Lainaa:
Niiden kemikaalien nimet ja lähdeviitteet löytyvät siitä Blythmanin kirjasta Swallow This! joka löytyy kirjastosta. En voi mitenkään muistaa yksittäisten kemikaalien nimiä näin enää kirjan palautettuanil vaikka luinkin opuksen peräti pari kertaa ennen palauttamista. Ja kirja on siis keskittynyt Eurooppaan ja kaikki mitä siellä kerrotaan mm. siitä miten kemikaaleja on lobattu niin että niitä ei tarvitse pakkauksessa ilmoittaa, koskee myös meitä koska kyseessä ovat EU-säännökset. (Voi toki Suomessa olla jotain kansallista lainsäädäntöä joka on joiltain osin tiukempaa. Ehkä.)
Tuli hankittua ja luettua ko. kirja. Jotain elintarviketeollisuuden kieroilusta jo tiedän, mutta tämä oli uutta. Salaattien ja lohkottujen hedelmien pesussa käytetään kemikaaleja, joita ei tarvitse ilmoittaa, kun ne eivät ole varsinaisia lisäaineita. Mitä vain, kunhan hyllyikää saadaan jatkettua.
Kirjan sivulla 229 mainitaan NatureSeal FS, jota käytettäessä ei tarvita klooria eikä siten pesutankin vettäkään tarvitse olla jatkuvasti vaihtamassa. Lisää hyllyikää ja samalla kustannukset alemmas. Win win siis, muttei ehkä vatsalle. Toinen mainittu kauppanimi on Semperfresh. Se on yhdistelmä sokeri estereitä ja muita syötäviä aineita: kasviöljyjä ja kasviselluloosaa. Se päälystää hedelmän ohuella, hajuttomalla ja mauttomalla kalvolla, joka käytännössä "nukuttaa" tuotteen ja pitää sen tuoreena kaksi kertaa pitempään.