Kun ei mössötetä (liikaa) hiilihydraatteja, niin elimistö käyttää energianlähteenään (tietysti) rasvaa.
Kun maksa tarpeeksi hajoittaa rasvaa energiantuotossaan, välivaiheen tuote (ja yksi peruselementeistä elimistössä) asetyyli-CoA (koentsyymi-A) kertyy niin suurissa määrin, että kaiken muunto sitruunahapoksi (ja siten sitruunahappokiertoon) ei onnaa vaan tarvittavaa muunnostavaraa ei riitä kaiken muuttoon. Tämä "ylimääräinen" (hiiliharppujen mielestä varmaan) sitten pitäisi saada liikkeelle jotenkin, joten elimistö pläräyttää niistä kokoon näitä kuuluisia "ketoaineita" eli ketoneja. Maksa sitten päästääpi nämä ketonit verenkiertoon (koska ei itse niitä käytä, maksan yksi tehtävähän on olla sopivan polttoaineen jakelu), josta niitä eri solut sitten saavat käyttöönsä. Ovat muuten vesiliukoisia, ja pohjana tosiaan rasvaliukoiset, ööh, rasvat, joten aivoihin pääsemisensä ansiosta (vesiliukoiset) ovat sitten se rasvapohjainen energianlähde aivoille (hähää, odotitteko että sanoisin vaihtoehtoinen tms.?

).
No missä vaiheessa se ketoosi onkaan nyt menossa? Ketoosi on silloin, kun maksa plöräyttelee nuita ketoaineita verenkiertoon sen verran, että rajapyykkinä oleva "ei lähes yhtään" vaihtuu edes "tosi vähän" määrään. Eli pissitikut eivät merkkaa ketoosia, vain virtsaan asti erittyvää voimakasta ketoosia / nestevajausta merkkaavaa tilannetta (nestavajaus -> konsentroitunutta virtsaa -> pissitikut näyttää "syvempiä" arvoja).
Ketoosissa olon tietää ... eri asioista eri ihmiset, mutta ei sillä tiedolla ole mitään merkitystä.

No tietty motivaattorina ehkä ... jolloin voi kokeilla niitä pissitikkuja eli Ketostixejä, tai aviopuolisoa/koiraa hengitystarkastajana. Tällöin kuitenkin painellaan jo syvässä ketoosissa. Ketoosi on tullut jo aikapäiviä sitten siinä vaiheessa.
