Ruokaraivo purkautuu törkypalautteena: "Elintarviketeollisuuden Goebbelsiksi kutsuminen tuntuu pahalta"Lainaa:
Aggressiivinen palaute on arkipäivää monessa ammatissa. Miten törkyviesteihin ja asiakkaiden kiukkuun pitäisi suhtautua?
URA 23.8.2015 2:00 Päivitetty: 24.8.2015 8:21
Ihmisten raivoisa palaute on tuttua monelle asiakaspalvelun ammattilaiselle, mutta tietoyhteiskunnan ja sosiaalisen median aikakaudella vihapalautteelle altistutaan muillakin aloilla. Mitä näkyvämpi asema ja mitä "kuumempi" osaamisalue, sitä rajumpaa palautetta sopii odottaa.
Erityisen räjähdysherkkä elämänalue on juuri nyt ruoka. Jos sattuu näinä aikoina olemaan ravitsemustieteen professori, saa todella tuta, millaista on ihmisten viha.
"Ajattelisit aivoillasi. Miten voi olla tuossa asemassa, kun ei kerran ymmärrä mistään mitään. Myös natsikorttia käytetään", listaa Helsingin yliopiston ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm tyypillistä palautetta.
Pahiten häntä loukkaavat syytökset valehtelusta ja korruptiosta.
"Se, että kutsutaan elintarviketeollisuuden Goebbelsiksi, tuntuu pahalta. Samoin se, kun väitetään, että valehtelen ja yritän manipuloida ravitsemussuosituksia. Sen pahempaa ei oikein voi tutkijalle sanoa, sillä tutkijan etiikkaan kuuluu objektiivisuus ja neutraalius."
"Ja koska olen mukana muun muassa valtion ravitsemusneuvottelukunnassa, syytökset korruptiosta ovat käytännössä syytöksiä rikoksista."
Fogelholmin mukaan syytöksiä ja törkypalautetta tulee lähinnä kahdesta kanavasta: suoraan sähköpostilla ja sosiaalisen median kautta. Ryöpyn laukaisee esimerkiksi lehtihaastattelu, mutta aina ei tarvita sitäkään.
"Etenkin sosiaalisessa mediassa riittää, että sattuu olemaan ravitsemustieteen professori. Tätä ilmeisesti kuuluu haukkua, jos on asioista eri mieltä."
Vaikka sosiaalisessa mediassa esitettyjä kommentteja ei ole pakko lukea, täysin loanheitolta ei pysty suojautumaan. Fogelholmin mukaan sen kanssa on pitänyt oppia elämään. Tässä auttaa, kun erottelee palautteenantajien roolit toisistaan. Tutkijalle ja professorille olennaista palautetta on se, joka tulee esimiehiltä, kollegoilta ja vaikkapa opiskelijoilta. Muun voi jättää omaan arvoonsa.
"Myös tiedeyhteisön palaute voi olla joskus kovaa, mutta se kuuluu asiaan. Suuri yleisö ei ehkä ihan ymmärrä, että tutkija on itse asiassa koko ajan muiden tutkijoiden arvioinnin kohteena. Jos puhuisin ihan puuta heinää, olisin nopeasti entinen tutkija."
Kun suurelta yleisöltä tulee palauteryöppy, tiedeyhteisön vertaistuki on tärkeää.
"Käsittelemme näitä asioita kollegoiden kanssa muun muassa Suomen ravitsemustieteellisessä yhdistyksessä. Siellä myös pohditaan, vastataanko joihinkin hyökkäyksiin ja miten. Omalla tavallaan se jopa lisää kollegiaalisuutta, kun ollaan erilaisten hyökkäysten kohteena."
Joskus koko ravitsemuskeskustelu kyllästyttää tutkijaa. Silti Fogelholm yleensä vastaa myöntävästi median haastattelupyyntöihin, vaikka tietää, että jutun julkaisua todennäköisesti seuraa taas uusi ryöpytys.
"Yliopiston yksi tehtävistä on tiedon välittäminen. Koen, että se kuuluu velvollisuuksiini. Nykyään helpottaa myös se, että tiedän jo ennalta, mitä on tulossa ja osaan varautua siihen. Tiedän, että jokainen sanani voidaan kääntää minua vastaan."