Kausi 1. Jakso 9/10. Ravinto. Ruoka on lääke, mutta ymmärtääkö kuluttaja tämän? Jaksossa Arman kyseenalaistaa ruokateollisuuden tarjoamia vaihtoehtoja ja selvittää, kuinka paljon pystymme ruokavaliotamme muuttamalla vaikuttamaan omaan terveyteemme.

”En mennyt Alizadin ohjelmaan, kun kuulin sen idean”, Fogelholm kertoo Nyt.fi:lle.
”Minulle sanottiin että he aikovat antaa äänen kaikenlaisille mielipiteille, ja katsojat saavat sitten muodostaa oman mielipiteensä.”
Tällainen asetelma edustaa niin sanottua tasapainoharhaa, Fogelholm sanoo.

Fogelholm kumoaa suoralta kädeltä muitakin ohjelmassa esitettyjä väitteitä.
Kuten sen, että sokeri ja nopeat hiilihydraatit ovat johtaneet kakkostyypin diabeteksen ja syövän räjähdysmäiseen kasvuun
Tai sen, että diabetes johtuu aina vääränlaisesta ruoasta
Tai sen, että ravitsemussuositukset ovat yhteydessä lihavuuteen
Fogelholmia harmittaa myös, kuinka ravitsemustieteen asiantuntijoiksi nostetaan toistuvasti ihmisiä, jotka puhuvat vain omien kokemuksiensa pohjalta – kuten Tomi Kokko teki Alizadin ohjelmassa.

Eikö tämä ole malliesimerkki norsunluutornista huutelusta. Jos nämä muut puhuvat höpöjä, niin luulisi että nämä aidon tieteen edustajat voisivat helposti perustella kantansa ja sen, miksi muiden jutut ei pidä paikkansa. Siks toisekseen en ymmärrä, miksi lääkäri tai "kampaaja" ei voisi oppia tutkimusten kriittistä tarkastelua ja biotieteitä tarpeeksi ymmärtääkseen ravitsemustiedettä. Ei kait nämä opit ole missään salaisissa kirjoissa .

Onkohan Fogelholm vielä suostunut kommentoimaan sitä ruotsalaista kirjallisuuskatsausta jonka mukaan LCHF ei olekaan pahasta. Ne kun tais oikeasti käydä "tuhansia tutkimuksia" (16 000!) läpi.

Helsingin yliopiston ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm kieltäytyi osallistumasta monitoimijulkkis Arman Alizadin tv-ohjelmaan, joka käsitteli ravitsemussuosituksia ja hyvinvointia. Fogelholmin mielestä ohjelmaidea oli vinoutunut ja edusti ”tasapainoharhaa”.

”Minulle sanottiin, että he aikovat antaa äänen kaikenlaisille mielipiteille, ja katsojat saavat sitten muodostaa oman mielipiteensä. Siis sellainen, että samaan ohjelmaan marssitetaan kaiken maailman poppamiehiä, itseoppineita tietäjiä ja professori”, Fogelholm perusteli (Nyt.fi 3.6.).

Poppamiehet tarkoittivat tässä tapauksessa muiden muassa personal trainer Tomi Kokkoa, taiteilija Jani Leinosta ja lääkäri Antti Heikkilää. Viimeksi mainittu on käynyt omaa kovasanaista rasvakampanjaansa. Media on saanut sarjalipun Fogelholmin ja Heikkilän vapaaotteluun.

Fogelholminkaan ajatus ei kuitenkaan ole aivan ongelmaton, ja pulma liittyy poppamiehiin. Jos hyväksymme Fogelholmin lähtökohdat, mikä on osallistumiskelpoisen ohjelman sallittu poppamiestiheys? Ja ennen kaikkea: kuka määrittelee poppamiehen? Olen törmännyt professoritason esityksiin, jotka täyttävät hyvin minun poppamieskriteerini.