karppaus.infon arkistoitu foorumi

Nutrition' is now a degenerating research paradigm in which scientifically illiterate methods, meaningless data, and consensus-driven censorship dominate the empirical landscape. Since the 1950s, there was a naïve but politically expedient consensus that a person’s usual diet could be measured simply by asking what he or she remembered eating and drinking. Despite the credulous and unfalsifiable nature of this memory-based method, investigators used it to produce hundreds of thousands of publications and acquire billions of taxpayer dollars.

Over time, the sustained funding of demonstrably pseudo-scientific research methods has subverted the self-correcting nature of science and suppressed skeptical scholarship. Consequently, many decades of politics taking precedence over critical inquiry produced contradictory dietary guidelines, failed public policies, and the continued confusion over 'what-to-eat'.

Our traditional methods to combat this disease burden haven't worked, so we formed a network of Canadian health professionals who went "back to school" to stop this crisis. We learned there was never good evidence supporting the advice to eat less fat and more carbohydrates. Our dietary guidelines are heavily based on the Dietary Guidelines for Americans, but the National Academies raised serious concerns about the scientific rigour of these guidelines.

Others have noted the lack of scientific rigour, describing political influence by powerful individuals and big food manufacturers. The sugar industry, for example, sponsored and influenced scientific research in the 1960s.

A study from the Brown School at Washington University in St. Louis finds infants who were in introduced to eggs beginning at 6 months showed significantly higher blood concentrations of choline, other biomarkers in choline pathways, and docosahexaenoic acid (DHA).

Conclusions
Epidemiological evidence to date found no significant difference in CHD mortality and total fat or saturated fat intake and thus does not support the present dietary fat guidelines. The evidence per se lacks generalisability for population-wide guidelines.

– Usein kyse on siitä, ettei pöhkö tee järkeviä päätelmiä, ei näe miten asiat liittyvät toisiinsa eikä opi kokemuksesta. Niinpä pöhkö töppäilee ja sählää, apulaisprofessori selvittää...

– Toinen, lievempi pöhköyden muoto ilmenee, kun henkilö ei käytä omaa järkeään vaan seuraa vain muita. Tämä joukkopöhköys johtaa helposti hölmöilyyn, jota henkilö ei olisi omin päin tehnyt.

Terveelliset ruokailutottumukset edistävät myös suun terveyttä. Hammaslääkäriliitto muistuttaa, että asia on myös päinvastoin: hampaille terveelliset ruokatottumukset ovat terveellisiä koko keholle.

Australialainen hammaslääkäri Steven Lin on Hammaslääkäriliiton kanssa samoilla linjoilla. Hänen mielestään ihmiset saattavat pestä hampaitaan tunnollisesti, mutta unohtavat ruokavalion merkityksen hampaiden hoidossa.

Linin mukaan meidän tulisi saada ruoastamme rasvaliukoisia A-, D-, K2- ja E-vitamiineja. Hyviksi A-vitamiinin lähteiksi hän on maininnut maksan, kalan, maidon ja kanamunat.

D-vitamiinin lähteiksi rasvaiset kalat, sienet, ruohoa syövistä eläimistä peräisin olevat maitotuotteet. K2-vitamiinin lähteiksi pehmeät juustot, kanamunat, voin, maksan ja salamin. E-vitamiinin lähteiksi pinaatin, parsakaalin ja pähkinät.

Kaikkia näistä ei välttämättä heti mieltäisi hyviksi suun terveydelle, mutta Lin korostaakin tasapainoisen ja ravinteikkaan ruokavalion merkitystä. Hänen mielestään nykyinen länsimainen ruokavalio ei välttämättä takaa sitä, että saamme ruoastamme kaikki tarvittavat vitamiinit.

Canadians might be surprised to learn that the high-carbohydrate, low-fat diet, recommended by Heath Canada for the last 50 years has never been conclusively validated by science and is, ironically, likely responsible for much of the chronic disease that afflicts our aging population. In a sense, the past 50 years of nutrition science have been a grand experiment on hundreds of millions of North Americans who have been advised to eat a high-carbohydrate, low-fat diet. The results are clear: more than 50 per cent of us are now overweight or obese, insulin resistant, and inflamed; the rates of diabetes are skyrocketing; and cancer and cardiovascular disease are the most common killers. Roughly 70 per cent of chronic disease is caused, directly or indirectly, by what I call the axis of illness: inflammation, obesity, and insulin resistance — three factors that work synergistically over time to worsen health outcomes.