Tämä Timo Kuuselan blogiartikkeli
VHH-terveysravinto -sivustolla on niin täynnä painavaa asiaa, että toivottavasti sallitte minun lainaaan sen kokonaisuudessaan:
Lainaa:
Yleisesti myönnetty totuus on, että elämä biologisena ilmiönä on edelleen selvittämättä. Elämään liittyvät ja sitä ylläpitävät tapahtumat kuten aineenvaihdunta (metabolia) ovat yksityiskohdiltaan osin selvitettyjä, mutta kokonaisuuden hahmottaminen on spekulatiivista. Ajoittain myydään halpoja ratkaisuja (kalliilla hinnalla) yhtenä esimerkkinä netistä tilattavat geeni-tutkimukset.
Viime aikoina on jälleen arvioitu kriittisesti tieteellisen tutkimuksen laatua erikoisesti elämäntapojen (ml ravitsemus) ja lääketieteellisten fundamenttien ml lääkehoitojen alueilla.
Summittainen aikajärjestys:
1. Ancel Keys, Seitsemän maan tutkimus 1958 - 1964
2. Pohjois-Karjala projektin esihanke 1960-luvun alussa Ilomantsissa menetelmäkehittelynä kliinisine havaintoineen. Suomalaiset tutkijat olivat Ancel Keysin kouluttamia A.C.:lle pystytetyssä Minnesotan tutkimuslaitoksessa.
3. Suomalainen mielisairaalatutkimus 1959 - 1971
4. Sydney Diet Heart Study 1966 -1973
5. The Minnesota Coronary Experiment (MCE), a randomized controlled trial conducted in 1968-73. Tämä tutkimus tehtiin Minnesotassa (USA), A.C.: kotikentällä
6. Varsinainen Pohjois-Karjala Projekti 1972 - 1997
Saatujen tulosten salaaminen, muokkaaminen (tuloksiin epäsopivan poistaminen) ynnä muut ovat nousseet esille, kun tutkimuksia on analysoitu uudelleen alkuperäisiä tutkimustuloksia hyödyntäen.
Yllä luetellut suuret tutkimukset ovat muodostaneet sen pohjan, jolle vallitseva A.C.: jyräämä kolesteroli-oppi on perustunut. Tietenkin ravitsemus tuotanto on ottanut oppinsa "terveellisen ravitsemuksen" vaatimuksista tuottessaan (ja mainostaessaan) hyllyn täytteitä kuluttajille.
Jo A.C.:n vaikutuskauden alussa näyteltiin draama, jossa biologi John Yudkin kärsi 6 - 0 tappion käydyssä julkaisuväittelyssä. J.Y. piti sokeria sydäntauteihin syyllisenä. J. Y.:n näkemys on vahvistunut voimakkaasti viime vuosina huolimatta ankarasta vastustuksesta kolesteroli-oppiin sitoutuneiden puolelta.
Kehitys on ollut otollinen myös lääkkeitä kehittävälle ja tuottavalle teollisuudelle (Lääketeollisuus). Tilanne on hyödynnetty niin hyvin, että on jouduttu jonkin lääkkeen menekin lisäämiseksi tuottamaan ja rekisteröimään tauti-tilastoihin vallan uusia hoidettavia tauti-nimikkeitä.
Viimeistä huutoa on tietenkin henkilökohtaisten geenien analysointi. Ja ollaankin upottu kaulaa myöten terveellisen elämän suohon, josta ei nousta juoksukilometrejä lisäämällä.
Mitäpä tässä sitten enää voisi tavallinen kansalainen tehdä?
Jalat maassa (nilkkoja myöten) olevana realistina olen tuhlannut sen toisenkin jatkuvaan sokerin mittauksen valmistetun sensorin (ABBOTT FreeStyle Libre, aloituspakkaus).
Viimeisin kokeilu vahvisti aikaisempia tuloksia. Oma kudossokeri reagoi heräämisen jälkeiseen aktiviteettiin ja ruokailuihin. Yöllinen mittaustaso kulki esivalitussa "putkessa" (3.9 - 7.8 mmol/l) tasossa 5.0 - 5.5 mmol/l. Syömiset olen tietenkin oppinut kuluneiden 20 vuoden aikana. Luulisi haimankin "kuivuneen" parin vuosikymmenen aikana. Eipä ole. Pari palaa paikallista "ohrarieskaa" sai kudossokerin ampaisemaan hyvin nopeasti yli 12 mmol/l laskeakseen hyvin nopeasti tasolle 4 mmol/l. Eiköhän siis haima edelleen tee tehtävänsä asiallisesti ja insuliini-resistenssissä riittää. Missään tapauksessa ei tulisi mieleenkään "sokeriarvojen" hoitaminen insuliinilla tai sen eritystä lisäävällä lääkityksellä. Ruokailutottumusten muutos "suositettuun" ajaisi tähän parissa viikossa.
Kun T2D on tulosta vallitsevien "oikeiden / terveellisten" ravitsemussuositusten noudattamisesta ja vain eräs päätetapahtuma metabolisen oireyhtymän (MetS) kirjavassa joukossa (ylipaino, verenpaine, sepelvaltimotauti, aivohalvaus, rasvamaksa ja muita puolet lisää) olisi myös lääketieteellisen "vallanhaltijoiden" myönnyttävä edes tutkimaan sokereita (hiilihydraatteja) rajoittavan ravitsemuksen tervehdyttäviä vaikutuksia. Omavalintaisella riskillä tilanteensa parantaneet eivät enää ole "yksittäistapauksia", vaikka näin eräänlaisen tieteen pohjalta jatkuvasti väitetäänkin. Joukko on kaiken aikaa kasvamassa. Yllä lueteltujen "valikoivien" tutkimustulosten paljastuminen väärin tulkituiksi (=huijauksiksi) velvoittaa viimeistään nyt arvioimaan tilanteet uudellen, myös korjaamaan virheet.
Lääketieteen "uskonpuhdistus" on lähellä. Ravitsemus"tiede" ei tähän pysty. Omaan ajatteluun kykenemättömät "vanhan kansan" tutkijat ovat edelleen kehityksen tulppana.
Lopuksi:
Sen tiedän, että suuret sairaalat ovat saamassa ABBOTT FreeStyle Libre laitteistoa. Terveyskeskukset ym ovat vuorossa vuoden kuluttua. Laitteiden käytön filosofia on ratkaisevaa. Voi olla, että tässä toimitaan "kustannustehokkaasti" ja jakelua rajoitetaan esimerkiksi vain T1D-lapsille sekä harvoille muille. Silloin pyritään tarkoitushakuisesti peittämään ne virheet, joilla sokeritautia "tuotetaan" ja kuinka "sokeriarvojen" hoidolla mm insuliinilla vain pahennetaan jo olevaa elimistön insuliini-resistenssiä ja aikaistetaan myöhäiskomplikaatioiden puhkeamista.
Jatkuva kudossokerin mittaus kertoo heti ja peittelemättömästi syömisten laadun verensokerivaikutuksen.
Kerron kokeilemani laitteiston nimen ja valmistajan / toimittajan vain siksi, että se on laadultaan riittävä ja halvin saatavilla. Raaka tulostavoittelu on senkin taustalla. Jotakin kertoo se, että Suomen ABBOTT ei suostunut myymään ko. laitetta ammattilaiselle.