Epigeneettinen kirjoitti:
2. Jos glukoositoleranssi paranee syömällä hiilareita, niin eikö silloin ihmiset, jotka syö pääosin pullaa ja makaronia pitäisi omata järjettömän hyvän glukoosinsiedon?
Ei.
Kuiturikkailla laatuhiilareilla saada GT parempaan kuntoon, ei höttöhiilareilla. Diabeteksen riskitekijöitä on ylensyönti ja liian rasvainen ruokavalio(Williams textbook of endocrinology), varsinkin tyydyttyneitä rasvoja suositellaan hyvin vähän riskiryhmässä oleville diabeetikoille.
Lainaa:
Thus, the overall conclusions about the effects of a veryhigh-
carbohydrate, low-fat diet are that it may lead to improved
diabetes control, may lower low-density-lipoprotein (LDL) cholesterol
but slightly increase fasting triglycerides, may lower
HDL cholesterol, and may improve insulin sensitivity. The effects
of more moderate increases have been variable in terms of
improvements in diabetes control and insulin sensitivity whereas
the changes in lipid concentrations are not as variable.
It is difficult to reconcile the different results ofvarious studies
http://ajcn.nutrition.org/content/59/3/686S.full.pdfEpigeneettinen kirjoitti:
1. Ilmeisesti IGT on mitä tarkoitat glukoosinsiedolla (Impaired Glucose Tolerance)? Eikö se nimenomaan ole hyperglykemian ja insuliiniresistenssin esiaste? Tarkoitatko sitä, että hiilihydraatit "siedättivät" tai jotenkin kiihdyttivät glukoositasapainoa (homeostaasia) sääteleviä tekijöitä? Tai niin, että proteiinien ja rasvojen kautta tuleva glukoosi (glukoneogeneesi) jotenkin sammuttaisi glukolyysin? Minä näen asian jotenkin toisinpäin, eli kun ollaan menty vuosikausia yli toleranssien syömällä ruokaa joka nostaa verensokeria (glukoosia), joihin kohde-elimien reseptorit/hormonia kuten insuliinia tuottava elin kykenee, niin jokin on mentävä jossain vaiheessa rikki (sama kuin se miten fruktoosi tuhoaa maksan samalla tavalla kuin alkoholi pitkään väärin käytettynä). Ehkä olen ajatellut asian väärin. Vai olenko?
Tarkkaa mekanismia en tiedä. Tuo tutkimus korkeilla hiilihydraateilla ja vähäisellä rasvalla on toistettu monta kertaa ja saatu hyviä tuloksia. Siksi ehkä käypä hoito yms suosittelee reilusti hiilihydraatteja. Vastaavasti pitäisi sitten rajoittaa reilusti rasvan saantia, sillä rasva ja hiilarit yhdessä ei tee hyvää verensokerille. Se on yksi syy, miksi diabeetikkojen ohjeet ei toimi. Ihmiset eivät osaa vähentää tarpeeksi rasvaa.
Se on kiva jos karppauksella päästään myös hyviin tuloksiin. En halua edelleenkään mollata karppauksen toimivuutta diabeteksen oireiden hoidossa vaan tuoda ilmi myös sen, että viralliset diabetessuositukset eivät ole mistään tuulesta temmattuja.
Puhutko muuten eristetystä fruktoosista(glukoosifruktoosi-siirappi yms)? Vai käykö minulle kohta huonosti, kun syön yleensä muutaman appelsiinin joka aamu?
Epigeneettinen kirjoitti:
3. Betasolut on oma juttunsa. Käsittääkseni ne tuhoutuu autoimmuunireaktion vuoksi (diabtes tyyppi 1), eikä diabetes 2 tyyppisesti haiman mitokondrionaalisten vaurioiden kautta?
Betasolut alkavat heikentyä kun verensokeri on koholla, lopulta niitä kuolee pois. Ykköstyypissä taas juuri noin kuten kuvasit.
Loss of beta cell function as fasting glucose increases in the non-diabetic range
Diabetologia (2004) 47:1157–1166
Epigeneettinen kirjoitti:
4. Insuliini estää leptiinin (nälän tunnetta säätelevä hormoni) toimintaa (tarkemmin HEK293 soluissa janus kinease 2:ssa). Eli hyperinsulinismi aiheuttaa myös leptiiniresistenssia, eikö niin? Eikö tällöin nimenomaan insuliini pidä saada kuriin, koska jos pumppaa insuliinia, lihoo ja jos ei liho, joutuu elämään alienergisessä tilassa ja nälän tunteessa (kuten anorektikot). Alienergisessä tilassa kilpirauhanen säätää energiankulutuksen vielä kaiken lisäksi minimiin? Asian voi nähdä jopa niin, että elämällä tunteidensa vastaisesti (nälkä), johtaa se mielisairauksiin (tyypillisesti anoreksiassa).
Kirjaudu sisään
UKK
Etsi
Kyllä tämä karppaus on ainoa mahdollinen diabeetikon ruokatapa. Vaikea on "tutkimuksilla" käännyttää sellaisia, jotka tekevät omia ihmiskokeita ja voivat päivittäin jollei hyvin, niin ainakin paremmin kuin VT-aikaan. Meikäläinen voi useimmiten sairauksiinsa nähden sangen hyvin. Tuollaisen faileon motiivia on todella vaikea kuvitella. Ihminen haluaa hakata päätään seinään. Hakatkoon rauhassa.
Duodecim, 1977;93(10):645