karppaus.infon arkistoitu foorumi

Totuus ruokavalioista, osa 1

Kirjoittanut Timo Kettunen

Kaikki ruokavaliot ovat yhtä huonoja ja hyviä. Ruokavalio on yksilö- ja tilannekohtainen. Jos jokin ei sovi sinulle, ongelma on joko ajoituksessa tai ihmisessä. Ei ruokavaliossa. True story.

Vaikka kuinka haluaisit olla erilainen, niin samanlaista kikkuraa oma pikku kakkatylläsi pusertaa kuin muidenkin. Eikun odotas, eipäs puserrakaan. Ruokavalio vaikuttaa suoraan suoliston bakteerinkantaan. Viimeisimmät tutkimukset viittaavat siihen, että bakteerikannan muutos on itse asiassa hyvin nopeata, ja esimerkiksi vegaanin syötyä lihaa, askartelevat bakteerit, nuo suolistomme smurffit, muutamassa päivässä uusia kantoja ja kommuuneja suolistoomme. Bakteerikantamme ja kykymme käsitellä ruoka-aineita siis muuttuu hyvinkin nopeasti. Kun lihansyönti lopetetaan, muuttuu bakteerikanta taas muutamassa päivässä erilaiseksi. Elimistö osaa säädellä toimintaansa siis hyvinkin nopeasti. Evoluutiota ajatellen tämä viittaa siihen, että jo monoliittien aikakausilla syötiin aina sitä mitä löydettiin, eikä se todellakaan ollut joka päivä samaa kamaa. Uruk veti maanantaina kiviä, tiistaina juuria, mutta keskiviikkona piti paastota koska dinot olivat kaupasta loppu. Tämä viittaakin mielestäni siihen, että ihminen on kehittynyt syömään sekaruokaa, ja ruoka-aineita tulee vaihdella ainakin muutaman päivän välein. Monen ruokavalion ongelma on se, että joka päivä syödään samoja asioita, olipa se sitten jauhelihaa ja parsaa tai ruisleipää ja jogurttia. Elimistö tottuu ja kyllästyy aina samoihin eväisiin ja entsyymitoiminta hidastuu, ja tiettyä ruokaa (uudelleen) kokeiltaessa maha soittaa haamujengiä apuun. Tästä tehdään usein virhepäätelmä, että kyseinen ruoka-aine ei sovi, vaikka sitä pitäisi kokeilla muutaman päivän ajan hyvin maltillisesti aloittaen, jotta elimistö ehtisi tottua siihen. Aika moni itsediagnosoitu ”allergia” voikin johtua siitä, että vaikkapa maitoa on kerralla runtattu litran purnu nieluun, ja kun kakka on sitten valahtanut lahkeeseen, on päätelty että maito se vaan ei toimi, tittidii.

Tästä päästäänkin geeniaasinsillalla nutrigenomiikkaan. Vaikka termistä saisikin hienon taistelurobotin nimen, Nutrigenomics Megablaster 3011, niin lyhyesti se tarkoittaa sitä kuinka yksilölliset erot tulevat ruoansulatuksessa esille geenien kautta, ja elimistö on loppuviimein se joka päättää kuinka molekyylit siellä käyttäytyvät. Ei trendit. Otetaan esimerkiksi peruna joka sisältää kahdenlaista tärkkelystä. Jos ihmisellä on jotain häikkää tärkkelystä pilkkovia entsyymejä tuottavissa geeneissä, saattaa perunasta seurata ruoansulatuksellisia ongelmia. Ihminen tekee herkästi päätelmän, että koska peruna on hiilihydraatti, eivät hiilihydraatit sovi ollenkaan. Virhepäätelmää vahvistaa perunan ja muiden hiilarien poisjättämisestä aiheutuva oireeton jakso. Myös ihmisen kyky käsitellä glukoosia ja insuliinia on erilainen ja geenien säätelemä. Vaikka sinä pärjäisit ilman runsasta hiilihydraattikuormaa, ei vaikkapa lapsesi välttämättä pärjää. Jos siis perheesi noudattaa puolipakolla vähähiilihydraattista ruokavaliota ja lapsesi tai puolisosi ovat jatkuvasti väsyneitä vaikka tää ruokavalio on tiätsä niinku siisti ja terveellinen, niin kokeile lisätä leipää taikka pastaa. Saatat yllättyä.

Eikö tämä ruokien vatvominen ala aiheuttaa jo stressiä?

Ei kannata, sillä stressi on pahasta, sanotaan. Mutta vain jos oikeasti uskot niin. Uuden teorian mukaan stressi on reaktio, joka auttaa elimistöä selviytymään tilanteesta ja se kuinka itse suhtaudut stressiin, vaikuttaa siihen kuinka stressi vaikuttaa sinuun. Toisin sanoen, jos otat stressiä siitä että koet stressiä, kuolet todennäköisemmin ennenaikaiseen tilttiin kuin surffipoika, jonka lempisanat ovat mahdollisimman Keanu Reevesmäisesti lausutut ‘gowabunga dude’. Sama pätee ruokaan. Vanha sananlasku olet sitä mitä syöt voitaisiinkin muuttaa muotoon olet sitä mitä luulet syöväsi.

Nimittäin.

Minulla on ollut monta asiakasta, jotka ovat uskoneet syövänsä väärin. Ja heillä on ollut erilaista oireistoa. Minulla on ollut myös monta asiakasta jotka ovat stressanneet siitä että eivät tiedä mikä ruokavalio sopii heille, ja vaikka minkälainen ruoka aiheuttaa oireita. Kuitenkaan juuri keneltäkään, joka heistä on lääkäriin asti suostunut menemään, ei ole löytynyt kokeissa mitään poikkeavaa. Kun aivot on saatu asetettua oikeaan asentoon ruokasuhtautumisen suhteen, ovat oireet hävinneet – nopeimmillaan yhdessä yössä. “Mikä taika tämä?!”, huutaisi viidakon shamaani. Tämä on hyvä esimerkki psykosomatiikasta, eli toiminnallisesta elimistön oireesta jonka aiheuttaa mitä luultavimmin ihminen itse. Aivot ovat melko nerokas palikka, ja niiden toiminnasta ymmärretään tuskin vielä puoliakaan. Sen sijaan se ymmärretään, että kun aivoja kyllästetään jatkuvasti ajatuksilla väärin syömisestä ja ruoan aiheuttamista oireista, alkaa niitä oireita tulla. Sama pätee toiseen suuntaan. Kun joku tarpeeksi auktoriteettia omaava julistaa, että nyt syöt näin ja oireet häviävät, oireet häviävät. Niitä ei siis ole oikeasti fysiologisesti ollutkaan, ja muodostuu harhainen maailma jossa oletetaan ja vaahdotaan, ja kukaan ei kohta tiedä mikä on hyväksi ja mikä ei. Jos ihmiset luulevat syövänsä huonosti, he voivat huonosti. Jos ihmiset eivät stressaa siitä mihin suuhunsa pistävät, eivät he yleensä stressaa monesta muustakaan asiasta.

Muun muassa yllämainittuja asioita sivuamme hieman helmikuussa alkavassa, terveen elämän perusteisiin keskittyvässä ravintovalmennuksessamme. Lisätietoja löytyy allekirjoittaneen yrityksen, Terveysmyrskyn sivuilta. Näin törkeästi epäsuorasti mainostaen siis hyvää kohta koittavaa vuodenvaihdetta. Seuraavassa, vähemmän kakalla kyllästetyssä kirjoituksessa kerron täysin absoluuttisen, liskoihmisten 2400 vuotta sitten julistetun totuuden ruokavalioista. Tai sitten en.

Gowabunga, dude.

Älä huoli karppilan vakiokommentoijat saavat tästä riidan aikaiseksi jonka lopputulos on, että maailma on lättänä.

Arvo Ylppö sanoi aikanaan,että kaikkea,mutta kohtuudella.Arvo oli viisas mies ja eli yli 100 vuotiaaks.

... Evoluutiota ajatellen tämä viittaa siihen, että jo monoliittien aikakausilla syötiin aina sitä mitä löydettiin, eikä se todellakaan ollut joka päivä samaa kamaa. Uruk veti maanantaina kiviä, tiistaina juuria, mutta keskiviikkona piti paastota koska dinot olivat kaupasta loppu. Tämä viittaakin mielestäni siihen, että ihminen on kehittynyt syömään sekaruokaa, ja ruoka-aineita tulee vaihdella ainakin muutaman päivän välein. Monen ruokavalion ongelma on se, että joka päivä syödään samoja asioita, olipa se sitten jauhelihaa ja parsaa tai ruisleipää ja jogurttia....

1. Oletko todellakin tuota mieltä ruokavalion monipuolisuudesta ja monipuolisuuden hyödyllisyydestä?
Olen tästä täsmälleen päinvastasta mieltä, sekä arkelogisen että muun todistusaineiston perusteella.
Eikä nyt puhuta siitä pikkujutusta että dinot ja ihmiset elivät pallollamme ihan eri vuosimiljoonien aikaan

2. Entä arvaatko tai näetkö (alan ihmisenä) miksi vastakkainenkin loppupäätelmä on looginen?

Pieleen meni ensimmäinen vastaus, iloisesti.
Mikään ei takaa, että jatkuva vaihtelu yhden ihmisen sapuskoissa olisi hyväksi.
Ei alkuperäiskansojen syömiset, ei hyvinvoivien kehittyneiden maiden ihmisten syömiset. Eikä arkeologia.

Eri ihmiset ovat eri puolilla maailmaa tulleet toimeen erilaisilla yksitoikkoisilla(kin) sapuskoilla.
Lehmä voi parhaiten syömällä yhtä ja samaa ruohoa.
Suurin osa maapallon lajeista (kasvit, eläimet, bakteerit) on lehmän kaltaisia.
Ihminen, rotta ja muutama muu outous tulevat toimeen monenlaisella sapuskalla, mutta...
Ja sinä väität, ettei laji edes kehity kuin alituisella vaihtelulla

Noniin, tuon jälkeen odottelen vielä vastausta kakkoskysymykseen.
Miksi yksipuolinen ruoka voi olla (yksilön ja ekosysteemin kannalta) luonnon normiratkaisu?

Hieman ihmettelen tuota viljojen käytön puolustelemista sillä, että ihminen on käyttänyt niitä tuhansia vuosia. Tämä on tietysti totta mutta ne tuhannet vuodet ovat kuitenkin evoluution mitassa muutaman promillen luokkaa ja ne viljat olivat vuosituhansia lisänä ruokavaliossa ei pääasiallisena energian lähteenä, ja kun nykyään niitä syödään melkoisia määriä muun mässäilyn ohessa. Niin ja millaisia ne viljat olivat aivan viime aikoihin saakka, todellista luomua, ja ne "viime ajat" ovat satoja vuosia, ja ihmisen evoluutiossa tuo ei oikeastaan ole silmän räpäystäkään.

Joo, viljoja on siis käytetty noin 10 000 vuotta, kun homo sapiens on lajina vähintään 200 000 vuotta vanha.

Viljat ovat erittäin uusimuotinen hömpötys ruokavaliossa ja se todella näkyy ja tuntuu.

Hypoteettinen kysymys. Oletetaan että sinä noudatat vähähiilihydraatista ruokavaliota. Olet syönyt vaikka 10 vuotta minimaalisen määrän hiilihydraatteja. No, ikää tulee ja perintötekijöiden takia verisuonet alkavat menettää kimmoisuuttaan ja verenpaine laskee. Alkaa pyörryttää päivittäin. Ongelmaan olisi ratkaisu: lisää hiilihydraatteja päivän aterioihin, jolloin verivolyymi nousee ja verenpaine kohoaa. Pystytkö lisäämään hiilareita ruokavalioon vai oletko niin änkyrä vakaumuksesi suhteen, että mieluummin pyörtyilet? Tässä oletetaan, että lääkkeillä ei lähdetä verenpainetta ensisijaisesti nostamaan.

Toisaalta tiedän myös, että on monia ihmisiä jotka voivat syödä viljoja ilman mitään negatiivisia seuraamuksia – tosin jos he söisivät pelkkiä viljoja päivät pitkät, niin siinä kävisi huonosti.

Hypoteettinen kysymys. Oletetaan että sinä noudatat vähähiilihydraatista ruokavaliota. Olet syönyt vaikka 10 vuotta minimaalisen määrän hiilihydraatteja. No, ikää tulee ja perintötekijöiden takia verisuonet alkavat menettää kimmoisuuttaan ja verenpaine laskee. Alkaa pyörryttää päivittäin. Ongelmaan olisi ratkaisu: lisää hiilihydraatteja päivän aterioihin, jolloin verivolyymi nousee ja verenpaine kohoaa. Pystytkö lisäämään hiilareita ruokavalioon vai oletko niin änkyrä vakaumuksesi suhteen, että mieluummin pyörtyilet? Tässä oletetaan, että lääkkeillä ei lähdetä verenpainetta ensisijaisesti nostamaan.