Sharing their findings in this month’s Diabetes journal, Dr Steven Hunter and his team of researchers from the Royal Victoria Hospital and Queen’s University Belfast, report that those who received 25 per cent of their calorie intake from sucrose (sugar) as part of a balanced, weight maintaining diet for 6 weeks showed no difference in their degree of insulin resistance, compared to a eucaloric (calorie matched) diet providing 10 per cent of energy as sucrose (control).

The diets for each period were closely matched in overall macronutrient (carbohydrate, fat and protein) composition. The only difference was in substituting sucrose (sugar) for starch.

In people at risk of type 2 diabetes, a diet rich in carbohydrate and low in fat appears to offer protection against insulin resistance.

Jos unohtaa koomisen loppupäätelmän, tuohan on vain positiivinen tulos karppien kannalta. Siitä vaan näyttämään suosituksia laativille, että katsokaas nyt, ei se tärkkelys ole sokeria parempi.

Juuri näin mietin minäkin

(Juu, yksittäinen tutkimus ja vielä erittäin pieni otoskin.)

Mutta pointtini oli oikeastaan se, että miksi ihmeessä moista asiaa pitää tutkia, koska sehän on tutkimattakin selvää, että noin siinä käy, jos nopeasti sokeristuvat vaihdetaan hitaampaan sokeriin. Ja eivätkö tutkijat sitä muka tiedä? Tässä voisi Halosta lainaten taas todeta, että vakava asia, jos eivät tiedä jne.

Onko tämä mielestäsi tätä tutkimusta huonontava seikka?

Monet syövät 100% pelkkää hiilihydraattia tarpeestaan ja muut roinat päälle.

Niin, tuskin 55% mitään vaikuttaakaan, jollei sitä eritellä yhtään tarkemmin. 55% voi olla 100g tai 1.5 kiloa ja lyön ison rahakasan vetoa, että 1.5 kilon hiilihydraattikuorma päivälle tekee insuliiniresistenssin ja diabeteksen kannalta toista jälkeä, kuin pelkkä 55%, jos tutkittavat syövät vain 100% energiantarpeestaan. Sokerisyöpöt kun tuppaavat syömään yli 100% tarpeestaan. Monet syövät 100% pelkkää hiilihydraattia tarpeestaan ja muut roinat päälle.

Niin, tuskin 55% mitään vaikuttaakaan, jollei sitä eritellä yhtään tarkemmin. 55% voi olla 100g tai 1.5 kiloa ja lyön ison rahakasan vetoa, että 1.5 kilon hiilihydraattikuorma päivälle tekee insuliiniresistenssin ja diabeteksen kannalta toista jälkeä, kuin pelkkä 55%, jos tutkittavat syövät vain 100% energiantarpeestaan. Sokerisyöpöt kun tuppaavat syömään yli 100% tarpeestaan. Monet syövät 100% pelkkää hiilihydraattia tarpeestaan ja muut roinat päälle.

Melko karmean näköistä.

No eritelläänpä vähän tarkemmin: tässä kyseisen tutkimuksen tyypilliset päivän syömiset:
.

keitettyjä perunoita 450 g

Eihän tämä vertailu ollutkaan se tutkimusen ainoa pointti vaan se että vaikuttaako korkea hiilihydraatin nauttiminen ylipäätään insuliiniresistenssiin. Ja tutkimusen tulos oli selvä. Kummassakaan vertailuryhmässä korkealla ~55% energiansaannilla hiilihydraateista ei ollut merkittävää vaikutusta insuliiniresistanssiin tai veriarvoihin.

Tässä suora lainaus kyseisen tutkimuksen täystekstiversiosta:

This study demonstrates that a high-sucrose diet, with 25% of total energy intake from sucrose, has no detrimental effect on insulin resistance or measures of vascular risk in healthy nondiabetic subjects. Evidence-based dietary guidelines are urgently required to tackle the global epidemic of diabetes. The absence of specific evidence in relation to sucrose has resulted in a lack of clear guidelines from some groups and variation in recommendations by others.

Kummassakaan vertailuryhmässä ei ollut merkittävää vaikutusta kuudessa viikossa. Sitä, vaikuttaako korkea hiilihydraatin nauttiminen ylipäätään insuliiniresistenssiin... . Vaikuttaako jatkuvasti hieman liian kovassa melussa oleskelu heikentävästi kuuloon?? Ei ehkä kuudessa viikossa...mikä on varmaan mittauksilla todettavissa -> kova melu ei siis ole haitallista kuulolle.

Vaikka tämä tutkimus ei ollutkaan mikään vuosien mittainen, niin tästä voi ainakin vetää sen johtopäätöksen, mikä on varmasti monia foorumlaisia askarruttanut: Lyhytkestoiset hiilariretkahdukset eivät vaikuta veriarvoihin eikä painoon. Nimittäin näiden tutkittavien henkilöiden painoindeksissä (tutkimuksen alussa keskimäärin 26.6 eli lievästi ylipainoisia) ei myöskään tapahtunut muutoksia.

Diet can have a large impact on risk of type 2 diabetes; the strongest evidence for a link exists with saturated fat.