"Jos lähimenneisyydestä pitäisi valita jokin vuosikymmen, jolloin suomalaisten ruokavalio oli terveellisimmillään, ravitsemusterapeutti Katja Nissinen valitsisi aikakauden sotien jälkeen, koska silloin hyödynnettiin kaikki ruoka."
Eiköhän tuo päde kaikkiin ajanjaksoihin ennen 1970-80-lukua?"Kivikaudella eläneet metsästäjä-keräilijät söivät paljon marjoja, hedelmiä, siemeniä, kalaa ja riistalihaa."
Paljon hedelmiä?? Missähän kasvihuoneessa niitä kasvoi kivikaudella? Puolukka on käsittääkseni ainoa marja, jota syötiin Suomessa runsaammin, koska se säilyi talven yli, vaikkei ollut sokeria eikä pakastimia. Ja mite ihmeessä olisi voitu syödä paljon siemeniä? Ei Suomen luonnossa ainakaan ole vissiiin ensimmäistäkään syötävää siementä.
"kalsiumin ja b-vitamiinin saanti jää tiukassa luolamiesdieetissä vähäiseksi"
B1-vitamiinia on eniten sianlihassa, B2-vitamiinia sisäelimissä, munissa ja lihassa, B3- ja B5-vitamiinia lihassa, B9-vitamiinia sisäelimissä, munissa ja juustoissa.
"Silloin leipä tehtiin täysjyväviljasta ja ruoaksi oli useimmiten puuroa, velliä tai kasvismuhennosta. Jos jättää niukkuuden pois, niin ruokavalio oli melko terveellinen”.
Tuon ajan niukkuus oli juuri sitä, ettei eläinperäistä ravintoa ollut riittävästi. Ja mitä ihmettä oli tuo "kasvismuhennos" kun siitä ei mainita mielestäni missään historianlähteissä. Ehkä arvon terapeutti yritti puhua laatikoista, muttei muistanut oikeaa sanaa...
"Keskiviikkoisin, perjantaisin ja lauantaisin ruoka ei saanut sisältää lihaa." Siis oikeasti, syötiinkö keskiajan Suomessa joka toinen päivä lihaa??? Vai puhuuko terapeutti ehkä aatelisista?
"Keskiaikainen ihminen kärsi todennäköisesti talvisin vitamiinien puutteesta, kun tuoreita vihanneksia tai hedelmiä ei ollut."
?? Suomalainen saa C-vitamiininsa vielä nykyäänkin juureksista eli perunasta, ennen varmaankin nauriista.
"vihannesten, kuten nauriin, lantun, herneiden ja papujen".
Milloin herneistä ja pavuista tuli vihanneksia??
"perunassa oli paljon hyviä vitamiineja"
Onko perunassa siis muutakin vitamiinia kuin C:tä?