karppaus.infon arkistoitu foorumi

Minulla ei. Kerrotko tutkimuksen tiedot, yritän etsiä sen muuta kautta.

Kerroin lyhyesti tuolla ylempänä, mutta laitoin kopion lyhenteestä yyveenä.

_________________
Karppaus kannattaa: Kymmenen vuotta virkeyttä ja painonhallintaa, ilman tarpeettomia ruokarajoitteita.

blogi: http://mirkankysymyksia.blogspot.com/

Pidätkö siis 18 % eroa seurantatutkimuksessa suurena?

_________________
Ravitsemus ja terveys | Vähähiilihydraattinen ruokavalio | VHH-kirjoja

Tämä taitaa toimia paremmin:
http://www.ajcn.org/cgi/content/abstract/84/4/789

_________________
Ravitsemus ja terveys | Vähähiilihydraattinen ruokavalio | VHH-kirjoja

Mutta takaisin niihin adventisteihin: Ryhmien väliset erot lihansyönnin suhteen näyttävät tämmöisen lihanystävän silmissä vähäisiltä. Määrät 0 - 0,2 - 3 annosta viikossa suunnilleen. Minun järkeni mukaan tämmöisillä lihamäärillä ei merkittäviä terveyseroja pitäisi syntyä.

Katsokaapa sen sijaan kokojyväviljaa (kontra valkoinen), alkoholinkulutusta ja diabetesta. Samoin kahvin juonnissa oli huomattavat erot. Lihaa satunnaisesti käyttänyt ryhmä siis näyttää luopuneen tyypillisistä piirteistä adventistien elämäntyylissä, kuten aiemmin vähän uumoilin.

Todellinen selittäjä olisi pikemmin ehkä diabetes, tai valkoinen vilja, kuin vähäinen lihan syönti, jonka tässä yhteydessä tulkitsisin lähinnä markkeriksi siitä, missä määrin yksilö on sitoutunut yhteisön arvoihin.

_________________
Karppaus kannattaa: Kymmenen vuotta virkeyttä ja painonhallintaa, ilman tarpeettomia ruokarajoitteita.

blogi: http://mirkankysymyksia.blogspot.com/

Ainoa korrelaatio? Löytyihän sieltä muutakin. Minua kiinnostaa erityisesti tämä: "...carbohydrate from fruit and vegetables was inversely associated and significantly different from any other carbohydrate subgroup."

Kiitos JariJ:lle toimivasta linkistä.

Jep, niin oli. Sitä kutsutaan viljattomaksi hyväkarpiksi.

Mutta myös tämä: Vegetable fat was positively associated with DWC for both men and women in a combined analysis.

Siis eläinrasvako ei ollut? Vai peräti käänteisesti, vai miten selittyy, että mikään makro ei korreloinut kokonaisuudessaan? Eli kun kokonaisrasva ei korreloinut, mutta kasvirasva korreloi, niin pitäisikö sitten eläinrasvan korreloida negatiivisesti kompensoidakseen kasvirasvan positiivisen korrelaation?

_________________
Karppaus kannattaa: Kymmenen vuotta virkeyttä ja painonhallintaa, ilman tarpeettomia ruokarajoitteita.

blogi: http://mirkankysymyksia.blogspot.com/

Itse asiassa kasvissyöjien 0 annosta vs. lihansyöjien 4,24 annosta kun laskee siipikarjan ja kalankin mukaan. Kyllä esim. The China Studyssa saatiin eroja tällaisilla hyvin vähäisillä lihansyöntimäärillä.



Muista tutkimuksista tiedetään, että kohtuullisen kahvinjuonnilla ja alkoholinkäytöllä ei pitäisi olla kielteistä vaikutusta kuolleisuuteen. Kokojyväviljalla toki on, mutta sen käyttö on kyllä hyvin tavallinen ja kiinteä osa kasvisruokavalioita.



I don't buy that. Diabeteshan on pääasiassa ruokavalion seuraus, ei syy. Siltä osin olen samaa mieltä, että lihansyöjillä vähäisempi kokojyväviljan kulutus ja suurempi raffinoitujen viljojen kulutus kasvattaa diabetesriskiä, mutta on sellaisiakin tutkimustietoja, että myös punaisen lihan (sic! ) kulutus kasvattaa diabetesriskiä. Osittain olen samaa mieltä kulttuurintutkijan näkökulmasi kanssa, mutta en täysin.

Oletpa

Kyllähän näitä paradoksitutkimuksia aina silloin tällöin löytyy.

Viljaton hyväkarppi = paleo. Ei hassumpaa.

Kulttuurintutkijan näkökulmani ei sellaisenaan selitä fysiologista mekanismia. Kun kahvi ja alkoholi tiedetään, niin siksi nostin diabeteksen esiin, kun se kai selvästi lyhentää eliniän odotetta? Ja kun vähäinen viljakuidun saanti taas on liitetty kohonneeseen diabetesriskiin.

Mutta tuo kulttuurinen näkökulma voi tuoda mukanaan ei-ravtisemuksellisia muuttujia kuten vähäisempi yhteisön tuki, korkeampi stressi jne. Lisäksi kokojyvätuotteiden hylkääminen voi olla yleinen markkeri välinpitämättömästä suhtautumisesta omaan terveydentilaan tjsp. Siis kiinnostava korrelaatio, että sama porukka joka syö lihaa, myös vähentää kasviksia ja kokojyvää. Kuka ties myös liikuntaa.

_________________
Karppaus kannattaa: Kymmenen vuotta virkeyttä ja painonhallintaa, ilman tarpeettomia ruokarajoitteita.

blogi: http://mirkankysymyksia.blogspot.com/

Paheiden summa ei siis olekaan vakio.

Vähäisemmästä yhteisön tuesta voin olla samaa mieltä. Mutta esim. kahvinjuonninhan ei pitäisi lisätä diabetesriskiä vaan pikemminkin päinvastoin. Ainakin viivästyttää.

Mitkä diabeteslukemat sitten olisivatkaan vähemmällä kahvinjuonnilla? Huhhuh!

_________________
Karppaus kannattaa: Kymmenen vuotta virkeyttä ja painonhallintaa, ilman tarpeettomia ruokarajoitteita.

blogi: http://mirkankysymyksia.blogspot.com/

Puhutko nyt suomalaisista vai edelleen tuosta ryhmästä? Tuossa ryhmässä kahvinjuonti oli niin vähäistä, että sillä ei ehkä ollut juurikaan vaikutusta.

Unohda.



Että kalakin on niinku punaista lihaa? Sitten olen tosi elämäntapaintiaani!

China Studya en tunne, onko se se vegaaniutta hehkuttava vuodelta 2005, jonka joskus linkitit?

_________________
Karppaus kannattaa: Kymmenen vuotta virkeyttä ja painonhallintaa, ilman tarpeettomia ruokarajoitteita.

blogi: http://mirkankysymyksia.blogspot.com/

Taas sä kiusaat mua. En minä tässä tarkoita, että kala ja siipikarja olisivat punaista lihaa.



Sepä se.

^^ En turhaan häiritse keskusteluitanne, joten laitoin kommenttia ihan tämän viestiketjun alkuun. Adventistit, DASH, ja Lyon näyttävät sisältävän paljon yhteistä, sekä piilotuloksina että julkisina väitteinä. Julkinen viesti on, että kaiken syynä on liha ja eläinrasva. Piilossa ne onneksi kertovat jotain ihan muuta - mutta kaikissa sentään löytyy samat asiast.

Vihje alkun kysymykseen eli Lyoniin löytyy tästä:
http://karppaus.info/forum/viewtopic.ph ... &start=225

Jatkakaa

Vilkaisin mitä netissä löytyy China Studysta. Keskeinen teesi ilmeisesti on, että eläinproteiini korreloi länsimaisiin kroonisiin sairauksiin kuten syöpään ja diabetekseen. Lähtökohta on Filippiineillä, joissa eläinproteiininn katsottiin aiheuttaneen lasten maksasyövät.

Olen saanut käsityksen, että Filippiineillä lasten terveydentila on katastrofaalisen huono. Elän myös käsityksessä, että siellä eläinproteiinin saanti on erittäin alhaista, ja varsinkin lapsilla. Olen ymmärtänyt, että kasvavat lähinnä karkeilla.

Kiinasta: Aasialaisten sairastuvuusprofiili poikkeaa länsimaisesta. Eläinproteiinin määrä korreloi suoraan elintasoon. En pidä mahdottomana, että eniten eläinproteiinia syöneet muistuttavat sairastuvuusprofiililtaan eniten länsimaalaisia, kuitenkin molemmat ryhmät ovat merkittävästi terveempiä kuin köyhät vegeruoalla sinnittelijät. Toiseksi: Moneltako köyhältä maalaiskiinalaiselta syöpää edes diagnosoidaan? Kituvat aikansa kunnes kuolevat.

Tuolla on Weston & Pricen kritiikki kirjasta:

http://www.cholesterol-and-health.com/China-Study.html

_________________
Karppaus kannattaa: Kymmenen vuotta virkeyttä ja painonhallintaa, ilman tarpeettomia ruokarajoitteita.

blogi: http://mirkankysymyksia.blogspot.com/

Ei kun T. Colin Campbell kertoo asiasta niin, että hän on tutkimut kehitysmaissa lasten maksasyöpiä ja todennut syyksi maapähkinöiden aflatoksiinin. Aflatoksiinin muodostumisen on aiheuttanut se, että maapähkinöitä on varastoitu yleisesti liian kosteissa olosuhteissa.

Tuo eläinproteiinin yhteys syöpiin Kiinassa on kokonaan toinen juttu, mitä ei pitäisi sekoittaa edelliseen - muuten kuin että molempia asioita on tutkinut Campbell.



Luulin, että Weston A. Price on kuollut aikaa sitten.

Suosittelen tutustumista myös kirjaan tasapuolisen kuvan saamiseksi.

Harkitsen jos löydän kirjastosta tai jotain. Ennakkotietojen valossa näyttää yhtä asenteelliselta kuin Colpo, jota en sitäkään ole lukenut.

_________________
Karppaus kannattaa: Kymmenen vuotta virkeyttä ja painonhallintaa, ilman tarpeettomia ruokarajoitteita.

blogi: http://mirkankysymyksia.blogspot.com/

Ainakin hänellä on asiallisempi ja sivistyneempi tyyli kuin Colpolla ja lisäksi Campbell on itse pitkän uran tehnyt tutkija, toisin kuin Colpo. Molemmille on tosin yhteistä selvä bias. Sen minäkin myönnän. Pidän silti Campbelliä paljon mielenkiintoisempana ja vakuuttavampana kuin Colpoa. The China Study on lisäksi erittäin hyvin kirjoitettu - sitä on nautinto lukea.