karppaus.info

Kakkostyypin diabetes yleistyi rajusti nuorilla – Suomi pääsi kyseenalaisen tilaston kärkeen

Kakkostyypin diabetes on yleistynyt suomalaisnuorilla nopeasti. Kasvua selittää lasten ja nuorten vähentynyt liikkuminen sekä ylipaino.

Nuorten vähentynyt liikkuminen vaikuttaa kakkostyypin diabeteksen yleistymiseen.

Suomi on päässyt kyseenalaisen tilaston kärkeen: kakkostyypin diabetes on yleistynyt nuorilla vauhdikkaammin kuin missään muussa Länsi-Euroopan maassa.

Asiasta kertoo UKK-instituutti tiedotteessaan.

Global Burden of Disease -tutkimuksessa tarkasteltiin, miten paljon kakkostyypin diabetes yleistyi alle 25-vuotiailla nuorilla vuodesta 1990 vuoteen 2019.

Suomessa kakkostyypin diabeteksen esiintyvyys kasvoi 285 prosenttia. Se tarkoittaa sitä, että sitä sairastavien nuorten määrä lähes nelinkertaistui.

Kakkostyypin diabetesta sairastaa Suomessa noin 470 nuorta 100 000 ihmistä kohden.

Suomi erottuu muista Pohjoismaista

Suomessa kakkostyypin diabetesta esiintyi nuorilla toiseksi eniten tutkimukseen osallistuneista maista. Kärjessä oli Iso-Britannia.

Erot maiden välillä ovat hyvin suuret. Suomessa alle 25-vuotiailla esimerkiksi on kakkostyypin diabetesta noin 9 kertaa enemmän kun Ranskassa.

Kakkostyypin diabetesta esiintyi Suomessa myös huomattavasti enemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Vielä vuonna 1990 tilanne oli päinvastainen.

Tyypin 2 diabetes on aineenvaihdunnan häiriö, jossa ihmisen verensokeri nousee tavallista korkeammaksi. Se aiheuttaa esimerkiksi väsymystä ja tulehdusherkkyyttä sekä altistaa muille sairauksille.

Syy ei ole selvillä
Miksi Suomi erottuu verrokeistaan? Sitä ei oikeastaan tiedetä, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuspäällikkö Sari Niinistö.

Lukuja voi selittää lasten ja nuorten ylipainon lisääntyminen sekä vähäinen liikkuminen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan 13–16-vuotiaista pojista 39 prosenttia ja tytöistä 25 prosenttia oli ylipainoisia vuonna 2022.

– On tietoa, että epäterveellinen ravitsemus on yksi tyypin 2 diabeteksen keskeinen riskitekijä. Meillä Suomessa ei ole tutkittu nuorten ravitsemusta yhtä paljon verrattuna muihin Pohjoismaihin ja useampiin Euroopan maihin, Niinistö kertoo.

THL:ssä on alkamassa ensi syksynä nuorten ravitsemustutkimus, joka toivottavasti valottaa asiaa, Niinistö kertoo.

Pienemmissä tutkimuksissa on havaittu, että lapset ja nuoret syövät liian vähän kasviksia, hedelmiä ja marjoja. He saavat ruoasta myös liikaa kovaa rasvaa ja liian vähän kuitua. Myös koululounaan ja aamiaisen väliin jättäminen on yleistynyt.

Niinistö uskoo, että diabetes on yleistynyt monien tekijöiden summasta: ravinnosta, liikunnasta, unesta, stressistä, ruutuajasta.

– Tämä on kyllä tosi hälyttävä asia, joka pitää selvittää.

UKK-instituutti
Nuorten ja nuorten aikuisten tyypin 2 diabetes yleistynyt muuta Eurooppaa nopeammin Suomessa

Tyypin 2 diabeteksen esiintyvyyden kasvuprosentti alle 25-vuotiailla oli Suomessa suurempi kuin missään muussa Global Burden of Disease -tutkimuksessa vertaillussa Länsi-Euroopan maassa. Esiintyvyys kasvoi Suomessa 285 % vuodesta 1990 vuoteen 2019.


Yhä useampi sairastaa tyypin 2 diabetesta länsimaissa. Tässä tutkimuksessa verrattiin tyypin 2 diabeteksen yleistymistä nuorilla ja nuorilla aikuisilla 24 Länsi-Euroopan maassa vuodesta 1990 vuoteen 2019.

Tulokset pähkinänkuoressa
Vuonna 1990 suomalaisilla nuorilla ja nuorilla aikuisilla oli tyypin 2 diabetesta hieman vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa, mutta tyypin 2 diabeteksen esiintyvyys kasvoi Suomessa 285 % vuodesta 1990 vuoteen 2019 (kuva 1). Suomessa kasvuprosentti oli suurempi kuin missään muussa tässä tutkimuksessa vertaillussa maassa. Suomessa 10–24-vuotiailla esiintyi tyypin 2 diabetesta 471:llä jokaista 100.000 kohti.

Vuonna 2019 Suomessa oli tässä ikäryhmässä tyypin 2 diabetesta toiseksi eniten tutkimukseen osallistuneista maista, vain Iso-Britanniassa esiintyvyys oli suurempi kuin Suomessa. Erot maiden välillä ovat hyvin suuret: Suomessa esiintyy tässä ikäryhmässä tyypin 2 diabetesta noin 9 kertaa enemmän kun Ranskassa (54 tapausta / 100.000). Suomessa nuorilla ja nuorilla aikuisilla esiintyy myös tyypin 1 diabetesta enemmän kuin muualla Länsi-Euroopassa, mutta sekä erot maiden välillä että muutos vuodesta 1990 vuoteen 2019 ovat selvästi pienemmät kuin tyypin 2 diabeteksen kohdalla.



Kuva 1. Tyypin 2 diabeteksen esiintyvyys nuorilla ja nuorilla aikuisilla Länsi-Euroopassa. Lähde: Armocida B ym. Int J Public Health 2024.


Tausta ja menetelmät
Tutkimus on osa maailmanlaajuista Global Burden of Disease -tutkimusta, jolla on ainutlaatuinen globaali aineisto eri sairauksien esiintyvyydestä, riskitekijöistä ja kuolleisuudesta. Aikasarjoja erityisesti länsimaista on eri sairauksien osalta useiden kymmenien vuosien ajalta. Aineisto mahdollistaa maiden välisen vertailun sekä suhteellisen luotettavien ennusteiden laskemisen myös tuleville vuosille.

Aikaisemmin vastaava tutkimus (Global Burden of Disease) on julkaissut tyypin 2 diabeteksen esiintyvyyden ja tulevaisuuden ennusteita koko aikuisväestössä. Vaikka kysymyksessä ovat Länsi-Euroopan maat, voivat käytettävien rekistereiden erot vaikeuttaa maiden välistä vertailua, erityisesti alle 15-vuotiaiden kohdalla.

Johtopäätökset
Tutkimus osoittaa miten suuresti tyypin 2 diabetes on yleistynyt koko Länsi-Euroopan alueella, mutta kertoo myös maiden välisistä suuristakin eroista. Suomessa muita maita suurempaa tyypin 2 diabeteksen määrää voi selittää suomalaisten lasten, nuorten ja nuorten aikuisten ylipainon kehitys viime vuosikymmeninä sekä vähäinen liikkumisen määrä erityisesti yläkouluikäisillä ja sitä vanhemmilla ikäryhmillä.

Tulokset Suomen osalta osoittavat, että lasten, nuorten ja nuorten aikuisten ylipainon ja lihavuuden ehkäisemiseen ja hoitoon sekä liikkumisen lisäämiseen tarvitaan uusia vaikuttavampia keinoja. Mikäli vaikuttavia toimia ravitsemuksen ja liikkumisen osalta ei kyetä toteuttamaan, tulee aikuisväestön tyypin 2 diabeetikoiden määrä kasvamaan vielä nykyisiä ennusteita huomattavasti nopeammin sekä Suomessa että muualla Länsi-Euroopassa.

Yksi sairaus on lisääntynyt Suomessa nuorilla räjähdysmäisesti – poikkeus koko Euroopassa
Sairastuvuusluvut uhkaavat jopa työkykyä ikäluokissa, jotka ovat muutenkin pieniä.

AIKUISIÄN diabetes on yleistynyt huolestuttavasti jo alle 25-vuotiailla. Tuoreen kansainvälisen vertailututkimuksen mukaan tyypin 2 diabetes on yleistynyt suomalaisten 10–24-vuotiaiden keskuudessa kovinta tahtia koko Euroopassa.

Tyypin 2 diabeteksen esiintyvyys on kasvanut Suomessa 285 prosentilla, eli sairautta esiintyy miltei neljä kertaa enemmän kuin 30 vuotta sitten.

– Kun minä olin lääkärikoulussa, siitä puhuttiin vanhuustyypin diabeteksena, tutkimuksessa mukana ollut Tommi Vasankari, UKK-instituutin johtaja, sanoo.

Silloin kakkostyypin diabetesta diagnosoitiin tyypillisesti eläkkeelle jäädessä. Nyt diagnooseja kirjoitetaan ensimmäisessä työhöntulotarkastuksessa ja varusmiespalveluksessa.

Vasankari on huolissaan.


Tommi Vasankari johtaa Urho Kekkosen mukaan nimettyä terveysliikunnan tutkimus- ja asiantuntijakeskusta.
Tommi Vasankari johtaa Urho Kekkosen mukaan nimettyä terveysliikunnan tutkimus- ja asiantuntijakeskusta. KUVA: SARA AALTIO
SUOMEN NUORILLA esiintyy tyypin 2 diabetesta toisiksi eniten Länsi-Euroopassa. Esiintyvyys on Suomea yleisempää vain Britanniassa. Vasankari huomauttaa, että Britanniassa mennään kuitenkin oikeaan suuntaan ja viimeisessä kymmenessä vuodessa diabeteksen esiintyvyyttä on saatu vähennettyä.

Tuore tutkimus näyttää, miten suuria erot kakkostyypin diabeteksen esiintyvyyden suhteen eri maissa ovat. Suomessa kakkostyypin diabetesta esiintyy yhdeksän kertaa enemmän kuin Ranskassa.

Jotain pitäisi tehdä – tai Vasankarin mukaan asian tola on ennemminkin sellainen, että aivan kaikkea pitäisi tehdä.

…
NUORELLA iällä puhkeava kakkostyypin diabetes on huolestuttava indikaattori suomalaisten kunnosta. Yhteiskunnalle se on kirkuva varoitus työkyvyn kehityksestä.

Diabetes on ikävä sairaus. Lisäksi nuorena tyypin 2 diabetekseen sairastuminen voi johtaa entistä aiempana puhkeaviin lisäsairauksiin. Sairaus lisää riskiä sairastua muihin vakaviin sairauksiin kuten sydänsairauksiin, aivoverenkiertohäiriöihin sekä munuaistautiin.

– Kun se on nuoressa ikäryhmässä nelinkertaistunut 30 vuodessa, niin hirveän suurta kristallipalloa ei tarvita, että se tulee tekemään sitä koko ajan myös vanhemmissa ikäpolvissa, kun aika tässä juoksee muutamia vuosikymmeniä eteenpäin. Se tarkoittaa, että määrää tulee koko ajan lisää myös muihin työikäisiin ryhmiin.

– Pullataikinassa on hiivaa ainakin riittävästi.

VÄHÄINEN liikkuminen lapsuudessa ja nuoruudessa on yhteydessä merkittävästi kohonneeseen veren insuliiniin.
Riittävä määrä kevyttä liikuntaa taas vähentää kohonneen insuliinin ja insuliiniresistenssin riskiä, kertoo Itä-Suomen, Bristolin ja Exeterin yliopistojen tutkimus.