karppaus.infon arkistoitu foorumi

The findings here lend support to those who have questioned the scientific basis for sodium reduction, which are based primarily on the assumed blood pressure effect obtained in selected intervention studies.

Keinotekoinen rasvaton ruoka tarvitsee sokerin lisäksi myös monia kemikaaleja. Keskeisin ruuan höystäjä on natriumglutamaatti, jonka ruokateollisuuden kanssa läheisissä suhteissa olevat professorit tuon tuostakin todistelevat olevan vailla haittoja. Professori Marina Heinonen Helsingin elintarvike- ja ympäristötieteen laitokselta antaa natriumglutamaatille puhtaat paperit. Heinonen on väitellyt ruokakemian alalta. Hän ei ole lääkäri. Voi vain ihmetellä, mistä hän moisen tiedon on kaivanut, sillä hiljattain JAMA:ssa julkaistun artikkelin mukaan mikään puolueeton taho ei ole tutkinut niitä tuhansia sallittuja lisäaineita, joille väestö on altistettu. Ainoat tutkimukset ovat peräisin ruokateollisuudelta. Heinonen on myös EFSA:n tieteellinen asiantuntija, tuon järjestön jonka puolueettomuutta on vahvasti epäilty ja joka taannoin totesi, että myös aspartaami on vailla haittoja. Heinonen perustelee glutamaatin käyttöä sillä, että se vähentää suolan käyttöä jopa 30 %. Maan koko agronomikuoro huutaa kuorossa, että hyvä, hyvä, mutta mistä tuo 30 % tulee? Ruokateollisuudelta vai onko Heinonen itse tutkinut asian? Kaiken lisäksi suolan vaaroja on runsaasti liioiteltu. Tässä, jos missään, ajetaan ruokateollisuuden asiaa ohi ihmisten. Nyt käydään vimmattua taistelua ihmisten sieluista, sillä roskaruuan sokerilisät tullaan kieltämään ja tilalle tarvitaan sitten muuta, jolla ala-arvoinen rehu menisi kaupaksi.

Aspartaamista sen verran, että hiljattain julkaistun tutkimuksen mukaan aspartaamilla makeutetut juomat lisäsivät naisilla sydänkuoleman riskiä 30 % ja kokonaiskuolleisuutta 50 % verrattuna niihin, jotka eivät käytä noita juomia lainkaan. EFSA ei ilmeisesti tiedä asiasta mitään.

Diabetestutkija Kate Kollison ajattelee asioita ihmisten tasolta. Hän on tehnyt mielenkiintoisia eläinkokeita roskaruualla, jolla tarkoitan sitä ruokakombinaatiota, jota väestö näyttää syövän pääsääntöisesti. Kyse on kasviperäisissä transrasvoissa keitetystä ja aspartaamilla ja glutamaatilla höystetystä ruuasta. Kollison on tutkinut, mitä tämä kombinaatio saa aikaan. Aspartaami-glutamaatti -yhdistelmä sekoittaa koko rasva-aineenvaihdunnan, lihottaa ja altistaa diabetekselle. Glutamaatti-transrasva yhdistelmä sellaisenaan ilman aspartaamia aiheuttaa tulehdusta niin elimistössä kuin maksassakin, lihottaa ja aiheuttaa soluvaurioita. Kollison raapii vasta pintaa, mutta ei ole ihme, että ihmiset sairastuvat etenkin, kun suositukset tulevat agronomeilta. Löysin myös tutkimuksen, jossa todetaan, että odottavan äidin aspartaami-glutamaatti -kombinaatio altistaa lapsen diabetekselle. Tutkimuksen mukaan glutamaatti ja aspartaami vahvistavat toistensa vaikutuksia.

Jos kriteerit ovat näin tiukat, onko minkään aineen haitallisuudesta vankkaa ja kiistämätöntä tieteellistä näyttöä?

Vastaus on helppo:

"Rasva, suola ja sokeri."

Ravinnon turvallisuuden professori Marina Heinonen sanoo Helsingin Sanomissa, ettei lisäaineiden välttämiselle ole tieteellisiä perusteita.

Professori itse syö esimerkiksi mieluummin vähärasvaisen jogurtin, jossa täyteläisyys on saavutettu sakeuttamisaineilla, kuin rasvaisen mutta E-koodittoman jogurtin

Hiilihydraatit
6,4 g,josta sokereita 6,4 g
Laktoosia 1 g

sakeuttamisaineet: muunnettu maissitärkkelys, johanneksenleipäpuujauhe

Valio

– Esimerkkinä kerron, että minä itse olen jäävi käsiteltäessä esimerkiksi Valion tai Raision hakemuksia sillä perusteella, että laboratoriossani on vuosia sitten tehty maksullisia koostumusanalyysejä heidän valmistamistaan elintarvikkeista. Olen myös jäävi niiden teollisuusyritysten osalta, joiden osakkeita omistan. Tutkimukseen saadusta rahoituksesta vielä varmistetaan, että teollisuuden osuus on alle neljänneksen vuosittaisesta tutkimusrahoituksesta.

Ravintouutiset alkavat saada yhä surkuhupaisempia piirteitä. Helsingin yliopiston professori Marina Heinonen kyselee Helsingin Sanomissa, miksi ihmiset haluavat ruuasta sellaista kuin mummo teki. Arvoisa professori kyykyttää kansaa ja liputtaa ruokateollisuuden puolesta. Kuulemma E-koodien välttely haittaa ruokateollisuuden kehityspyrkimyksiä.

Heinonen ei ehkä tiedä tai tietää, että ruokateollisuudessa käytetään 10 000 eri lisäainetta, joista 3000 on jokapäiväisessä käytössä. Mitään näistä lisäaineista ei ole tutkittu. Ei tiedetä haittoja, eikä aineiden yhteisvaikutuksia.

Meillä on siis pääkaupungin yliopistossa professori, joka huseeraa kemikaalien kanssa tajuamatta niiden vaikutuksia. Kertonee jotain laitoksen tieteellisestä tasosta. Erikoista on, että Heinonen saa tilaa valtamediassa säännöllisin väliajoin, mikä myös kertoo median tasosta. Voi hyvällä syyllä sanoa, että prosessoidun ruuan käyttö on kuin pelaisi venäläistä rulettia. Ei voi olla varma, koska kuti lähtee.

Mistähän Heikkilä on saanut idean ettei _mitään_ lisäaineita olisi tutkittu?