Heräsi kysymyksiä:
- Onko sydäntautien absoluuttinen vai suhteellinen määrä noussut?
Lainaa:
Työikäisten sydäntautikuolleisuus on vähentynyt huomattavasti, mutta tauti on siirtynyt 75–85-vuotiaisiin.
Suuret ikäluokat ovat tulleet ikään, jossa sairaudet alkavat vaivata.
– Esimerkiksi sydämen tahdistimia asennetaan merkittävästi aiempaa enemmän yli 70-vuotiaille. Sotien jälkeen syntyneet kuormittavat hoitolaitoksia seuraavat vuodet, Anttonen sanoo.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan työikäisten terveys on parantunut kautta linjan, mutta nyt sydäninfarktipotilaita ovat erityisesti iäkkäämmät naiset.
Suuret ikäluokat ovat tulleet ikään, jossa sairaudet alkavat vaivata.
– Esimerkiksi sydämen tahdistimia asennetaan merkittävästi aiempaa enemmän yli 70-vuotiaille. Sotien jälkeen syntyneet kuormittavat hoitolaitoksia seuraavat vuodet, Anttonen sanoo.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan työikäisten terveys on parantunut kautta linjan, mutta nyt sydäninfarktipotilaita ovat erityisesti iäkkäämmät naiset.
- Eikö tämä jo selitä nousun?
Lainaa:
Työikäisten sydäntautikuolleisuus on vähentynyt huomattavasti
työikäisten terveys on parantunut kautta linjan
työikäisten terveys on parantunut kautta linjan
Vaikka on karpattu ja lisätty voita ja kermaa?
Lainaa:
THL:n mukaan suomalaiset käyttävät edelleen liikaa eläinperäisiä rasvoja. Tyydyttyneen rasvan osuus energiansaannista on väestöllä keskimäärin 14 prosenttia, kun suositustaso on 10 tai vähemmän.
- Voiko tosiaan 4 prosenttiyksikön ero selittää kaikki sydänkuolemat, tai edes mitenkään merkittävää osaa?
Lainaa:
– Ihmiset eivät ota kolesterolia yhtä tosissaan kuin aiemmin eikä asian merkitystä ymmärretä. Sen sijaan, että luotettaisiin tutkittuun tietoon, uskotaan, että voita ja punaista maitoa pitää syödä, Anttonen harmittelee.
Mites kun aika paljon on saanut lukea tutkimuksista, ettei tyydyttyneillä rasvoilla näytä olevan yhteyttä sydän- ja verisuonitauteihin? Näin lehtiä lukevana maallikkona vaan, onhan siitä saanut lukea useamman vuoden aikana useammasta eri lähteestä. Ja miksi jutussa puhutaan pelkästä "kolesterolista" (=kokonaiskolesterolista), eihän se yksinään taida merkitä paljoakaan, näin ainakin olen saanut ymmärtää ihan terveyskeskuksessa asioidessani? Nämä siis ovat ihan viattomia kysymyksiä, en minä väitäkään tietäväni paremmin, mutta ihmettelen
Lainaa:
Toinen sydäntautien riskitekijä on kakkostyypin diabetes, joka on yleistynyt koko maassa. Anttosen mukaan esimerkiksi Päijät-Hämeen sydänpotilaista jopa neljännes on diabeetikkoja.
– Kakkostyypin diabetes jyllää epidemian lailla. Se nostaa sydänsairauksien riskiä erittäin paljon, Anttonen sanoo.
Myös THL:ssä ollaan asiasta huolissaan.
– Kehityssuunta ei ole hyvä, tutkimusprofessori Veikko Salomaa sanoo.
Diabetes on yleistynyt väestön lihomisen takia voimakkaasti viime vuosikymmeninä.
– Nykyihmisen ongelmana on elämäntapa, jossa liikutaan autolla ja hissillä. Siinä paino tuppaa nousemaan, Salomaa kuvailee.
– Kakkostyypin diabetes jyllää epidemian lailla. Se nostaa sydänsairauksien riskiä erittäin paljon, Anttonen sanoo.
Myös THL:ssä ollaan asiasta huolissaan.
– Kehityssuunta ei ole hyvä, tutkimusprofessori Veikko Salomaa sanoo.
Diabetes on yleistynyt väestön lihomisen takia voimakkaasti viime vuosikymmeninä.
– Nykyihmisen ongelmana on elämäntapa, jossa liikutaan autolla ja hissillä. Siinä paino tuppaa nousemaan, Salomaa kuvailee.
- Voisikohan tällaisissa yhteyksissä edes hieman mainita sokerista ja liikahiilareista?
Lainaa:
Eniten sydäntautikuolemia on Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa.
