No olipas se juttu!
Aloitetaan purkaminen sieltä selkeimmästä päästä...
Tutkimuksen esittelyssä kerrottiin, miten ruoan määrän (siis kaloreiden määrän) tiedetään vaikuttavan elinikään. Arvatkaa tutkittiinko sitä?
Sitten jaettiin planketit ilmeisesti kaikille Uppsalalaisille naisille koulutukseen katsomatta - mutta jätettiin tutkimuksesta veks kaikki, joilla oli valmiiksi vaikkapa diabetes tai sydänongelmia. Eli arvatkaa, voiko näitä tutkimustuloksia yleistää valmiiksi sairaille? (Ei silti, HArvard teki samoin - mutta WHI ei tehnyt, ja jostain syystä siitä artikkelista saa suurennuslasilla kaivaa sen, että vähärasvainen lisäsi sydänoireisten riskiä)
Ja sen jälkeen katsottiin enää vain tauti- ja kuolintilastoja (jotka pohjoismaissa ovat tosin kiitettävän kattavat). NIin että tässä nyt tehdään yhdellä planketilla ja kokonaan ilman muita tutkimuksia aika isoja johtopäätöksiä. Mutta ei siinä vielä kaikki
Sen jälkeen esitettiin sekä joukko ei-ruokaan liittyviä muuttujia (ikä, koulutus, tupakointi, pituus(!), BMI, liikunta, viinankäyttö) - ja lopulta tämä hieno hiilarit ja valkuaiset yhdistävä yhteismuuttuja. Arvatkaa seuraavaksi, mistä näistä saatiin tilastollisesti merkitsevät (eli p-arvoltaan riittävän pienet) tulokset?
Ja lopulta: tämä tutkimus kuuluu tuolla riitaketjuksi muuttuneen keskustelun alussa listatun luokittelun epidemiologisiin eli A-tutkimuksiin. Kysymys: paitsi että tulosten pitäisi olla tilastollisesti merkitseviä (se p ainakin alle 0,01) niin sen lisäksi kuinka suuri pitää riskin kasvun olla, että kannattaisi niitä korvia lotkauttaa? Ja vastaus tähän viimeiseen löytyy täältä (mutta kiva olisi jos arvaisitte ennen kuin etsitte sen)
http://karppaus.info/forum/viewtopic.ph ... c&start=11
Noita muita saa arvatakin, tähän ketjuun
terv els
(Ps ai niin muistanette vielä että Ruorsissa falukorvkin on lihaa...)