karppaus.infon arkistoitu foorumi

Vapaita radikaaleja syntyy elimistössä ihan luonnollisen aineenvaihdunnan seurauksena, ei siinä mitään ihmeellistä. Elimistöllä on oma antioksidanttijärjestelmänsä, joka torjuu vapaiden radikaalien haittoja, mutta varsinkin vanhenemisen myötä tuo järjestelmä heikkenee ja etenkin silloin ravinnon mukana saatavista antioksidanteista on apua.

Lisäksi vapaita radikaaleja syntyy normaalia enemmän tietyissä tilanteissa, kuten tupakoidessa, hengitettäessä saastunutta ilmaa tai vaikkapa rankan urheilusuorituksen yhteydessä. (Tämä muuten on yksi syy siihen, miksi en kannata hirveätä itsensä rääkkäämistä, kuten maratoneja. Kohtuullinen liikunta on terveellisempää ja vanhentaa elimistöä vähemmän.)

Tuossa ajattelutavassa on mielestäni virheellistä se, että ihminen on todennäköisesti geneettisesti ehtinyt sopeutua ennemminkin keräilemällä kuin metsästämällä hankittuun ruokaan. On ollut helpompaa löytää syötäväksi toukkia, hyönteisiä, matoja ja etanoita kuin kaataa saaliseläimiä. Näitä keräilemällä saatuja eläinkunnan tuotteita on sitten syöty lehtien, juurien, pähkinöiden ja hedelmien kanssa.

Afrikasta muuten löytyy heimo joka elää osittain leijoniltä jäävillä haaskoilla. Keräilyn ja metsastyksen tuottosuhteet lienevät vaihdelleet laajassa haarukassa olosuhteiden mukaan. Hyvissä olosuhteissa metsästykseen ei tarvita kuin pari tuntia päivässä, huonoimmillaan se ei tuota mitään vaan ollaan pelkän keräilyn varassa. Tai toisin päin näkökulmasta riippuen.

_________________
Karppaus kannattaa: Kymmenen vuotta virkeyttä ja painonhallintaa, ilman tarpeettomia ruokarajoitteita.

blogi: http://mirkankysymyksia.blogspot.com/

Monesti olen ihmisen alkuhistoriaa käsitelleissä kirjoissa törmännyt siihen näkemykseen, että ihmisen purukalusto yms. viittaisi erityisesti haaskansyöntiin, eihän meillä tosiaan mitään metsästykseen sopivia kynsiä tai torahampaita ole.

Siitä kai vallitsee yksimielisyys, että juuri lihan suurempi ravintoainetiheys on mahdollistanut aivojen kehityksen.

Niin, mutta mikä on käytäntö? The Bearin mukaan liha yksinään on ruoansulatukselle helpoin ruoka ja kun syö sekaravintoa ruoansulatus hidastuu huomattavasti, onko näin?
Eikö ihminen ole vaihtoehtojen vallitessa kuitenkin valinnut eläinperäisen ravinnon? Eli olisiko kasvikset ihmiselle enemmänkin täydennys- ja hätävararavintoa, eläinperäisen ollessa optimaalisempaa? Varmaan metsästysretkikunnalla oli hankala kaataa aina tarpeeksi riistaa koko heimolle - oli varmaan helpompaa täydentää naisten keräämällä kasaan saadulla ravinnolla liharavinnonpuutetta?
Joo-o..

Ravinnon puute on ollut metsästäjä-keräilijöillä harvinaisempaa kuin kuvittelemme. Nälänhädät yleistyivät peltoviljelyn myötä, se kun on elinkeinona paljon kiikkerämpi. Se toisaalta aiheutti hyvinä vuosina suuren väestönkasvun, mutta sitten riippuvuus yhdestä tai kahdesta kasvilajista loi nälkävuosia kun sato menetettiinkin.

_________________
Karppaus kannattaa: Kymmenen vuotta virkeyttä ja painonhallintaa, ilman tarpeettomia ruokarajoitteita.

blogi: http://mirkankysymyksia.blogspot.com/

No siis tuossahan kerrot, että viljelyllä oli mahdollista pitää yllä paljon suurempaa populaatiota kuin metsästyskeräilyllä... Eli nälkävuosia oli metsästäjäkeräilijä heimoilla vähemmän, mutta pienet heimot eivät ehkä ole verrattavissa ravinnontarpeessa viljapelloista eläviin kyliin.

No kun juuri näin se ei mene Nälänhätiä on ollut tod.näk. monta vertaa enemmän viljanviljelyllä, koska se vähän niinkuin ryöstökäyttää maata: ensin näyttää takaavan kasvavan populan muutamaksi sukupolveksi, ja ehtyessään tapaa sitten todella tehokkaasti (kuten vaikka egyptiläiset ja mesopotamialaiset ja mahd.myös inkat).

Vain romantikot kuvittelevat, että metsästäjä-keräilijät selvisivät hiilarikaloreilla. Jos paikalla ei ollut rasvapitoista eläinpuolta niin aika lopussa olivat sen heimon matkat.

Jos keräilyllä saadaan hyvää ruokaa, niin miksi metsästää?

No, huh. Lihassa ei ole energiamäärään nähden hyvää ravintoainetiheyttä. Paras ravintoainetiheys on vihreissä lehtivihanneksissa: paljon ravintoaineita ja vähän energiaa.

Entäs jos mika tarkoitti energiatiheyttä?

Elka, en tunne mongolien ruokatapoja sen tarkemmin, hämärä mielikuva on että keittäisivät teen tamman maitoon.

_________________
Karppaus kannattaa: Kymmenen vuotta virkeyttä ja painonhallintaa, ilman tarpeettomia ruokarajoitteita.

blogi: http://mirkankysymyksia.blogspot.com/

Pitkille ratsastusretkille aron halki eväänä mukana teetä, johon on lisätty voita.

_________________
"Remember, eating fat is not what makes you fat, it’s the inability to burn fat that makes you fat." Rosedale
"I will never be hungry again"

Niin siis mielestäni metsästyskeräilyllä ei mitään kaupunkeja olla rakennettu ja ylläpidetty vaan on pitänyt olla maanviljely ja paimennus taustavoimana tuomassa ns. helppoa ravintoa jolloin energiaa ja aikaa on jäänyt muuhunkin kuin pelkän nälän tyydyttämiseen.. Mutta tässä taas eksytään aiheesta, joka on "lihansyöjänä elo" lähinnä juuri tuon The Bearin viitoittamaan tapaan.
Edelleen kiinnostaisi kuulla kommentteja tyyliin "tarvitset kasviksia, koska...!" tai "tuo ei millään toimi, sillä...!".
Se mielestäni tuli jo selväksi, että ainakaan se alkuihmisen yleisin ruokavalio ei ole ollut tuota pelkkää lihansyöntiä.
Onko lähes raaka liha ravinteikkaampaa kuin kypsäksi paistettu, ja millä tavoin?

No mutta mistä ihmeestä se tuli selväksi? Ei se nyt noin mene Siinä jos tai kun se alkuihminen tuli pois meren ääreltä (jossa kaikki syötävä on käytännössä rasvaista ha eläinperäistä, planktonista valaaseen) ja/tai siirtyi lauhkeammille vyöhykkeille (jossa mikään kasvukausi ei ole vuoden ympäri), sen ruokavalion oli pakko olla erittäin suureksi osaksi eläinkunnan tuotteitta. Ja vain siitä syystä että silloin ne appelsiinit olivat mustikankokoisia (ja kasvukausi lyhyt) ja juuret olivat sekä suuritöisiä kerätä, että huonosti kylläisenä pitäviä (koetapa itse kerätä voikukan juurta ravinnoksi, jalosteperunoiden sijaan) joten vaikka niistä sai vähän lisähiveniä, niin elämää ne eivät olisi riittäneet ylläpitämään. Sen sijaan syystalven talviunilleen asettuneesta karhusta eli viikkokausia...

Toinen asia on se, mistä teet karibusoppaa ja kokonaisia karhuja sisäelimineen, luineen, kaikkine rasvoineen ja luomuappeineen syötäväksi. Suomalainan luppakorva ja monituumaläskinen maatiaispossukin on jo kuollut sukupuuttoon näiden hormoonisikojen tieltä. Eikä marketista saa kuin vähärasvaista, luutonta, rustotonta, nahatonta, sisäelimetontä, hermotonta lihaslihaa muka kymmenissä eri muodoissa...

Eli eläinperäisella ravinnolla (josta toki lihaa on aina paljon vähemmän kuinrasvaa) ja jopa pelkällä sellaisella on elätetty ja terveenä pidetty kokonaisia kansoja. Pelkällä kasviruoalla ei ole elätetty kansoja missään eikä koskaan ennen kuin maanviljelys keksittiin. Vähintäin toukat ja heinäsirkat ja kotilot ja linnunpoikaset tai munat (jotka eivät juokse karkuun, ja joiden löytöpaikka vaatii tietoa ja taitoa vaan ei voimaa) ovat lisänneet ihmisryppään eloonjäämisen mahdollisuuksia.

Pelkällä kasvissyönnillä eläminen ja terveenä pysyminen Suomessa (tai missä tahansa lauhkean vyöhykkeen maassa) on länsimaisten romantikkojen ja elitistien epäekologinen unelma, jota ei voi toteuttaa tallomatta tuhansien muiden ihmisten (ja eliöiden) varpaita ja elinehtoja. Siksi intian hindutkin tarvitsevan sen gheensä energiaa ja hiveniä, lähipeltojen riisin lisäksi.

_________________
Erkki terveys- eko- ja eettisistä syistä. Tyyli täällä, kliks
Ei eläinkään pysy terveenä jatkuvasti vaihtelevalla sapuskalla.
We are 90% microbes and 10% human.
Why invent a cure when you can profit from thousands of remedies? (DrWho)

Tämän vahvasti esittämäsi väitteen provosoimana postitin perkuulaudalle tutkimuksen, joka osoittaa kasvissyöjien elävän länsimaisessa populaatiossa 3 vuotta pitkäikäisemmiksi kuin sekaruoan syöjien.

En sinänsä ole puhtaan kasvissyönnin kannalla, mutta haastavia ja poikkeavia näkemyksiä on virkistävää pohtia.

Vastasin, mutten lähde tänään pohtimaan sitä pitempään. Moneenko kertaan siihen pitää sinulle vastata - se kun on käsitelty (ja muistaakseni vielä juuri sinun aloitteestasi) täällä karpeissa jo kerran ennenkin?

Tarkoitin tosiaan tuolla ravinnolla kaloreita, en hiveniä. Ja niillä kaloreillahan sitä eletään, ei niillä hivenillä.

Mukava huomata, että Bearin jutuista on virinnyt keskustelua. Olen mielenkiinnosta nyt kokeillut hyvin lähelle hänen ohjeidensa mukaan muutaman viikon (kuluneen viikonlopun yo-juhlien parissa olin tosin hiukkasen vapaamielisempi) ja täysin subjektiivisella ja epätieteellisellä mututuntumalla omia kokemuksiani arvioiden voin sanoa olevani niin tyytyväinen, että aioin jatkaakin näin .

Olin saanut entisessä elämässäni, 47 vuoden kuluessa, kehoni niin epäkuntoiseksi (vaivojen lista oli pitkä), että terve, energinen ja ongelmaton elämä tuntuu nyt uskomattoman ihanalta. Koko karppiaika on ollut hienoa verrattuna entiseen, mutta jos vielä pystyy parantamaan olotilaansa, miksei sitä tekisi? Sisäinen tunne omasta olemisesta on asia, jota kukaan muu ei voi kokea tai tietää tai määritellä. Tunnen nyt olevani vapaa käyttämään energiani kaikkeen muuhun kuin miettimään milloin ja mitä suuhuni panisin. Sitä energiaa on enemmän kuin ehkä koskaan, ja nälän tunteen puuttuminen antaa valtavasti liikkumavaraa.

Lihan proteiinit muuntuvat ja huononevat kypsennyksessä, ylitettyään +40 astetta, samoin kananmunan ja maidon. Siksi kypsennetyn ruuan osuus ei saa eläinperäisellä ravinnolla olla liian iso. Bearin mukaan tämä ei myöskään onnistu jos pihtailee rasvan määrässä. Suurimmat esteet toteuttamiselle muodostavat ilmeisesti mieli, tavat, tottumukset, kulttuuri, perinteet, uskomukset, sosiaaliset paineet jne.

_________________
Monivaivaisen pullukan (kokoa 44-46) onnekas opintomatka vhh-elämään ilman viljaa, soijaa ja rypsiä alkoi 2003, lähes viiskymppisenä. Oireet, liikakilot ja lääkkeet poissa kuvioista siitä lähtien. Vaatekoko pysyvästi 38-40, energiat eläinrasvoista.

Jos taasen katsellaan annoskokoja, niin erilaisissa lihoissa (ja etenkin kaloissa) on hurjasti enemmän vitamiineja ja kivennäisaineita kuin lehtivihanneksissa.

Tutkiskelin näitä jokunen päivä sitten:

http://www.ravitsemusjaterveys.fi/luonn ... itamiinit/

_________________
Ravitsemus ja terveys | Vähähiilihydraattinen ruokavalio | VHH-kirjoja

Näkökulma, että länsimaisten ihmisten keskeinen ongelma olisi niiden ravintoaineiden liian vähäinen saanti, joita on eläinkunnan tuotteissa, on vanhentunut. 1900-luvun alkupuolella oli vielä ajankohtaista kiinnittää huomiota ensisijaisesti puutoksiin, koska puutostaudeista kärsittiin yleisesti. Nykyään länsimaissa on keskeisempää on se, miten voidaan ehkäistä liiallisuuksia. Tästä kirjoittaa ravitsemustieteen professori Joan Sabaté:

http://www.ajcn.org/cgi/content/full/78/3/502S