Juha Knuuti yritti mollata Tuula Malinia pinttyneen tapansa mukaisesti
olkinukkeilemalla:
Lainaa:
ltalehden siitä tekemä artikkeli on taas hyvä esimerkki journalismista, jossa tavoitteena ei ole asian oikean laidan selvittäminen vaan mahdollisimman suuri kohu.”
Tämä ei ole totta. Jo 17.5. Tuula Malin kirjoitti
Iltalehdessä:
Lainaa:
Sydänperäisten kuolemien lisääntymiselle on löydettävä syy, kirjoittaa Tuula Malin.
On arvokasta, että lääketurvallisuutta valvova viranomainen haluaa vihdoin avautua pitkäaikaisen lääkehoidon epävarmuustekijöistä. Johtaja Erkki Palva Fimeasta pitää tärkeänä, että lääkkeiden käyttäjät ymmärtävät, että teollisuuden tuottamat tutkimukset ovat lyhytkestoisia. Ne näyttävät suunnan, eivät lopputulosta. Todellinen vaikuttavuustieto karttuu vastan aikojen kuluessa: aidossa arjessa, moninaisilla käyttäjillä.
Kukaan ei voi täsmällisesti tietää mikä maalissa odottaa.
On siis vähintäänkin arveluttavaa julistaa lääke etukäteen turvalliseksi ja haitattomaksi, kun tilinpäätös voidaan tehdä vasta vuosikymmenten kuluttua aloittamisesta. Turvallisuus todennetaan jälkikäteen. Vaikuttavuuden kokonaiskuva hyötyineen ja haittoineen realisoituu vasta sitten, kun riittävän moni ihminen on asettanut itsensä arkipäivän vaikuttavuustutkimuksen koeputkeksi – usein tiedostamattaan.
Kansantautien ennaltaehkäisyn nimissä lääkitykselle ohjatut suomalaiset ovat osa laajaa yhteiskunnan rahoittamaa lääketutkimusta. Suomi on tarjonnut koeputket ja rahoittanut niiden käyttöä. Mihin Suomi on sitoutunut, se varmistunee aikojen kuluessa.
Lääkehoidolle ohjattujen potilaiden kannalta on epäreilua, että väestötasolla vähitellen esiin puskevia ikäviä vihjeitä lääkehoidon arkipäivän todellisista vaikutuksista ei haluta tuoda julki. Se on väärin jokaista lääkkeen käyttäjää, mutta myös rahoitusvastuuta kantanutta yhteiskuntaa kohtaan.
Statiinien osalta tilastotrendin piilottaminen ei enää onnistu. Epäedulliseen vihjetietoon on käytävä käsiksi ripeästi ja näkyvästi. On löydettävä syy ja selitys tilastojen paljastamalle karulle kuvalle sydänperäisten kuolemien lisääntymisestä suurten kansallisten ennaltaehkäisylupausten aikakaudella.
Turun yliopistossa on tutkittu sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta statiinien väestötason vaikuttavuutta jo kahdeksan vuotta. Kustannukset ovat miljoonaluokkaa, mutta vaikuttavuustieto yhä olematonta.
Toivottavasti vaikuttavuutta tutkiva Turun yliopisto ja STATEAM- hanketta vetävä professori Risto Huupponen käärivät kiireen vilkkaa hihansa ja käyvät käsiksi Tilastokeskuksen tuottamiin kuolemansyytilastoihin. Miksi suunta on toinen kuin meille luvattiin?
Ei voi olla oikein, että tilastoja tutkii ja analysoi maallikko, samaan aikaan kun akateeminen yhteisö kuittaa vuodesta toiseen rahoitusta tekemättömästä työstä.
TUULA MALIN
Ja Aspergerilta vaikuttava nimimerkki Mie, joka saattaa juurikin olla niitä työnsä tekemättä jättäneitä akateemisen yhteisön jäseniä, yrittää hämätä vetoamalla yhteen sellaiseen lyhytkestoiseen tutkimukseen, jollainen voi näyttää suunnan, mutta ei lopputulosta.Voi voi.