karppaus.infon arkistoitu foorumi

Ekologisuudessa ei ole kysymys vain siitä miten paljon viljaa tarvitaan, että lihakilo kasvaa. Ekologisuus on kaikki ruokaan liittyvät ympäristövaikutukset yhteensä: esim. keinokastelu, lannoitteet, ruuan viljelyyn ja kuljetukseen kuluva energia, pakkausmateriaalit, raivattava peltopinta-ala (esim. soijan ja sokeriviljely on pahimpia sademetsäntuhoajia tällä hetkellä) jne. Ruuan ekologisuus = tarvittavien luonnonvarojen määrä/ravittu ihminen IMO

Vanhasta biologian oppikirjasta muistelen seuraavaa: kilon lihaa tuottamiseksi tarvitaan 1kgviljaa/broilerkilo, 5kg viljaa/ possukilo ja 9 kg viljaa/nautakilo. Voipi olla ettei mene kilolleen oikein, mutta tuohon suuntaan. MUTTA lihaa voisi kasvattaa paljon ekologisemminkin: antaa eläinten laiduntaa siellä missä ei voi viljellä, esim. rantaniityillä jne. Olisi lihan rasvahappokoostumuskin vähän erilainen. Lammas, vuohi, poro ja nauta sopivat tuottamaan lihaa myös lisäämättä viljantarvetta kohtuuttomasti. Olisi lihan rasvahappokoostumuskin vähän erilaista. Kaikkea tarvittavaa lihaa ei näin voisi varmaankaan kasvataa, mutta osan siitä. Uskon, että karppaamisen ei välttämättä edes tarvitse lisätä lihankulutusta, mutta meidän taloudessamme eläinperäisen valkuaisen kulutus ON kasvanut.

Sitten vielä lisäksi se, että minä (tai miljoona) länsimaalaista ryhtyisimme kasvissyöjäksi, ei ratkaisisi maailman nälkäongelmaa, koska sen syyt ovat paljon syvemmällä kuin näennäisessä ruuan riittämättömyydessä. Esim. se, että kehitysmaiden viljelijöiden on viljeltävä sitä, mistä länsimailta saadaan rahaa (kahvi, banaani, sokeri noin esimerkiksi), eikä ruokakasveja samalla kun esim. EU dumppaa alihintaan ylituotetun vehnänsä köyhien maiden markkinoille tehden edelleen paikallisten ruokatuotteiden viljelystä kannattamattomampaa. Ongelma on siis myös kauppapoliittinen, vaikka lihansyöjät ovatkin kohtalaisen oivallinen teinivegaanin vihan kohde. Harmi, kun minulla ei ole tallessa yhdellä sähköpostilistalla käytyä keskustelua, jossa näitä ekologian kiemuroita väänneltiin auki. Se avasi minunkin silmiäni sen suhteen ettei tarvitse tuntea huonoa omaatuntoa siitä, että pyrkii voimaan hyvin. Pyrin parhaaseeni ja se riittäköön.

Tätäkään kädenvääntöä ei tarvisi käydä, jos joskus kymmenentuhatta vuotta sitten joku trasupää kaksoisvirranmaassa ei olisi keksinyt pistää viljaa itämään... Istuisimme kaikki tyytyväisinä iltanuotiolla öristen ja kaivelisimme tikulla riistanjämiä hampaankolosta.

Tuossa meni harakoille jo puolet energiasta, jos oletetaan Finelin mukaisesti vehnä ~330 kcal/100g ja raaka broisku ~160 kcal/100g, ja vehnäjauho paperipussissa tai peruna irtotavarana ei välttämättä vaadi paljonkaan pakkausmateriaalia, jne. Periaatteessa mikä tahansa välivaihe - vaikka eläimille syöttäminen - ravinnon matkatessa fotosynteesistä kuluttajan naamaan heikentää hyötysuhdetta.



Täsmälleen, tosin nälänhädän välttäminen ei ole sama kuin ekologisuus. Ja vaikka nälänhätä hypoteettisesti saataisiinkin ratkaistua (monen alakarpilla selviävän terveyden kustannuksella) sillä, että siirryttäisiin kasvissyöntiin, niin väestönkasvu pitää huolta siitä, että nekään pippalot eivät pitkään kestä. Joten, olenko sitten kyyninen vai realisti kun en omasta/perheeni alakarppaamisesta saa minkäänlaisia omantunnontuskia vaikka tuota protosivun ekologista argumenttia ei kenties saisikaan kumottua?!

Minä olen molempia. Realisti, kyynikko. Idealistikin.

_________________
Vähä/hyväkarppia vapaatyylillä juhannuksesta -05. Mitä sä sitten syöt? Ruokapäiväkirjaa kuvitettuna.

Mahdoitko biologian kirjasi kertoa, mikä on munien, voin tai maidon hyötysuhde?

Ja ennen kaikkea: entä jos mukaan otetaan niitä ekologiseen selkäreppuun kuuluvia lisätekijöitä, jotka yleensä jäävät syrjään? Ja luulen (en tiedä) että nimenomaan näitä kuluja ei ole tuossa biologian kirjan laskelmassa huomioitu lainkaan...
1. Kasvipuolen tuotantokustannukset. Aika moni kasvi vaatii myös fossiilisia polttoaineita, ainakin täällä pohjoisessa: lämpöä, jos se kasvatetaan täällä, ja löpöä, jos se pitää tänne jostain kuljettaa.
2. Jalostushukka. Jos sikakiloon tarvitaan viisi kiloa viljaa, niin kuinka monta kiloa viljaa tarvitaan leipäkiloon? Entä puurokiloon, karkkikiloon tai funktionaaliseen benecol-kiloon? Paljonko tarvitaan moninkertaiseen pakkaamiseen. Ja paljonko tarvitaan pois heitettyjen hivenien täydentämiseen vaikkapa purkkitavaralla?
3. Logistiikkamenot (niistä jo jotain olikin). A. Jos verrataan ruisleipää jonka tarveaineista yli puolet tuodaan ulkomailta, ja lähitilan munia, niin kumpi olikaan ekologisempaa? Entä jos verrataan munia ja banaaneja? Tai munia ja Etelä-Afrikasta tuotettua sokeria? tai B. Paljonko kuluukaan sitä bensaa jopa siinä, kun kaupunkilainen lähtee itse maalle keräämään niitä marjojaan?
4... ja sitten vielä ne kansantaloudelliset terveysmenot. Jos tärkkelykset hylkäämällä päästäisiin vaikkapa 90-prosenttisesti 2-diabeteksestä, 50-prosenttisesti allergioista ja 75-prosenttisesti verenpainetaudista, niin kuinka paljon kansantalous tästä hyötyisi? Sairaspäivinä, sairaalakapasiteettina, lääkekustannuksina...

Näitä tulee mieleen, kun kroonikko lähtee laskemaan ekologista selkäreppuaan...

5. Paljonko menee karamellitehtaiden infrastruktuuriin?

6. Paljonko menee sipsipussin logistiikkaan?

7. Paljonko menee energiaa puolen litran limpparipullon valmistukseen?

8. jne jne jne.

_________________
http://www.youtube.com/watch?v=z8tl2GSNxpo
KILO LÄSKIÄ ON ÄMPÄRILLINEN KUSTA.

Ei kertonut. Tuokin oli yksittäinen kohta, jonka mieleen tarttuminen johtuu lähinnä siitä kummastuksesta miten kilo viljaa voi tuottaa kilon broileria. Eipä nämä hyötysuhdekysymykset niin yksinkertaisia tosiaan ole kuin pikavilkaisulla voisi olettaa.

Ja muuten, esim. viime vuonna en ajanut kilometriäkään ylimääräistä marjoja etsiessäni. Marjanhakumatkat sujuvat mökillä ja kotona (vanhempieni luona) vieraillessani. Äiti himomarjastaa ja sienestää oman kotinsa takametsissä, ei kulu bensaa sieltäkään saatavista luonnontuotteista. Tuli ostettua myös tuttavantuttavalta, joka oli kerännyt mökiltään jne. Tämän vuoden mustikoista ei ikävä kyllä voi edes puhua. Pitää sitten varmaan ostaa banaania jugurtin sekaan

On muuten mukavaa valita joskus moottoritien sijasta pienempi tie ja pysähtyä ostamaan paikallisilta tuottajilta mitä on tarjolla. Viimeksi tarttui kyläreissulta tienvarsimyymälästä munia ja ternimaitoa

_________________
Vähä/hyväkarppia vapaatyylillä juhannuksesta -05. Mitä sä sitten syöt? Ruokapäiväkirjaa kuvitettuna.

Sparraan vielä hieman vaikka en mitään virallisen vatsarannankarpin mainetta haluaisikaan. Ongelma näissä argumenteissa on siinä, että wikipediaa ajatellen ne pitäisi tiivistää, tai sitten pystyä osoittamaan laajempaan tutkimukseen.


Vielä 1800-luvun puolella karjatila oli usein asuintilojen alla/vieressä jolloin karja osallistui myös asuintilojen lämmittämiseen - katsokaas seuraavan kerran kun käytte Seurasaaressa. (Sitäpaitsi karja pysyi tuoreena kun vilja oli jatkuvasti homeen ja rottien uhrina.)


Tuoreessa leivässä on paljon vettä, joten kilosta jyviä voi saada enemmänkin kuin kilo leipää. Mutta sovitaanko ettei puhuta volumetrisesti kiloissa (tai kuutioissa) vaan energian määrässä. Karkkien jalostaminen toki vie energiaa, mutta siihen karkkeja mussuttava vegeteini toteisi, että nehän eivät kuitenkaan kuulu virallisterveelliseen ruokavalioon... (Sama pätee karpaasin luettelemiin tuotteisiin.)


Vegeteini toteaa, että ne lähitilan kanat kuitenkin syötetään ulkomailta tuodulla rehulla (mikä muuten tänä vuonna voi olla ihan tottakin). Ja myönnettäköön, että on olemassa myös makrobiootikkojen uskonlahko - he kun pyrkivät käyttämään nimenomaan paikallisia tuotteita sen lisäksi, että pyrkivät saamaan kosmologiset jingit ja jangit sun muut energiavirrat tasapainoon tunkemalla limaksi keitettyä vehnää kurkusta alas pakkohymy naamallaan.


Amen. Mutta nämä ovat terveydellisiä ja kansantaloudellisia, eivät ekologisia argumentteja. Ja muutenkin, jos on pakko myöntää, että pitkäaikaista näyttöä terveyseduista ei vielä ole (vaikka ehkä olisikin), niin tuo argumentti on vaikea perustella "neutraaliksi".

Ekologinen argumentti siis käytännössä sanoo, että luontoa ja luonnonvaroja säästävin tapa saada mahdollisimman monelle heidän jokapäiväinen Soylent Greeninsä - terveellisyysnäkökohdista riippumatta - on enemmänkin (tärkkelys)kasvi- kuin (eläin)rasva/proteiinipainotteinen. Ja karppikyynikkona totean, että juu, voi olla totta, mutta en pätkääkään välitä koska ero ei kuitenkaan ole kovin suuri ja vika on ihan jossain muualla jos tuota argumenttia pitää käyttää. Jos se on kuitenkin teille tärkeä, niin kiitän jos kumoatte sen. Good night, and good duck.

Alakarppaaminen lisää rasvan syöntiä. Jos lukee hyvää karppikirjaa, niin proteiinin määrän ei pitäisi ainakaan lisääntyä siitä missä se ihmisillä yleensä on.
Minusta tuntuu, että koska liha on halpaa ja kana eritoten Yhdysvalloissa, mistä nämä argumentit ovat peräisin, karppaajat ovat erittäin houkuteltuja syömään sitä, kun taas siellä vaikka villikala on kallista ja huonoa. (Kalastus taas ei vie niitä luonnonvaroja joita voitaisiin käyttää viljelyyn.)
Suomessa taas on liha kallista ja kala on suhteellisen halpaa. Muut proteiinituotteet (kasviperäiset) ovat sitäkin halvempia.



Tämä on tuon argumentaation perusta ja sillä on tuomittu sellainenkin liha joka ei vie viljelyltä yhtään mitään pois.

Heti tulee mieleen uutena seikkana eläintuotteiden kylmäsäilytys.
Mitä tulee roskaavuuteen niin karppauksessa ikäväkseni huomaan, etä noita kookosrasvalasipulloja kertyy paljon.



Voi voi, kukaan ei ole tehnyt elinkaarianalyysia (* ruokavalioista. Kiinnostaisi kyllä tehdä.

*) kehdosta hautaan eli ruoantuotantoalueilta vessanpönttöön/kaatopaikalle kaikkine kuljetuksineen ja varastoimisineen.

_________________
2003: 161,8 kg 2006: 80kg 2020: 171 kg

Ei alla. Suomen puolella pidettiin tuolloin Aunuksen taloja primitiivisinä, koska niissä oli karjatila talon alla. Noita kutsuttiin viisseinäisiksi taloiksi, sillä yksi kantava seinä kulki koko talon halki jakaen sen neljään osaan joista vain yksi oli lämmitetty. Näin sellaisen Aunuksessa käydessäni, Manu teki hyvää työtä (Mauno Koivisto oli Aunuksen palokunnassa sodan aikana).



No mutta lääkkeiden valmistus tehtaissa kuormittaa luontoa. Niiden huuhtelu elimistön kautta vessanpönttöön kemikalisoi ympäristöä. Xenoestrogeenit ovat akuutein ongelma, mutta diabetes, verenpaine, sydänlääkkeiden jäämistä en tiedä.

Xenoestrogeenit ovat lempiaiheeni. Yleensä naisiksi kutsutuissa ihmisissä on estrogeenireseptoreita DNA:ssa ja niihin sopivat yleiset estrogeenit, mutta myös ympäristömyrkyt jotka ovat koostumukseltaan estrogeenin kaltaisia kuten DDT ja PCB. Tällaisten kerääntyminen elimistöön on aiheuttanut lisääntymisongelmia lihaa syövillä eläimillä (jääkarhu, alligaattori ja kolmipiikki), minkä jälkeen kanta on yleensä laskenut radikaalisti. On ääneenlausumaton totuus, että näitä lisääntymisongelmia on myös ihmisellä ja länsimaiden väestönkasvu on tasaantunut. Hyvin nopeasti ihmiselle tulee jääkarhun tai alligaattorin kohtalo.

Tämä johtaa siihen Kielon väitteeseen, että runsas lihan syönti saattaa kerätä elimistöön myrkkyjä, mistä olen ihan samaa mieltä. (Toisaalta karppi säästyy monelta muulta myrkyltä kuten transrasvoilta)

_________________
2003: 161,8 kg 2006: 80kg 2020: 171 kg

Kasvinviljely ihan avomaalla vie melkoisesti fossiilisia polttoaineita, sillä viljely (jos ei puhuta pelkästään leipäviljasta vaan muistakin kasveista) on huomattavasti työläämpää kuin rehunviljely. Käsipelillä se ei laajemmassa mitassa onnistu.

Lisäksi kasvituotannon viljelyvarmuus on Suomessa heikko. Tämä kesä on siitä hyvä esimerkki. Edes kastelulaitteet eivät pelasta avomaan satoa ja sähköllähän se vesipumppukin toimii.

Lienevätkö hörhot tietoisia esimerkiksi tuontivihannesten, -viljan ja -palkokasvien viljelyn aiheuttamista ympäristöhaitoista. Onko niitä otettu huomioon noissa laskelmissa? Tehoviljelyn köyhdyttämä maa vaatii enemmän lannoitteita. Suomessa nurmiviljely (siis rehupuoli) ja viljelykierto hoitavat tehokkaasti maata, koska biomassaa tulee lisää (maatuva juuristo). Lisäksi lanta on lannoitetta. Kasvitaudit ja tuholaiset ovat meillä pienempi ongelma kuin lämpimimmissä maissa => tarvitaan vähemmän torjunta-aineita.

Mutanuoliainen: Sori, kun lähdin noita listaamaan, niin en oikeasztaan ajatellut wikiä - eli tämä siis tuli väärään ketjuun.

Mutta jos joku lähtee sinne wikiin niitä laittamaan, niin silloin pitäisi heti alussa puhua vegetarismista, lähiruoasta ja ekologiasta erikseen. Nämä kaikki kun suomalainen tavisvege yhditää iloisesti yhdeksi ja samaksi maailmanparannusmantraksi. Ja syö joka syö soijansa ja ananaksensa onnellisena luontoa säästävistä ja ekologisesti kestävistä ratkaisuistaan.

***************

En ole lähelläkään mahdollisimman ekologisesti elävää suomalaista, en vesivessoineni, en autoineni, enkä ruokavalintoineni, joissa vilahtelee myös tehotuotettua lihaa. Mutta olisin valmis väittämään, että jos lähdetään vertaamaan kohta kohdalta minun ja jonkun keskivertosuomalaisen (vege tai ei) ruoka- ja muita valintoja, niin...

Eli se kysymys lähiruokaekologiasta suomalaisena vegetaarina on minusta edelleen varsin relevantti. Millaisilla ehdoilla olisi mahdollista, vai olisiko ylipäätään?

_________________
Erkki terveys- eko- ja eettisistä syistä. Tyyli täällä, kliks
Ei eläinkään pysy terveenä jatkuvasti vaihtelevalla sapuskalla.
We are 90% microbes and 10% human.
Why invent a cure when you can profit from thousands of remedies? (DrWho)

Lisääntyy se, jos ennen on syönyt liian vähän. Tyyliin ei leipä lihota vaan se mitä siinä päällä on. Mutta totta on, ettei karppaamisen sinänsä tarvitse eläinproteiininkulutusta lisätä, riippuu ihan siitä mistä proteiinimääristä lähtee ja paljonko karppiruokavaliossaan käyttää kasviproteiineja.

_________________
Vähä/hyväkarppia vapaatyylillä juhannuksesta -05. Mitä sä sitten syöt? Ruokapäiväkirjaa kuvitettuna.

Napajäkälässä on noin 90g proteiinia kilossa... jäkälillä ja vastaavilla kerrotaan ihmisenkin selviytyneen hankalina aikoina...
lisäksi naavaa on helppo kerätä talvella.. ei tarvitse kaivaa hangen alta.

Jäkälä valmistetaan ruuaksi esim tuhkalipeäkäsittelyllä... maustetaan sopivasti esim...... niin ja myös muurahaiset antavat pikanttia makua.

Jäkälistä voidaan valmistaa myös etanolijuomaa.


((hivenen huvittavasta(?)) teoksesta: Källmann&Sepp, Selviydy luonnon ehdoilla, "pappaväännettynä" )