuvainen vatsani/suolistoni voi erittäin hyvin ja toimi kuin unelma koko dieetin ajan. Vanhat ongelmat kurinoineen ilmaantuivat peliin liki välittömästi hiilareiden lisääntyessä. Nyt ilolla juoksen vessassa ja tunnen energitason lisääntyvän ja jonkin sisäsyntyisen hyvän olon ottavan vallan.
En hae ”pikavoittoja” vaan pitkäkestoista painonhallintaa, itseni ja kehoni toiminnan tuntemusta ja hyvän olon tunteita. Tiedän että urakkani on valtaisa, mitattiin sitä miten päin vain, joten itsekin olen valmis siirtämään lopullisen tavoitteeni johonkin hieman isompaan luokkaan. Lopullista tavoitetta en kuitenkaan nyt aseta, mutta seuraavat 20 kiloa olisi tarkoitus kadottaa tämän kevään ja alkukesän aikana.
Tsemppausapua siis kaivattaisiin
