Samassa lehdessä otsikolla:
Makeat herkut – hyväksi vai pahaksi?, Paula Hakala toteaa muunmuassa:
Lainaa:
Sokeri on pyritty leimaamaan viime aikoina lihavuuden keskeiseksi syntipukiksi. Lisäksi löytyy sokeria tiukasti vastustavia tahoja, jotka kieltäytyvät sokerista täysin. Onko sokerissa maun lisäksi muutakin hyvää vai olisiko siitä perusteltua luopua kokonaan?
Sitten on jaadajaadaa aivojen glukoosintarpeesta, ja jatkuu:
Lainaa:
Lihottaako sokeri?
Tutkimusnäyttöä on siitä, että runsas sokeroitujen virvoitusjuomien käyttö altistaa lihomiselle. Tämä selittyy pääosin sillä, että sokeroitu juoma ei saa aikaan samanlaista kylläisyyden tunnetta kuin vastaava energiamäärä kiinteässä muodossa nautittuna. Muutoin sokerilla ei ole erityistä lihottavaa ominaisuutta. Ihminen lihoo, jos energian saanti ylittää kulutuksen riippumatta siitä, onko ylimääräinen energia peräisin sokerista, rasvasta tai muista ruoka-aineista.
Ja sitten se kuuluisa kohtuus:
Lainaa:
Kohtuukäyttö on riittävä tavoite
Sokerista täysin kieltäytyminen edellyttää melkoista tarkkuutta ruokien valinnassa ja tekee ruokailun varsinkin sosiaalisissa tilanteissa hankalaksi. Useimmille lienee realistisinta ottaa tavoitteeksi kohtuukäyttö.
Ettäs taas tiedätte.