|
Muutama viikko sitten aloin kuntoilemaan. Pitkästä aikaa. Olen aina silloin tällöin kokeillut jotain kuntoilua, heikoin tuloksin. Kun liki kolmekymmentä vuotta sitten lopetin puulaakilentopallon, ei juurikaan ole tullut kuntoiltua, ainakaan pidempiä jaksoja. Välillä kävelyä sauvoilla tai ilman, välillä uintia ja vesijuoksua. Vesiurheilu loppui kramppeihin. Kuntopyörää jaksoin polkea muutaman kerran, nyt se on parvekkeella, lähinnä lastenlasten leluna. Vajaa kuukausi sitten innostuin uudesta vehkeestä ja olen siitä lähtien ollut liikkeellä lähes päivittäin. Sähköpolkupöyrä, elämäni paras kuntoilulaite. Ja työmatka-ajoneuvo niin kauan kuin talvi yllättää. Epäilijöille: joutuu sitä ihan oikeasti polkemaan, tuttavan mittauksen mukaan kuluttaa noin 2/3 siitä energiasta, mikä menisi tavallisella pyörällä. Eikä tarvitse käydä työmaalla suihkussa ennen työpäivää. Odotan innolla, että saan seuraavaksi sähköavusteisen rollaattorin ja sitten viimein sähkökäyttöisen arkkulavetin...
_________________ Evoluutio ei ole väärässä. Minä voin olla.
|