karppaus.info

Löysin tällaisen vähän aiheeseen liittyvän kirjoituksen: http://www.prometheus.fi/terveys/kole.htm
Ainakin itselleni aika selkeästi selostettua, vaikkakin tällainen tavallinen pulliainen joutuu lukemaan ihan ajatuksen kanssa . Onko asia näin kuin tuossa kirjoitetaan?

hhmmm, luin tuan jutun, yks juttu mua nyt hämää tos, olen ollut siinä luulossa että suurin osa rasvoista ei kulje maksan kautta vaan imeytyy suoraa kylomikroneista käyttöön/varastoon, tuossahan kaveri kertoo että lähes kaikki kylot menee maksaan käsiteltäväksi? mikä myt sitten on totta?

Kirjoitettu 29.4.2012

LÄÄKÄRILEHTI, LÄÄKETEOLLISUUDEN SENSUURIELIN
Siitä lähtien, kun Hannu Ollikaisesta tuli Lääkärilehden päätoimittaja, on lehden taso romahtanut ja lehti on rappiotilassa.

Ollikainen ei ole edes lääkäri, vaan kauppatieteen maisteri, joka ymmärtää kyllä bisneksen, mutta ei mitään kliinisestä lääkärintyöstä ja potilaan todellisuudesta. Tällainen tyyppi siis määrää, mitä julkaistaan ja mitä ei, joten tyhmimmällekin on selvää kenen asialla tämä tiedon manipuloija on.

Ennen lehdessä käytiin hyvinkin virkeää keskustelua kaikesta ja lehti antoi tilaa mitä erilaisimmille näkökannoille. Ollikaisen jälkeen tilanne muuttui radikaalisti. Lehti edustaa sitä yhtä ainoaa totuutta, jonka lähteet tulevat sylttytehtaalta. Lääketehtaat edustavat Jumalaa, eikä niitä saa pilkata. Hiemankin tätä jumalallista liittoa häiritsevät mielipiteet sensuroidaan ja nuoret lääkärit aivopestään uskomaan, että on olemassa vain yksi totuus. Lehdessä on jopa tieteellinen neuvottelukunta, jonka jäsenet eivät edes häpeä nykyistä tilannetta tai sitten he ovat valitun linjan kannattajia ja hykertelevät tyytyväisyydestä. Lääkärikunnan yläkasti puhuu tieteellisyydestä ja tieteellisesti tutkitusta lääketieteestä (Evidence Based Medicine, EBM) kun se todellisuudessa on SEBM ( Selective Evidence Based Medicine). Kun minua sensuroitiin, niin valitin aiheesta Lääkäriliiton puheenjohtajalle Heikki Pälveelle. Hän kertoi olevansa voimaton asian suhteen. Näin lääkäreitä vedätetään nykypäivänä. Pälve olisi myös erotettava.

Katson velvollisuudekseni julkaista näitä sensuroituja kirjoituksia sivuillani. Statiineja kritisoivan artikkelin kirjoittajina on Leo Utriainen ja Jussi Halleen. Utriainen on eläkkeellä oleva maailmana suurimman paperikoneyrityksen toimitusjohtaja ja Halleen dosentti. Utriaista aihe on kiinnostanut siksi, että hän oli menehtyä statiinien sivuvaikutuksiin, joita virallinen puoli ei halunnut tunnustaa todeksi. Hän on tehnyt maallikkona loistavantasoista tutkimustyötä, joka saa häpeään koko alan professoriklaanin. Jos tämä ei herätä lääkäreitä vaatimaan Ollikaisen eroa, niin meillä ei ole enää mitään toivoa siltä suunnalta.

OIKEA TOTUUS KOLESTEROLISTA?
Jussi Halleen, Leino Utriainen

Statiinien käyttä on kasvanut räjähdysmäisesti 1990-luvun alusta, ja Kela-korvauksia saaneita käyttäjiä oli vuonna 2010 jo lähes 700.000 (kuva 1, huom! Luvuista puuttuvat laitoshoidossa olevat vanhukset, joiden lääkitys hankitaan tukkuhinnoin, ja joita Kela ei korvaa). Suomessa on kerätty sydänsairauksista valtavasti tietoa THL:n ja Tilastokeskuksen rekistereihin, statiiniaikakaudeltakin jo yli 6 miljoonan potilaskäyttävuoden osalta. Kun myäs pallolaajennusten ja ohitusleikkausten määrä on lisääntynyt merkittävästi kyseisenä aikana, pitäisi tämän näkyä merkittävänä sepelvaltimokuolemien vähenemisenä virallisissa rekisteritilastoissa.



Tilastot osoittavat kuitenkin selkeästi, että statiiniaikakaudella työikäisten sepelvaltimokuolemien väheneminen on ollut marginaalista verrattuna edeltäviin vuosikymmeniin (kuva 2). Massiivisella statiinihoidolla ei siis ole saavutettu käytännössä minkäänlaista vähenemistä tyäikäisten sepelvaltimokuolemien määrään, päinvastoin. Lisääntyneet pallolaajennukset ja ohitusleikkaukset huomioiden näyttää siltä, että statiinien käytön lisääntyminen on saattanut jopa lisätä sepelvaltimokuolemia. Tämä vaikuttaa yllättävältä, mutta onko se sitä oikeasti?



Framinghamin tutkimus osoitti jo 25 vuotta sitten, että kolesterolin alenemisella on voimakas yhteys lisääntyneisiin sydäntautikuolemiin ja ennenaikaisen kuoleman riskiin (1). Vastaavanlaisia tuloksia on saatu useissa tutkimuksissa, ja alhainen kolesteroli todettiin Suomessakin terveydelle haitalliseksi jo 30 vuotta sitten julkaistussa autoklinikkatutkimuksessa (2). Useimmat angiografiset tutkimukset joissa on tutkittu kolesteroliarvojen muutosten ja verisuonitukosten välistä yhteyttä taas osoittivat, että kolesterolin aleneminen ei joko vaikuta millään tavalla verisuonitukoksiin, tai jopa pahentaa niitä (esim. 3,4).

Laaja tutkimusnäyttä osoittaa yksiselitteisesti ja kiistatta, että korkea kolesteroli ei ole sydäntautien riskitekijä vanhuksilla. Yli 90% sydäntautikuolemista tapahtuu vanhuksille, ja ainakin 20 julkaistua tutkimusta osoittaa, että ne vanhukset joilla on korkea kolesteroli elävät pisimpään (esim. 5,6). Vastikään julkaistun laajan, 136.905 ihmistä käsittäneen meta-analyysin mukaan sydänkohtauksen saaneilla on kauttaaltaan alhaiset kolesterolipitoisuudet (7). Herääkin väistämättä kysymys, millä perusteella vanhusten, sydäntautipotilaiden tai ylipäätään kenenkään pitäisi alentaa kolesteroliaan lääkehoidolla?

Statiineista on kuitenkin vähäistä hyötyä, mutta ainoastaan sydäntautipotilaille. Koska korkea kolesteroli ei ole heilläkään sydäntautien riskitekijä, hyäty ei voine liittyä kolesterolin alentamiseen vaan lääkeryhmän muihin vaikutuksiin. Vastikään julkaistiin laaja meta-analyysi, jossa oli käyty läpi kaikki sellaiset tutkimukset, joissa ei ollut mukana sydäntautia sairastavia, ja joissa oli ilmoitettu vaikutus kokonaiskuolleisuuteen (8). Aineistossa oli mukana 65.229 henkilöä, joilla oli suuri riski sairastua sydäntauteihin. Tutkimus osoitti, että statiineista ei ole merkittävää hyötyä edes suuren sydäntautiriskin omaaville henkilöille, jos he eivät jo sairasta sydäntauteja. Statiinien käytälle muilla kuin sydäntautipotilailla ei siis näyttäisi olevan mitään perusteita.

Yleisradion MOT-ohjelma toi syksyllä 2010 esille dyslipidemioiden käypä hoito Ðsuosituksia (9) laativien asiantuntijoiden voimakkaat henkilökohtaiset taloudelliset kytkökset lääketeollisuuteen. laativien asiantuntijoiden voimakkaat henkiläkohtaiset taloudelliset kytkäkset lääketeollisuuteen. Suositukset perustuvat lääketeollisuuden rahoittamiin kliinisiin tutkimuksiin, jotka tähtäävät myyntilupien saamiseen ja lääkkeiden markkinointiin. Viime aikoina on saatu runsaasti näyttöä siitä, että näiden tutkimusten koeasetelmia ja tuloksia on manipuloitu, minkä seurauksena statiinit on saatu näyttämään tehokkaammilta ja turvallisemmilta kuin ne oikeasti ovat (10). Vaikutelmaa on pönkitetty tekemällä harhaanjohtavia johtopäätöksiä ja perusteettomia yleistyksiä tutkimusten tuloksista, viittaamalla virheellisesti aiempiin tutkimustuloksiin, ja sensuroimalla tutkimuksia, joissa on saatu lääkemyynnin edistämisen kannalta epäedullisia tuloksia. Nämä keinot näkyvät valitettavasti räikeällä tavalla myäs hoitosuosituksissa ja niiden laatijoiden julkisuuteen antamissa lausunnoissa.

Suomalainen Duodecim-lehti pyrkii valistamaan suomalaisia maalais- ym. lääkäreitä mahdollisimman tieteellisillä tai siltä näyttävillä ohjeilla. Viimeisimmässä numerossa on kaksikin kommentin arvoista tieteellista puheenvuoroa.

1. Kenelle aloitan statiinilääkityksen?

Kirjoittajista toinen on meritoitunut yliopistolääkäri ja toinen vataavasti Sydäntautiliiton vaikuttaja.
Artikkelin sanoman yleisilme toistaa viime vuosikymmenien sanomaa siitä, kenelle statiinilääkitys "määrätään".
Ota nyt sitten maalais- ym. lääkäri siitä yksilöllinen tarve selville. Luulen, että linja: "kokonaiskole yli 5 (mmol/l), määrään statiineja, jos et hyväksy, mitä sitten täältä haet" tulee jatkumaan.
Näissä "terveen elämän" suositusten mukana tupakoinnin lopettamisen jne ohjeiden ohelle on "oikea ravitsemus". Tämä näyttäisi olevan juuri se ratkaisevin ohje käytännön elämää varten.
Tähän aika korkeaan ikään mennessä en ole nähnyt muita kuin virallisia ohjeita rasvojen välttelyssa ja erityisesti niiden älyttömästi määriteltyjen "kovien rasvojen" (siis elänkunnasta saatavien). Luonnollinen suositusjatke korostaa viljankuidun sekä kaikista lähteistä nopeaksi todetun hh:n tarpeeksi 50 - 60 E% yletöntä saamista.
Näen ristiriidan ja osaamattomuuden asioiden "statiinilääkityspakko" ja "ruokintaohjeet" välillä. Toinen lyö toista korvalle.
Edellisessä (yhtä ylemmässä) kommentoin laihdutusleikkauksella saatavia tuloksia, joihin päästään oikein helposti mutta ehkä vähän pidempää kestävillä hiilihydraatteja rajoittavalla ravitsemuksella. Reaktion on kummassakin yksilöllinen.
Totean aikaisempaan tapaan, että "statiinipuuhun" noustaan edelleen perse edellä, kun ei osata muuta hoitotapaa. "oikea ravitsemus" on lääketieteessä puhdasta sanahelinää

Toinen juttu liittyy fruktoosiin.
Olinkin sitä jo kommentoinut valon nopeudella vähän ylempänä.
Tässä nyt voi lisätä sen verran, ettei kirjoittaja tunne fruktoosin metaboliareittiä maksassa.

Syö mahdollisimman vähän monityydyttymättömiä rasvoja, varsinkin kasvisperäisiä. Niihin kuuluvat kiinteät ja juoksevat keinorasvat, joita nimitetään margariineiksi.

Farssi tuli vasta jälkipelistä. Tulokset sinänsä olivat hyvin selvät: Kolesterolitasojen alentaminen lääkkeillä lisäsi kuolleisuutta.

Kolesterolimysteeri syvenee: LDL-C vai LDL-P?

Suomalaiset on saatu huolestumaan kokonais- ja LDL-kolesterolistaan, mittauttamaan niitä tiuhaan ja syömään kolesterolia alentavia lääkkeitä, statiineja. Niitä popsii lähes 700 000 suomalaista, suurin osa aivan turhaan. Yli 100 000 suomalaista kärsi statiinien aihettamista lihasvaivoista ja 200 000 uupumuksesta ja muista haittavaikutuksista. Kolesterolitetoiset puhuvat ”pahasta” LDL-kolesterolista (joka merkitään laboratorioissa LDL-C) ja ”hyvästä” HDL-kolesterolista. Silti hekin ovat hakoteillä. Mutta tiedätkö sinä, mikä on LDL-P LDL-partikkelin lukumäärä, ja mikä sen merkitys on?
LDL-P:n mitaaminen antaa tarkemman käsityksen valtimo- ja sydäntaudin riskistä kuin yleisesti käytetty, perinteinen LDL-C-mittaus. Oletko kärryillä? Tiesitkö, että LDL-P:n mittaaminen on ollut mahdollista käytännössä jo vuodesta 1999, mutta sitä ei tehdä Suomessa, jonka me uskomme kulkevan lääketieteen etunenässä. Lääkärit ja lääketiede ovat hitaita uudistumaan, joten veikkaanpa, ettei suurin osa suomalaisista lääkäreistäkään tiedä mikä on LDL-P. Kysäisepä omalta lääkäriltäsi, niin huomaat, että hän on todennäköisesti ”äimän käkenä”.

LDL-kolesterolihiukkasia veressä kuljettavien partikkeleiden määrä (LDL-P) on tärkeämpi riskitekijä kuin kokonaiskolesterolin määrä. Kun hiukkasten määrä suurenee, niitä alkaa tunkeutua valtimon seinämän sisälle, jolloin siihen syntyy kolesterolia sisältävä ahtauttava ja jäykistävä paakku, plakki. LDL-P ilmoittaa näiden kolesterolia kuljettavien partikkeleiden määrän.

LipoScience (Raleigh, NC, USA) on mitannut LDL-P:tä vuodesta 1999. LDL-P- ja LDL-C-mittauksia on tehty Framingham Heart Studyyn osallistuneille henkilöille, ja tulokset ovat olleet hämmästyttäviä. Matalimpaan LDL-C:n ryhmään (kvartaaliin) kuuluvien keskuudessa on ilmaantunut 37 % enemmän sydäntapahtumia kuin ylimpään neljännekseen kuuluvilla. Toisin sanoen, sinulla voi olla pieni LDL-kolesterolilukema, mutta silti suuri sydäntaudin riski. Tätä käsitystä tukee tuore Multi-Ethnic Study of Atherosclerosis (MESA) -tutkimus.

Kolesteroliasiassa on siis jotakin mikä ei stemmaa. Perinteinen kolesterolin mittaus ei kerro lipopropoteiinihiukkasten määrää, joka on parempi valtimo- ja sydäntaudin riskin osoitin kuin nykyinen kolesterolimittaus. Vaikka kolesterolisi pitoisuus olisi pieni, sinulla voi olla suurehko sydäntaudin riski. Meitä siis johdetaan harhaan ja monia lääkitään turhaan.

Statiinit aiheuttavat sivuvaikutuksia jopa 300 000 suomalaiselle käyttäjälleen. Lääketeollisuuteen sidoksissa olevat lääkärit pyrkivät vähättelemään ja peittelemään lääkkeiden haittavaikutuksia.