karppaus.infon arkistoitu foorumi

Som vanligt ser jag att de kostråd vi utsättes för i grund och botten bara är uttryck för en officiell ‘religion’ där ‘översteprästerna’ VET att deras dogmer måste vara sanna för att de VET att de är sanna. Verkligheten har då VERKLIGEN ingenting med verkligheten att göra. Den är i stort sett helt ointressant för dessa auktoriteter

Kymmenen suuryhtiötä omistaa käytännössä koko maailmain ruokateollisuuden. Kymmenen johtajaa päättää, mikä on terveyttä ja mikä ei. Siihen sitten tarvitaan erilaisia tutkijoita takaamaan, että kauppa käy.

Turun yliopiston sydäntutkijat selvittivät, turvaako D-vitamiinin viranomaissuosituksen noudattaminen riittävän saannin. Tulos osoittaa, että D-vitamiinin puute on yleinen myös saantisuositusta noudattavilla. Suositus on siis aivan liian pieni sillä sen noudattaminen ei korjaa puutosta.Valtion ravitsemusneuvottelukunnan tulisi heti nostaa suositus tutkimustiedon edellyttämälle tasolle.

§ 7 Mjölkprodukter och hälsa

Slutsatsen från diskussionen är att slutsatserna från NNR 2012 inte ändras
på grund av de nya underlag som diskuterades på mötet.

Det är bara att följa Socialstyrelsens beslut av 2008-01-16 att en lågkolhydratkost är i enlighet med vetenskap och beprövad erfarenhet. Till detta kommer nu ett större antal vetenskapliga artiklar som visar att animaliskt fett alltid har varit ofarligt, att kolhydrater är giftiga hos friska i högre dos än 100 g/dag, hos metabolt sjuka är kolhydrattåligheten ner mot 0 g per dag.

Så det är bara att göra som man fick lära sig i det militära:

GÖR OM! GÖR RÄTT!

Viimeaikainen tutkimus on tuonut uutta, olennaista tietoa ravinnostamme, sen komponenteista ja niiden yhteydestä terveyteen. Se pakottaa korjaamaan nykyisissä ravitsemussuosituksissamme olevia virheellisiä käsityksiä.

Ravitsemussuositukset ovat vuosikymmeniä korostaneet ylimalkaisesti hiilihydraattien määrää ravinnossa erittelemättä niiden laatua. Rasvan ja erityisesti tyydyttyneiden rasvahappojen (SAFA) määrää on samalla voimakkaasti rajoitettu ja painotettu monityydyttymättömien rasvahappojen (PUFA) tärkeyttä kiinnittämättä huomiota kummankaan rasvahapporyhmän sisäisiin laatueroihin. Kasviöljyjen kemiallisessa hydrauksessa syntyneet, sydänhaitalliset trans-rasvahapot (TFA) ovat hiipineet ravintoomme PUFA-suosituksen myötä.

Väestö on lihonut ja kakkostyypin diabetes on lisääntynyt kilvan ravitsemussuositusten painotusten kanssa. Ravitsemusvalistuksen erityinen kohde, sydän- ja verisuonikuolleisuus, on säilynyt johtavana kuolinsyynä, jos tosin siirtynyt aikaisempaa vanhempiin ikäluokkiin.

Konsensusryhmältä kannanotto

Tanskalainen professori Arne Astrup on koonnut seitsemäntoista tunnettua rasvatutkijaa käsittävän ryhmän tarkastelemaan nykytiedon valossa SAFAn yhteyttä sydän- ja verisuonitautiin (CHD). Erityisesti on tarkasteltu tilannetta, missä SAFA korvattaisiin PUFAlla, mutta myös kertatyydyttymättömillä rasvahapoilla (MUFA) tai hiilihydraateilla.

Konsensusryhmä on nyt julkaissut merkittävän kannanottonsa (Astrup ym. 2011), joka osin toistaa jo aiemmin esitettyjä näkemyksiä, mutta tuo paljon uutta raikasta näkemystä kiisteltyyn aihepiiriin. Ryhmään ei kuulunut yhtään suomalaista.
Olen julkaissut 2000-luvulla Kehittyvä Elintarvike -lehdessä 5-osaisen kirjoitussarjan rasvoista ravitsemuksessa ja terveydessä (Salminen 2003,2005,2007,2010,2011). Toivoin kirjoitusten herättävän keskustelua lehdessä. Näin ei tapahtunut. Siksi nyt onkin syytä kriittisesti tarkastella näiden katsausten sanomaa arvovaltaisen konsensusryhmän kannanoton valossa.

PUFA korvaa SAFAn?

Käsitys SAFAn haitallisuudesta ja PUFAn hyödyllisyydestä sydänterveydelle, ns. rasvahypoteesi, luotiin Seitsemän maan tutkimuksessa. Sen tuloksiin on vedottu vuosikymmenet. Nyt konsensusryhmä toteaa, että tämä tutkimus on ollut vain olettamusta luova, ei syy-seurausta osoittava. Esitin samaa kirjoitussarjani ensimmäisessä osassa (Salminen 2003), missä arvostelin voimakkaasti koko rasvahypoteesia.

Laajan tarkastelunsa pohjalta konsensusryhmä toteaa yleisluontoisesti, että länsimaisessa ruokavaliossa SAFAn korvaaminen PUFAlla on edelleen hyödyksi. Jokainen PUFAsta saatu energiaprosentti, joka korvaa vastaavan määrän SAFAa, pienentää veren LDL-pitoisuutta ja siten alentaa sydän- ja verisuonitaudin riskiä 2–3 %. Tämä ryhmän esittämä epäsuora ajatusketju eli rasvahypoteesi ei siis ole uusi, vaan jonkinlainen täsmennys Seitsemän maan tutkimuksen olettamukseen.

Konsensusryhmän toteamus on hämmentävä. Ravintomme PUFA ei ole yhtenäinen ryhmä, vaan jakautuu ennen kaikkea välttämättömiin omega-6 linolihappoon (LA) ja omega-3 alfa-linoleenihappoon (ALA). Niiden fysiologiset vaikutukset ovat erilaiset, jopa vastakkaiset. Erityisesti kalasta saatavat eikosapentaeenihappo (EPA) ja dokosaheksaeenihappo (DHA) lukeutuvat omega-3 ryhmään. Omega-6 ja omega-3 ryhmän rasvahapot kilpailevat keskenään aineenvaihdunnassamme tuottaen hormonien kaltaisia prostanoideja. Niiden keskinäinen tasapaino puolestaan vaikuttaa eri tavoin dramaattisestikin terveyteemme.

Konsensusryhmä korostaa voimakkaasti sekä hiilihydraattien että SAFAn sisäisiä erilaisuuksia, mutta ei sano sanaakaan PUFA-ryhmän sisäisestä erilaisuudesta sitä suositellessaan. Tätä muuallakin rasvakirjallisuudessa olevaa merkittävää puutetta olen käsitellyt hiljattain julkaistussa kirjoituksessani (Salminen 2011).

Ryhmä ei myöskään määrittele, kuinka pitkälle voidaan SAFAn korvaamisessa PUFAlla mennä. Ad infinitum? Ollaanko PUFAn suhteen tekemässä sama virhe, mikä on tapahtunut hiilihydraattisuosituksen kohdalla: liian paljon ja väärää laatua? Tiedustellessani tätä professori Astrupilta hän totesi, että kysymys on hyvä ja sitä on ryhmässä käsitelty, mutta tietoa ei ole PUFAn tarkemman erittelyn tarpeiksi (Astrup, henkilökohtainen tiedonanto).

Annetaanko siis jälleen kansanterveyttä koskeva ylimalkainen suositus puutteellisin tiedoin? Vai olisiko niin, että tietoa (perusfysiologian tuntemuksen lisäksi) kyllä on (Lands 2008, Calder 2010, Ramsden ym. 2010, Legrand ym. 2011), mutta se olisi rikkonut ryhmän konsensuksen?

Maitovalmisteet edullisia terveydelle

Konsensusryhmä toteaa ykskantaan, ettei ole näyttöä maitovalmisteiden haitallisuudesta sydänterveydelle. Haitallisuutta on ravitsemussuosituksissa pitkään korostettu. Itse asiassahan on näyttöä siitä, että rasvaiset maitovalmisteet edesauttavat sydänterveyttä (Salminen 2007). Lisäksi konsensusryhmän mukaan tutkimustulokset osoittavat, että maitovalmisteet ehkäisevät kakkostyypin diabetesta. Harvardin tutkijat ovat löytäneet estotekijän nimenomaan maidon rasvahapoista (Mozaffarian ym. 2011)

Kannanotossaan ryhmä korostaakin, ettei elintarvikkeiden sydänvaikutuksia pidä arvioida vain niiden sisältämien rasvahappojen perusteella. Arvio tulee tehdä sen perusteella, mikä yhteys elintarvikkeella tai elintarvikeryhmällä on päätetapahtumaan kuten sydänsairastuvuuteen tai -kuolemaan. Hyvänä esimerkkinä ryhmä esittää juuston, joka sisältää sydänterveyden kannalta neutraaleja tyydyttyneitä rasvahappoja (Salminen 2010) ja lisäksi monia sydänterveydelle edullisia yhdisteitä. Toisena vastaavana esimerkkinä ryhmä mainitsee tumman suklaan.

LDL-kolesteroli ei riitä mittariksi

LDL-kolesterolia, tai ainakin sen pientä tiheää fraktiota, pidetään sydänsairauden riskin mittarina (biomarkkerina). Konsensusryhmä toteaa kuitenkin, että kokonaiskolesteroli/HDL-suhde on voimakkaampi mittari kuin LDL.
Samalla se toteaa varovaisesti, että yksi mittari saattaa olla riittämätön ennustamaan riskiä. Veren kolesterolipitoisuuksia käytetäänkin aivan liian yksioikoisesti sydänterveyden, ruokavaliomuutosten ja lääkityksen aloittamisen mittarina (Salminen 2005).

Ranska malliksi

Ranska tunnetaan hyvästä ruoasta. Se on myös sydänterveyden johtava maa. Pitkä kokemus ja laaja tieteellinen analyysi on antanut pohjan sikäläiselle tuoreelle ravinnon rasvoja koskevalle suositukselle (Legrand 2011). Suositus on konsensusryhmän ajatuksista poiketen täsmällinen ja purkaa myös PUFA-käsitteen omega-6 ja omega-3 rasvahapoiksi (Salminen 2011).

SAFAn enimmäismääräksi suositetaan 12 en-%, ja PUFAn määrä rajoitetaan 5 en-%:ksi siten, että linolihapon määrä on 4 en-% ja alfa-linoleenihapon määrä on 1 en-%. EPAn ja DHAn määräksi suositetaan 250 mg/pv. Rasvahappojen kokonaismääräksi suositetaan 35–40 en-%. Tässä on erinomainen malli luotsattaessa suomalaista kansanravitsemusta entistä sydänterveempään suuntaan.

Kari Salminen
professori

Ravitsemussuosituksiin monenlaisia mielipiteitä: "Ei tässä enää tiedä, mihin uskoa"

Kysyimme suomalaisilta, mitä mieltä he ovat Valtion ravitsemusneuvottelukunnan ravitsemussuosituksista.

http://yle.fi/uutiset/ravitsemussuositu ... oa/8248363

Nimimerkki Maitorasvan toimesta
Yli kymmenen vuotta olemme syöneet voita, kookosrasvaa, kananmunia, paksua jugurttia, lihaa ym. "kiellettyä". THL:n viittaamista "monista tutkimuksista" olemme saaneet ihan toisenlaista tietoa, esimerkkinä vaikka Ravnskovin Kolesterolimyytti. Emme käytä kolesteroli-, verenpaine- tai muita pysyviä lääkkeitä.

Nimimerkki Juke53
Ei tässä enää tiedä, mihin uskoa. Pari päivää sitten uutisoitiin muistaakseni yhdysvaltalaisesta tutkimuksesta, jonka mukaan kovilla rasvoilla ei ole yhteyttä ennenaikaisiin kuolemiin, sen sijaan transrasvoilla on selvä yhteys näihin. Vähemmästäkin menee pää sekaisin.

Onko tämä tätä nykypäivän journalismia? Kansalaisten mielipiteitä ravitsemussuosituksista ja siitä iso juttu???
5:09 - 24 ago. 2015

Vuodenvaihteessa tilanne muuttuu: voimaan tulevat uudet, lapsille ja odottaville sekä imettäville äideille tarkoitetut ravitsemussuositukset.

http://www.hs.fi/hyvinvointi/a1305980120322

Effect of a high intake of cheese on cholesterol and metabolic syndrome: results of a randomized trial

CONCLUSIONS:

In conclusion, cholesterol levels did not increase after high intake of 27% fat Gouda-type cheese over 8 weeks' intervention, and stratified analysis showed that participants with metabolic syndrome had reduced cholesterol at the end of the trial

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/26294049

Asiantuntijoiden mukaan sydän- ja verisuonitaudit vähenisivät, jos kalorien laskemisen sijaan keskityttäisiin ruuan laatuun

Jos ihmiset lopettaisivat kalorien laskemisen ja keskittyisivät ruuan laatuun, sydän- ja verisuonitaudit sekä monet muut terveysongelmat vähenisivät huomattavasti.

Näin kirjoittavat sydänsairauksien erikoislääkäri Aseem Malhotra, sydänsairauksien tutkija James DiNicolantonio ja kansanterveystieteen professori Simon Capewell Open Heart -julkaisussa.

Hu­sin Sy­dän- ja keuh­ko­kes­kuk­sen yli­lää­kä­rin Mi­ka Lai­neen mukaan kaloreiden laskemisessa on järkeä, mutta laihduttajakin tarvitsee hyviä rasvoja, kuten oliivi- tai rypsiöljyä.

Lihavuuden ehkäisyssä ollaan siirtymässä kaloreiden laskemisesta elinympäristöjen muuttamiseen
Vuoden lopussa päättyy ensimmäinen kausi Kansallisessa lihavuusohjelmassa, joka on vedonnut päättäjiin lihomiskehityksen katkaisemiseksi.

Tuloksia on tullut muun muassa Seinäjoella, jossa lasten ylipaino saatiin laskuun. Yhtenä keinona oli päiväkoti- ja koululounaiden muuntaminen terveellisiksi Sydänmerkki-aterioiksi.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015090 ... 2_uu.shtml

Ylipainoiset ja lihavat lapset vuosina 2009 – 2013 % ikäluokasta

2009 2011 2012 2013
1-vuotiaista 8,0 3,5 4,3 4,8
5-vuotiaista 17,0 12,5 12,7 10,4
1.luokkalaisista 14,0 11,4
5.luokkalaisista 16,1 15,9
8. ja 9. lk 15,0 17,0 17,0
lukion 1.ja 2.v.op. 18,0 15,0 14,0
aol 1. ja 2.v. opisk 24,0 26,0

(Effica, Kouluterveyskysely)

Seinäjoen ihme?

Suomalaistutkijat ovat mukana hiilihydraattitutkimuksessa, joka saattaa muuttaa nykyiset ravitsemussuositukset

Laaja tutkimus selvittää, onko hiilihydraattien vähentäminen kestävä tapa laihtua. Tuloksia saadaan kolmen vuoden kuluttua.

Helsingin yliopisto on mukana kansainvälisessä Preview-tutkimuksessa, jossa tarkastellaan hiilihydraattien ja proteiinien roolia laihdutuksen jälkeisessä painonhallinnassa. Tutkimus selvittää myös, onko kuormittava liikunta parempi tapa pudottaa painoa kuin kohtuullisesti kuormittava liikunta.

Uuden suosituksen mukaan lapselle kannattaa syöttää soijaa – asiantuntijoiden mukaan soijan terveyshaitoissa ei ole perää

Soijan terveyshaitoista ei tarvitse olla huolissaan, vaikka söisikin soijaa verrattain runsaasti, sanovat Helsingin Sanomien haastattelemat ravitsemusasiantuntijat

The scientific committee advising the US government has not used standard methods for most of its analyses and instead relies heavily on systematic reviews from professional bodies such as the American Heart Association and the American College of Cardiology, which are heavily supported by food and drug companies. The committee members, who are not required to list their potential conflicts of interest, also conducted ad hoc reviews of the literature, without defining criteria for identifying or evaluating studies

So what does Teicholz recommend based on the latest evidence? “I believe that the literature shows that the low-fat, high-carbohydrate diet has not produced better health for Americans since it was first introduced as official government policy in 1980,” she tells TIME in an email. “For healthy people, a reasonable recommendation would be simply to reverse out of the high-carb diet to the balance that Americans ate in 1965 before the obesity and diabetes epidemics: roughly 40% carbs, 40% fat. For people who are struggling with obesity and diabetes, which is now an astonishing proportion of our population, I believe that carbohydrate restricted diets—less than 40% carbs—should be presented as a safe and viable option.”

Skarp kritik från en av de främsta medicinska vetenskapliga tidskrifterna, men välförtjänt. Att den amerikanska staten fortsätter att rekommendera fettsnål kost år 2015 är bortom ovetenskapligt, det närmar sig ett skämt.

A new report published in BMJ on Wednesday suggests the latest U.S. dietary guidelines up for review are not based on sufficient and up-to-date scientific research of crucial topics, such as saturated fats and low-carbohydrate diets, and may even be fraught with industry biases.

But in the 2015 report for the new guidelines, the advisory committee said it did not use NEL reviews for more than 70 percent of topics it covered; instead, Teicholz found, the committee used studies by outside professional organizations, including some with backing from Big Food, like the American Heart Association (which she says received 20 percent of its revenue from industry in 2014) and the American College of Cardiology (which she says received 38 percent of its revenue from industry in 2012).