karppaus.infon arkistoitu foorumi

Koulujen kotitalousopetuksen tulisi huolehtia siitä, että oppilaat oppisivat valmistamaan kasvis- ja vegaaniruokaa, sanoo ravitsemusterapian professori Ursula Schwab.
Hän pitää tärkeänä, että nuoret oppisivat myös koostamaan nämä ruokavaliot ravitsemuksellisesti täyspainoisiksi. ”Vaikka oppilaiden joukossa ei olisi yhtään vegaania, yleissivistykseen kuuluu tietää, millainen ruokavalio se on”, Schwab muistuttaa.
Kasvisruokavalio on noussut yhä suositummaksi. Varsinkin nuoria kiinnostaa myös vegaaninen ruokavalio, johon ei kuulu eläinperäisiä tuotteita lainkaan. Moni haluaa luopua eläinperäisistä tuotteista puolustaakseen eläinten oikeuksia ja kestävää kehitystä.

Jos teini sitten päättää ryhtyä luopua eläinperäisistä tuotteista, hän tarvitsee Schwabin mukaan vegaaniruokavalioon perehtyneen tukea, jotta ruokavaliosta tulee riittävän monipuolinen.
”Vegaanin pitää muistaa täydentää ruokavaliotaan B12-vitamiinilla ja olla tarkkana, että saa ruuastaan riittävästi kalsiumia, D-vitamiinia, rautaa ja jodia”, hän toteaa.
Kasvisruokavalio maitotuotteilla täydennettynä on hänen mukaansa täysipainoisesti koostettuna riittävän monipuolinen. Se sopii myös raskaana oleville naisille. Heille suositellaan kuitenkin D-vitamiinilisää, kuten muillekin raskaana oleville.
Koulu on ravitsemustiedon jakajana tärkeässä roolissa. Tuoreen tutkimuksen mukaan nuoret aikuiset hankkivat ravitsemustietoa pääasiassa digitaalisesta mediasta, kuten somesta ja blogeista.
Kantar TNS:n toteuttamassa kyselyssä yli 37 prosenttia 18–29-vuotiaista vastaajista nimesi ensisijaiseksi ravitsemusneuvonnan lähteekseen digitaalisen median kun taas 19 prosenttia luotti perinteiseen mediaan, eli sanomalehtiin, aikakauslehtiin, televisioon ja kirjoihin.
Vanhemmille ihmisille pääasiallinen tiedon lähde oli perinteinen media eli lehdet, kirjat ja televisio. Vahvimmillaan luottamus perinteiseen mediaan oli yli 60-vuotiaiden joukossa.
Suurin osa kaiken ikäisistä vastaajista eli 37 prosenttia luotti ravitsemusneuvonnassa ravitsemusalan ammattilaisiin. Toisella sijalla 22 prosentilla olivat lääkärit tai terveydenhoitohenkilökunta. Melkein yhtä suuri osuus, 21 prosenttia vastaajista, kuunteli omaa kehoaan.
Elintarvikeyhtiö Suomen Nestlén tilaamaan tutkimukseen vastasi yli tuhat 18 vuotta täyttänyttä suomalaista tämän vuoden lokakuussa.
Ursula Schwabin mukaan suomalaisilla on edelleen paljon puutteita ravitsemuksessaan.
Tavallisimpia ongelmia ovat tutkimusten mukaan se, että kovaa rasvaa, suolaa ja sokeria syödään liikaa. Liian vähän syödään pehmeää rasvaa, kuituja, marjoja, hedelmiä ja kasviksia.
Schwab muistuttaa nuoria naisia, erityisesti raskautta suunnittelevia riittävästä folaatin saannista.
Folaatti kuuluu B-ryhmän vitamiineihin ja sen puute raskauden alussa lisää sikiön hermostoputken sulkeutumishäiriön riskiä. Siksi foolihappolisää pitäisikin hänen mukaansa ryhtyä syömään jo siinä vaiheessa, kun raskautta suunnitellaan.
Raskaana olevien naisten tulisi saada folaattia 500 mikrogrammaa vuorokaudessa. Finnravinto 2012 -tutkimus kertoo, että tätä nykyä nuoret naiset saavat folaattia keskimäärin 237 mikrogammaa.
Folaattia saadaan täysjyväviljasta ja tuoreista kasviksista ja hedelmistä ja sitä voi myös syödä erikseen foolihappotabletteina.

Experiments on animals have pointed to the possibility that erucic acid, consumed in large quantities, may cause heart damage, although Indian researchers have published findings that call into question these conclusions and the implication that the consumption of mustard or rapeseed oil is dangerous.
https://en.wikipedia.org/wiki/Canola

Rypsiöljy keksittiin 70-luvulla, sitä ennen Suomalaiset olivat ilmeisesti jonkinlaisia "tuurijuoppoja"? Vai miten ylipäätään ennen sitä pysyttiin hengissä, kun kotimaisesta kasvirasvasta ei ollut tietoakaan? Tämä ei tietysti Ursula Schwabia kiinnosta.

Vuonna 1950 Oy Vehnä Ab:n laitoksen viereen perustettiin kasviöljytehdas Oy Kasviöljy-Växtolje Ab, joka vankisti merkittävästi rypsinviljelyn asemaa Suomessa. Jalostettu rypsiöljy ei tuolloin ollut kovin tunnettu aine margariiniteollisuudessa. Kun yksityiset vähittäiskauppiaat halusivat rakentaa oman tehtaan, ja kasviöljymargariinin markkinointiin haluttiin kehittää omaa jatkojalostusta, päätettiin Oy Kasviöljy-Växtolje Ab:n hallintoneuvoston kokouksessa alkuvuonna 1956 perustaa Raisioon rakennettavaa margariinitehdasta hallinnoimaan Margariini Oy.

Mistä poliittinen tuki? Nooh Kekkoselta tietenkin. Martti ja Urho olivat niitä hyviä veljeksiä ja urheilun suuria ystäviä. Mikä oli Urkin motiivi kansanterveys vai oma rahanahneus? No ainaskin hällä oli hyvät sovut Margariini Osakeyhtiöön. Olihan hän puheenjohtajana kyseistä buulaakia perustettaessa.


"Margariini Oy:n perustamiseen johtanut päätös tehtiin Oy Kasviöljy-Växtolje Ab:n hallintoneuvoston kokouksessa vuoden 1956 alussa. Puheenjohtajana tuossa kokouksessa toimi Urho Kekkonen, joka myöhemmin samana vuonna valittiin Suomen Tasavallan presidentiksi."

Mutta kuinka saada suurta mielenkiintoa hankkeelle? Pohjois-Karjalan maaherra Esa Timonen kävi suurieleisesti pyytämässä valtiovallan apua joka näyttävästi televisioitiin. Kekkonen lienee ollut kyseisen puuhastelun "hiiva". Muistan tapauksen.
(perkales poistavat netistä kaikkinaiset raskauttavat johtolangat)

http://www.raisio.com/www/page/4271

Suhtaudun kasvisruokavalioon suopeasti, mutta juuri puhuttiin ruokatunnilla siitä, että monella hemoglobiini laskee vegeilyn ansiosta, rautavarastot siis eivät täyty ilman lihaa. Sitäkin tulee siis tarkkailla, varsinkin naisten.

Moni maukas eläin on toki vegaani, jolloinka vegaanista voi saada maukasta ruokaa.

Minä puolestani suhteuduin kasvispainotteiseen suopeasti elämäni ensimmäiset vuosikymmenet. En enää.

Ja mitä tulee lapsiin, niin vieläkin kolkuttaa omassatunnossa se, miten murkkuikäinen poikani hyppäsi kasvukäyrän verran ylöspäin muutamassa hassussa kuukaudessa... ja se hyppäys tapahtui tasan silloin kun ruoka vaihdettiin koko perheessä enemmän eläinperäiseen keskittyväksi. Jatko meni sitten uudella käyrällä ja ilman maha- ja muita outoja puja.

Mutta suopeasti suhtaudun niihin, jotka haluavat itse eettisistä syistä syödä vain kasviksia.

Kyllä, kyllä. Maailman voi pelastaa niin monella tapaa.

Tunnen juurikin lapsettomia kasvissyöjiä. Olen kyllä kritisoinut joskus heidän tapaansa lennellä excursioille muihin maihin... vaikka kritisoivat autoilua. Jokainen me teemme valintojamme ja jokainen niitä voi myös kritisoida. Hyvä kun edes mietitään näitä asioita!

Minä kun olen lapseton, niin olen säästynyt monelta vaikealta valinnalta lapsien suhteen. Ei tarvitse miettiä heidän kohdallaan rokotuksia, ei ruokavaliota, kertakäyttövaippoja eikä autoilua. Ja minusta olisi paljon parempi maapallolle, että useampikin olisi lapseton. Tosin tämä meidän kulttuurimme siitä kärsisi, mutta kuka sanoo, että meidän kultuurimme tulisi säilyä ja joku toinen ei?

Yksi aihe johtaa aina toiseen eikä loppua näy. Ruokavaliossa on eettisiä pointteja, jotka johtavat siihen, että olisi paras, jos nääntyisemme nälkään ja vain vahvimmat säilyisivät. Se, että syömme hyönteisiä, ei ratkaise väestöongelmaa, vaikka ruokaa riittäisikin. Maata ja tilaa ei riitä. Vettä ei riitä. Tai aina jotain ei riitä.

Se, että valtio alkaa lobata vaikkapa kasvisruokavaliota terveyden yli eettiseen näkökulmaan vedoten, on melko heikosti perusteltua.