karppaus.infon arkistoitu foorumi

Ann on omaa luokkaansa: "Tiede, johon Landberg ja Cederholm vetoavat varoittaessaan tyydyttyneestä rasvasta, on yhtä aukotonta kuin reikäjuusto.”

LÄÄKKEIDEN HAITTAVAIKUTUKSISTA EI SAA PUHUA AINAKAAN JULKISUUDESSA

https://docs.google.com/viewer?a=v&pid= ... A1ODQ2Zjhj

MUTTA LUURANGOT ODOTTAVAT KAAPISSA

https://docs.google.com/viewer?a=v&pid= ... QwMTU0OGM0

I have witnessed this quite a lot recently, and have found that the ‘stomping’ game is very simple. If a critic of an area of mainstream medicine seems to be gaining some traction with the public, they are very rapidly accused of ‘killing patients’ by various professors a.k.a. ‘experts.’

Suurilla lääketehtailla on syytesuoja. Pitääkö paikkansa, tietääkö kukaan?

Lowering cholesterol is a bad thing and replacing cholesterol with plant sterols is a very bad thing. These bad things are made even worse if the human being tampered with is of child bearing age/has parent-like aspirations. It’s also very bad for any human who wants to live longer. But, what the heck, so long as the cholesterol lowering industry is worth billions – who cares?!

The area of most interest to us is phytosterol consumption and cardiovascular disease – as this is the area where health claims are made. There are a few studies of phytosterol intake and cardiovascular disease:

Rajaratnam et al studied the association of phytosterols and coronary artery disease (CAD) in postmenopausal women (Ref 7). They concluded that women with elevated ratios of sterols to cholesterol [i.e. plant cholesterol to human cholesterol] have enhanced risk for CAD. “Thus, enhanced absorption and reduced synthesis of cholesterol may be related to coronary atherosclerosis.” (My emphasis on enhanced risk).

Sudhop et al reviewed plant sterols as a potential risk factor for coronary heart disease (CHD) (Ref and confirmed a strong influence of plant sterols. They concluded: “These findings support the hypothesis that plant sterols might be an additional risk factor for CHD.” (My emphasis on risk factor).

Assmann et al’s 2006 article concluded: “Elevations in sitosterol concentrations [one type of sterol] and the sitosterol/cholesterol ratio appear to be associated with an increased occurrence of major coronary events in men at high global risk of coronary heart disease.” (Ref 9) (My emphasis on increased occurrence of major coronary events).

Silbernagel et al studied 1,257 individuals in the Ludwigshafen Risk and Cardiovascular health (LURIC) study (Ref 10). They found that high absorption of phytosterols alongside low synthesis of cholesterol predicted increased all-cause and cardiovascular mortality in LURIC participants. (Naughty me again emphasising the finding that sterols replacing human cholesterol predicted dying.)

-Tyydyttyneestä rasvasta varoittaminen ei ole tieteellistä, kirjoittaa Ann Fernholm kommentoidessaan SvD:ssä julkaistua virallisterveellistä puppukirjoitusta:

Replik i SvD: Varna för mättat fett är inte vetenskapligt

Nykyinen tutkimusnäyttö ei anna selvää tukea suosituksille lisätä monityydyttymättämien ja vähentää tyydyttyneiden rasvojen saantia

HYVÄ PÄÄJOHTAJA LIISA HYSSÄLÄ KELA

Helsingin käräjäoikeus on 4.6.2014 määrännyt Pfizerin maksamaan intialaiselle rinnakkaislääkevalmistaja Ranbaxylle vahingonkorvauksena 16,5 miljoonaa euroa. Lisäksi korvattavaksi tulevat oikeudenkäynti- ja korkokulut. Huomattavasti suurempi rahasumma on kysymyksessä, minkä Pfizer Oy peri ylihintana vastaavalla vääryydellä suomalaisilta potilailta Lipitor-statiinilla. Kela maksoi lääkekorvauksina noin puolet tästä ylihinnasta.

1. Periikö Kela Pfizer Oy:ltä takaisin sekä potilailta että Kelalta ylihintana vääryydellä otetut rahat (suuruusluokka 50 miljoonaa euroa) ?
Liite Pfizer oheisena: Karkea arvio ylihinnasta kahdessa vuodessa
https://docs.google.com/viewer?a=v&pid= ... hjYjMyMTQ0

Statiinilääkkeisiin ja – lääkärikustannuksiin Suomessa on mennyt rahaa jo noin 2 miljardia euroa.
2. Onko KELA:lla käsitystästä statiinihoidon vaikuttavuudesta ?
Liite 201 oheisena: Statiinilääkityksen kustannukset ja vaikuttavuus arkielämässä
https://docs.google.com/viewer?a=v&pid= ... VhZjRlZTQz

3. Onko KELA:lla käsitystä, miten statiiniaikakaudella piiloon jääneet kardiovaskulaarikuolemat ovat lähteneet yllättävään nousuun ?
Liite 3.B.35 oheisena: Verenkiertoelinten (kardiovaskulaaristen) sairauksien aiheuttamat kuolemat lisääntyivät statiiniaikaudella.
Liite 6.B.82 oheisena: Lyhennelmä liitteestä 3.B.35
https://docs.google.com/viewer?a=v&pid= ... QwMTU0OGM0


Ystävällisin terveisin
Leino Utriainen
dip.ins./ eläkkeellä
JYVÄSKYLÄ

Mistä löytyy tilastojen tiedot statiinien vaikuttavuudesta arkielämässä Suomessa ? Onhan statiineja ostettu Suomessakin noin 1.3 miljardilla eurolla. Potilaskäyttövuosiakin statiinilla Suomessa on jo yli 7 miljoonaa, mutta Tilastokeskuksen tilastoissa statiinien pitkäaikaiskäytön odotetulla vaikutusaikakaudella kardiovaskulaarikuolemat Suomessa ovat lisääntyneet hälyttävästi ? Esimerkkeinä aorttaläppäkuolemat, kuolemat sydänlihassairauksiin ja kuolemat verenpainehäiriöihin.

Fimea Sic!

Vain osa lääketutkimuksista tai niiden tuloksista julkaistaan. Lisäksi tutkittavan lääkkeen kannalta edulliset tulokset valikoituvat todennäköisemmin julkaistaviksi. Tämä johtaa usein todellisuutta parempaan kuvaan lääkkeiden vaikutuksista ja turvallisuudesta. Tutkimustiedon saatavuuden ja julkisuuden parantamiseksi onkin käynnissä useita muutoksia.

Julkaistut tutkimukset eivät kerro koko totuutta lääkkeiden vaikutuksista ja turvallisuudesta. On arvioitu, että jopa kolmannes kliinisten kokeiden tuloksista jää julkaisematta (Ross 2012). Tätä ilmiötä selittävät osaltaan julkaisuharha ja valikoiva raportointi.

Vaikuttaa siltä, että julkaisuharhaan ja valikoivaan raportointiin liittyviin ongelmiin on löydetty ratkaisuja. Muutos on kuitenkin hidasta, joten julkaisuharha ja valikoiva raportointi tulevat vääristämään tutkimusnäyttöä vielä pitkään.

Lääkäreiden, potilaiden, tutkijoiden ja muiden päätöksentekijöiden tulee saada tietää kaikkien tutkimusten tuloksista. Vain näin voimme aidosti toteuttaa näyttöön perustuvaa toimintatapaa terveydenhuollossa. Kaikkien tutkimustietojen julkaiseminen on myös välttämätön edellytys sille, että terveydenhuollon rajalliset resurssit voidaan kohdentaa paremmin hoitoihin, jotka tuottavat mahdollisimman paljon terveyttä ja hyvinvointia.

Piia Rannanheimo
Proviisori
Lääketaloustieteilijä, Fimea

Vesa Kiviniemi
FL
Tilastotieteilijä, Fimea

Lue koko juttu

Kolmikymmenvuotinen sota II, 1984 - 2014. Pax, pax, pax.