karppaus.infon arkistoitu foorumi

Tohon mä haluaisin linkin! Jos vaan muistista löytyy.

_________________

Samaten

[quote="Toope Entä miksi suomalaisille metsureille piti ahtaa sisään 4000 kCal päivässä läskiä, leipää ja perunaa, eikä ne siltikään lihoneet? Olisiko rankalla ruumiillisella työllä sittenkin jotain tekemistä asian kanssa?
[/quote]

Kukakohan tämänkin on mitannut? Historian lehdiltä voi lukea, että savotoilla syötiin ammoin jäkälääkin(luppoa), kun muuta ei ollut. 1900-1930 on duunareille ja metsureille ollut todella laihan leivän aikaa. 1950-1970 lukujen metsureissa taas on lihavia kuten nykyisissäkin.

Eikä ennen tehty työtä yhtään sen reippaammin, kuin nykyäänkään, eikä kaikki työ ole keventynyt entisestä. Ja vastaako puusylyksellisen ja vesisangon kantaminen sauvakävelylenkkiä kulutukseltaan?

_________________
http://www.youtube.com/watch?v=z8tl2GSNxpo
KILO LÄSKIÄ ON ÄMPÄRILLINEN KUSTA.

Mimmoiset lähteet sulla noihin? No joo, ei mullakaan hyvä, ainoastaan keittokirja, joka 40-luvulla on kirjoitettu kämppien tarpeisiin. Jokseenkin tuhtia sapuskaa, leivänkulutuksesta ei kuitenkaan mitän arviota. Ja voi olla, ettei kaikkialla ole noin hyvin pystytty syömään



Ei ehkä yhden puusylyksen kantaminen, mutta kun ne puut pitää joskus pilkkoakin... Sauvakävelylenkki itse asiassa liian lyhytaikaisena intensiivisenä kertasuorituksena ei ole tarkoittamassani mielessä ihanteellista liikuntaa; parempi tehdä vähän verkkaisempaan tahtiin ruumiillistä työtä koko päivä, siten ettei hengästy.

Kaikki työ nykyään ei tietenkään ole nykyään kevyttä, mutta äärimmäisen harvan työ ennen on ollut pääasiassa istumista.

_________________

Todistapa tuo!
Eivätköhän koneet ole vapauttaneet enemmän ihmisiä tylsistä töistä kuin raskaista, monipuolisista töistä. Puuvillalankatehtaassa oli satoja naisia kiinni sen oman koneensa ääressä eikä työ ollut erityisen rasittavaa (vaikka olosuhteet meluineen ja pölyineen olivatkin). Konttorit olivat täynnä väkeä. Työtä tehtiin toiseen tahtiin kuin nyt koneiden tehostamana aikakautena - mutta että se oli kovempaa???

Putkinotkossa ei juostu. Eivätkä myöskään valtaväestön sairaat tai iäkkäät tai lapset jalkansa katkaisseet lihoneet niin hillittömästi kuin nykyään... ja niitäkin oli, paljon

Niin että mitä aikakautta ja mitä yleistä työtä ajattelet?

OT: Ainakin maataloustyö on keventynyt heinän seipäällelaitosta lehmänmunien rakentamiseen traktorilla ja osa metsätyöstä tehdään koneilla.

no, onhan tilakokokin jonkinverran muuttunut... Vaikea noista on sanoa yhtään mitään, jos ei ole mitään kättäpidempää.

Onko?
Ennen kaadettiin niitä puita vähän vähemmän ja samaan lehmämäärään tarvittiin enemmän työväkeä. Mutta nykyiset vähemmät traktorimiehet ja navettanaiset tekevät ainakin ajoittain 20 tunnin päiviä, joissa yllättäen on nostoja ja vääntöjäkin, eri kohdissa vaan.

Omakohtaisesti voin kertoa, että nuoruudessa kun niitä puita kaadettiin ja kuljetettiin, niin siinä tarvittiin paljon nykyistä enemmän lihastyötä. Nykyisellä fysiikallani, joka ei ole mitenkään erityisen huono, sippaisin noin vartissa sen aikaiseen työhön verrattuna. Olen kokeillut sen jokatalvisessa halkometsässä kun teen vuotuiset poltinpuut.

Samanlaisia kokemuksia on pientilan karjanhoidon suhteen. Siihen aikaan heinääkin niitettiin vielä viikatteella ja tottakai laitettiin käsipelillä seipäälle kuivumaan. Lehmien ja hevosten talviravinnon tekoprosessi sisälsi huomattavan paljon enemmän "kädenjälkiä" kuin tämä nykyinen traktorinmuna- menetelmä. Toki tiloilla tehdään varmasti nykyisinkin pitkiä päiviä mutta vakaa uskomukseni on, että fyysisesti se on entiseen verrattuna kevyttä.

Mutta et ole enää maatilayrittäjä, jotta tietäisit, kuinka raskasta nykyinen työ on?

En tiedä varmuudella, vain sivusta seuranneena. Tiedän kuitenkin miten raskasta se on ennen ollut, tiedätkö Sinä?

En. Kahta sukupolvea olen silti seurannut sivusta, ja minusta näyttäisi siltä, että ruumiilline rasitus liittyy nykyisin eri asioihin kuin ennen. Äitini kotitalossa oli työväkeä ja lapsia pilvin pimein tekemässä töitä kiireaikana - mutta koko elämä ei ollut sitä kiireaikaa, ei savottamiehillä eikä muillakaan. Eikä keittiön työt olleen niin hirveän paljon rasittavampia kuin nytkään, osin koska käsiä oli enemmän silloin kun työtäkin oli enemmän - vaikka miten työ oli erilaista ja erilaista taitoa vaativia. Isäni kotitalossa lehmiä oli säälittävän vähän, ja niitä hoiti joku muu kuin talon emäntä - ja taaskin heinäaikaan oli heilumassa enemmän kuin se yksi mies maataloustyövälineensä kanssa, vaikka pinta-alaa oli paljon vähemmän.

Ja sen lisäksi ainakin omassa perhepiirissäni ja omassa kotikylässäni enemmän tai vähemmän kultaisella 60-luvulla liikunta tai fyysinen työ ja läskit eivät korreloineet lainkaan keskenään. Lapsuudessa varallisuus korreloi lihavuuteen (mutta "väärinpäin" eli negatiivisesti) - ja nykysuvussani se näyttää olevan ruokavalio eikä liikkuminen.

Entä sinun lähipiirissäsi?

Itse uskon että maasueudulla liikunta on tosiaan vähentynyt. Pohjanmaalla monissa taloissa jopa navettaan ajetaan autolla. Lähikaupat on lakkautettu, niihin ei enää pyöräillä vaan auotoillaan jättimarkettiin. Poikien liikunta romahtaa 16 ikävuotiaana kun saadaan mopo.

Sen sijaan kaupaungeissa elämä tuskin on muuttunut aiemmasta. Mieheni kouluttajat rukissa kertoivat, että aiemmin hyväkuntoinen porukka tuli maalta, nykyisin suurimmista kaupungeista. Yliopistokaupungeissa kun yhä kävellään. Myös ylipainotilastot tukevat tätä, hoikinta väki on pääkaupunkiseudulla, vaikka roskaruoan tarjonta on varmaan suurin.

En pidä liikuntaa kuitenkaan keskeisenä saati ainoana tekijänä, vaan ravitsemusta, kuten els, mutta lisänä se rikka voi rokassa olla kuitenkin.

_________________
Karppaus kannattaa: Kymmenen vuotta virkeyttä ja painonhallintaa, ilman tarpeettomia ruokarajoitteita.

blogi: http://mirkankysymyksia.blogspot.com/

Nuoruudessani ei tullut huomioiduksi asioiden syy-yhteyksiä kovin paljon. Mutta nyt kun asiaa muistelee, niin eipä juuri tule mieleen ihmisiä jotka olisivat olleet mitenkään erityisen lihavia.

En pysty asiaa mitenkään todeksi näyttämään mutta olisi pieni ihme jos omin voimin liikkumisen ja fyysisen työn määrä ei olisi pienentynyt noista ajoista. Ehkäpä yhdeksi selitykseksi sille sopisi ihmisen luontainen mukavuudenhalu, joka varmasti on tavoittanut myös maaseudun ihmiset. Toki myös ravinnon määrän ja laadun suhteen on varmasti tullut muutoksia vuosikymmenten aikana, jotka ovat osaltaan johtaneet nykyiseen tilanteeseen.

Menipä ohi aiheen...

No samalla tavalla on silkkaan loogiseen päättelyyn vedoten jo niin monta kertaa todistettu sekin, miten rasvan on pakko lihottaa, kun siinä on niin paljon enemmän kaloreitakin...

Looginen päättely on hieno juttu.
Mutta ilman kokeellista vahvistusta se ei johda kerrassaan mihinkään.
Paitsi tietysti hienoihin teorioihin

Induktiivinen logiikka on lempilajini

Hyvää guruainesta siis

Minä taas en luota muihin kuin käytännön kokeisiin ja dataan.
Sen R. Feynmannin tapaan...

Ajatellaan aikaa vaikka 100 vuotta sitten: aika vähän oli teollisuus- ja toimistotöissä porukkaa, enin osa sai elantonsa perustuotannosta.

Juosta ei tarvitsekaan; useita tunteja vähemmän intentiivistä liikuntaa päivässä ajaa saman asian. Ajattelen vaikka omia pienviljelijäsukulaisiani vielä 60- ja 70-luvulla: navettatyöt, kasvimaa, heinätyöt, metsätyöt, marjastus, puun- ja vedenkanto, nyrkkipyykki ym. pitivät näköjän aika hoikassa kunnossa. Lihominen alkoi, kun maataloudesta luovuttiin.

_________________

On.

Milläs ajattelit todistaa vuotuisen työn määrän muutoksen?