karppaus.infon arkistoitu foorumi

Lisäksi viime vuosina on julkaistu useita ravitsemustutkimuksia, joissa on yksi yhteinen nimittäjä:
– Lyhyesti ilmaisten ei näytä kovin hyvältä perinteisen ravitsemusmallin suhteen, joka suosii runsaasti hiilihydraatteja, Nyström vetää yhteen tutkimusnäytöt.

Höttöhiilihydraatteja ei kuitenkaan missään nimessä tulisi korvata kovilla rasvoilla, Laatikainen painottaa. Runsas kovien rasvojen käyttö suurentaa niin sepelvaltimotaudin kuin aivoinfarktinkin riskiä.

Runsaasti käytettyinä eläinperäiset rasvat vaikuttavat myös sokeriaineenvaihduntaan ja voivat siten altistaa kakkostyypin diabetekselle.

Laatikaisen mukaan on epäselvää, miksi runsas rasvojen käyttö näytti uudessa tutkimuksessa olevan terveydelle eduksi. Selitys saattaa kuitenkin löytyä alhaisen elintason maista, joissa runsaampi lihansyönti ja siten myös suurempi rasvojen saanti liittyy yleensä hyvään sosioekonomiseen asemaan.

”Laittaisin kovat rasvat ja raffinoidut hiilihydraatit vaarallisuudessaan samalle viivalle. Eläinperäiset rasvat eivät ole sen terveellisempiä kuin huonot hiilihydraatitkaan.”

Paras tapa muuttaa ruokavaliota terveellisempään suuntaan olisikin korvata mahdollisimman suuri osa höttöhiilihydraateista ja kovista rasvoista runsaskuituisilla hiilihydraateilla, kuten täysjyvätuotteilla, palkokasveilla ja vihanneksilla, ja pehmeillä rasvoilla, kuten kalalla, kasviperäisillä öljyillä ja pähkinöillä.

”Kannattaa kuitenkin suhtautua maltillisesti, jottei suhtautuminen muutu ortoreksiseksi eli yliterveelliseksi. Ei kenenkään kannata ottaa elämäntehtäväkseen välttää joka ikistä tyydyttyneen rasvan lähdettä. Joskus rasvainen jogurtti tai voinokarekin voi sopia osaksi ateriaa.”

Sen sijaan runsas rasvojen saanti ei näyttänyt lisäävän kuolleisuutta vaan päinvastoin vähentävän sitä. Seurannan aikana eniten rasvoja syöneiden kuolleisuus oli muita alhaisempaa. Epäterveellisinä pidetyt eläinperäiset eli niin sanotut kovat rasvat eivät aineiston perusteella aiheuttaneet terveysriskiä.

Tarkoittaako tämä siis sitä, että voimme syödä huoletta kovia rasvoja, kunhan emme sorru herkuttelemaan hiilihydraateilla?

Näin yksioikoisia johtopäätöksiä tutkimustuloksista ei suinkaan voida vetää, sanoo tutkimukseen perehtynyt ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen.

Ja kiva kun kovat rasvat eivät tappaneetkaan ihmisiä.

Höttöhiilihydraatteja ei kuitenkaan missään nimessä tulisi korvata kovilla rasvoilla, Laatikainen painottaa. Runsas kovien rasvojen käyttö suurentaa niin sepelvaltimotaudin kuin aivoinfarktinkin riskiä.

Runsaasti käytettyinä eläinperäiset rasvat vaikuttavat myös sokeriaineenvaihduntaan ja voivat siten altistaa kakkostyypin diabetekselle.

Laatikaisen mukaan on epäselvää, miksi runsas rasvojen käyttö näytti uudessa tutkimuksessa olevan terveydelle eduksi. Selitys saattaa kuitenkin löytyä alhaisen elintason maista, joissa runsaampi lihansyönti ja siten myös suurempi rasvojen saanti liittyy yleensä hyvään sosioekonomiseen asemaan.

”Laittaisin kovat rasvat ja raffinoidut hiilihydraatit vaarallisuudessaan samalle viivalle. Eläinperäiset rasvat eivät ole sen terveellisempiä kuin huonot hiilihydraatitkaan.”

Paras tapa muuttaa ruokavaliota terveellisempään suuntaan olisikin korvata mahdollisimman suuri osa höttöhiilihydraateista ja kovista rasvoista runsaskuituisilla hiilihydraateilla, kuten täysjyvätuotteilla, palkokasveilla ja vihanneksilla, ja pehmeillä rasvoilla, kuten kalalla, kasviperäisillä öljyillä ja pähkinöillä.

Hesari julkaisi uutisen joka perustui Lancet lehden artikkeliin, joka totesi pitsojen ja pastojen höttöhiilareiden vievän ennenaikaisesti hautaan. Tätähän ole tässä vuosikausia saarnannut. Uutinen oli sinänsä ok mutta miksi Hesarin täytyy väkisin tunkea menneisyyden miehen ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen mukaan juttuun, jonka päässä ei pyöri kuin vanha mantra eläinrasvojen vaarallisuudesta. Eläinrasvojen vaarattomuus on todettu moneen kertaan. Kaiken lisäksi on käynyt ilmi että ruokateollisuus lahjoi 1960-luvulla Harvardin tutkijat syyttämään eläinrasvoja sokerin sijaan. Vähärasvaisuus oli nouseva trendi. Jotta tuo keinoruoka maistuisi joltakin niin rasvan sijaan lisättiin sokeria. Siitä sitten alkoi tämä lihavuus- ja diabetesepidemia, jonka kokonaiskustannuksen ovat tällä hetkellä 3 – 4 miljardia €, siis budjettivajeen verran. Mutta asiahan on ratkaistu niin, että rahat revitään palkansaajilta kiitos kaikenmaailman Laatikaisten, joiden avulla voidaan ylläpitää tätä kollektiivista valetta
http://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000005381213.html

Tulokset ovat kuitenkin sikäli kiinnostavat, että ne vahvistavat nykykäsitystä niin sanottujen höttöhiilihydraattien vaarallisuudesta. Tällaisia ovat kuiduttomat, vaaleat hiilihydraatit, kuten vehnä ja valkea riisi.

Mihin unohtui SOKERI? Hätäisellä vilkaisulla en löytänyt sanaa sokeri koko jutusta.

Ravitsemussuositusten mukaan ainakin puolet ruokavalion hiilihydraateista tulisi saada runsaskuituisista elintarvikkeista. Laatikaisen linja on vielä tiukempi: hänen mukaansa jopa 80 % hiilihydraateista tulisi saada täysjyväviljoista, kuten kaurasta, ohrasta, rukiista, tattarista tai hirssistä. Myös pavut sisältävät runsaskuituisia hiilihydraatteja.

Global dietary guidelines should be reconsidered in light of these findings. That is an incredibly powerful statement based upon a powerfully robust, comprehensive, and well-conducted study. Now we continue to hear recommendations that we should be on a low-fat diet, as somehow the notion that dietary fat is bad for our health has been ingrained in the conversation. Let’s be clear, that is in no way what our most well-respected literature is telling us, and like these authors have stated, the time to reconsider global dietary guidelines is today!