Leipää ei ole syytä pelätä tai vältellä, sanoo ravitsemus­terapeutti … Leivän maine on kärsinyt kolhuja karppaus- ja ketoosivillitysten vanavedessä. Turhaan.

Riittävä täysjyvän saanti pienentää muun muassa riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen, sydän- ja verisuonisairauksiin sekä paksu- ja peräsuolen syöpiin. Se tukee myös painonhallintaa.

Minusta on erityisen törkeää johtaa ihmisiä harhaan antamalla ymmärtää, että jyvää syömällä voisi pienentää riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen. Taatusti ei löydy yhtään RCT-tutkimusta, joka aikuisen oikeasti tukisi tätä. Siitä on vahvaa näyttöä, että hiilarirajoitus - koskien myös täys- tai kokojyvää - ehkäisee esidiabeteksen kehittymistä tyypin 2 diabetesta.



Tarkoitushakuisissa tutkimuksissa jyvä on saatu näyttämään hyvältä vertaamalla sitä metabolisen oireyhtymän kannalta vielä huonompiin vaihtoehtoihin.

Akana ei ole lese. Täysjyvä ei sisällä akanaa joka tippuu jyvästä pois puidessa. Täysjyvässä on mukana jyvän kuoriosa joka sisältää suurimman osan jyvän hivenaineista. Ruoka saa mieluusti syödä täysjyvää.

Ei pelkkiä hiilihydraatteja

Leipä mielletään usein erityisesti hiilihydraattien lähteeksi. Moni muistaa vielä 2010-luvun vaihteen valtavan karppausbuumin, jolloin kevyempää elämää tavoittelevat karsivat ruokavaliostaan ylimääräiset hiilihydraatit. Tuolloin moni leipävalmistajakin ryhtyi valmistamaan vähähiilihydraattisia tuotteita somebuumin myötä.

Leipätiedotuksen Kaisa Mensonen kuitenkin muistuttaa, ettei leipää pitäisi ajatella vain yhdeltä ravitsemuskantilta.

– Tosi usein sanotaan, että leipä on hiilihydraatin lähde. Harva muistaa tai tietääkään, että se on myös hyvä proteiinin lähde, Mensonen kertoi MTV Uutisten haastattelussa.

Esimerkiksi Suomen suosituin ruisleipä, Vaasan ruispalat, sisältää proteiinia 9,2 grammaa sataa grammaa kohden. Vertailun vuoksi esimerkiksi Valion proteiinivanukkaassa proteiinia on 11 grammaa sataa grammaa kohden.

Tärkeitä kasviproteiineja

Erityisesti kasvisruokavaliota noudattavat saavat Mensosen mukaan tärkeitä proteiineja leivästä.
– Mitä enemmän siemeniä, sitä enemmän proteiinia ja hyviä rasvoja.

Myös THL:n FinRavinto-tutkimuksessa todettiin vuonna 2017 täysjyväpitoisten elintarvikkeiden olevan tärkeä kasviproteiinin lähde. THL:n mukaan tällä on merkitystä siirryttäessä yhä kasvipainotteisempiin ruokavalioihin. Nykyarvion mukaan yli puolet kasviproteiinista on peräisin viljoista

Tavallinen ruisleipä on erinomainen kuitujen lähde, mutta siitä saa mukavasti myös juuri sellaisia proteiineja, joiden kulutusta olisi syytä lisätä.

Yksi pala ruisleipää sisältää monia terveyden kannalta hyviä ainesosia.

Täysjyväviljaa pitäisi suosituksen mukaan syödä vähintään 90 grammaa päivässä. Se tarkoittaa noin viittä tai kuutta palaa täysjyväleipää.

Uusista pohjoismaisista ravitsemussuosituksista löytyy ensimmäistä kertaa myös suositus täysjyväviljasta.
---
1. Kuitu...
2. Proteiinit...
3. Hivenaineet...
4. Kalorit...

5. Kokonaisvaikutus
Täysjyväviljan käyttö pienentää kroonisten kansansairauksien riskiä.

Täysjyväviljatuotteiden käyttö on Terveyskirjaston mukaan vahvasti yhdistetty pienempään sydän- ja verisuonisairauksien, paksu- ja peräsuolisyövän, tyypin 2 diabeteksen sekä ennenaikaisen kuoleman riskiin.

Täysjyväviljatuotteiden käyttö on edullisessa yhteydessä myös sopivaan painoon, veren kolesterolipitoisuuteen ja systoliseen verenpaineeseen.

Diabetesta sairastavilla kuitupitoinen ruokavalio edesauttaa veren sokeritasapainon ylläpitoa.