Suomalainen ruoka voi menestyä vain erikoistumalla, kirjoittavat Anu Harkki ja Juha Ahvenainen.

Elintarviketeollisuus on EU:n suurin työllistäjä. Suomessa sen parissa työskentelee 13 prosenttia työvoimasta.

Elintarvikeala painii meillä kannattavuusvaikeuksissa ja tuonti kasvaa vientiä nopeammin. Globaalit brändit valtaavat alaa hintakilpailluilla massatuotemarkkinoilla. Elintarviketeollisuutemme on yhteenlaskettunakin pieni verrattuna globaaleihin jätteihin, Unileveriin ja Nestléen.

Pieneltä, pohjoiselta markkinalaueelta ponnistavien yritystemme on vaikea kilpailla volyymiin perustuvilla massatuotteilla. Niiden on haettava kilpailuetunsa erikoistumisella, ainutlaatuisella teknologialla ja huippututkimuksella.

Tuotteille voi rakentaa lisäarvoa tekemällä suomalaista osaamista, laatuketjua ja puhtaita raaka-aineita tunnetuiksi. Luomu on yksi tärkeä isoilla markkinoilla nopeasti kasvava sektori, jota tulisi hyödyntää laajemmin.

Terveellisyys on suomalaiselle elintarviketeollisuudelle avainsana erikoistumisessa ja kansainvälistymisessä. Maistuvista, terveellistä tuotteista voidaan tehdä todellinen kilpailukeino ja huipputuotteita maailmalle. Kuluttajina tiedämme, ettei terveellinen ruoka aina ole maistuvaa. Tämän yhteyden muuttaminen vaatii uusia teknologioita ja kehittämistä.

Suomi on jo vauhdissa kilpailukykynsä edistämisessä ravitsemuksen mallimaana. Elintarvikeala toteuttaa yhdessä luomaansa Suomi – kilpailukykyinen terveellisen ravitsemuksen edelläkävijä -visiota.

Suomi on edelläkävijämaa joidenkin terveysvaikutteisten eli funktionaalisten elintarvikkeiden kehittäjänä. Tätä asemaa voidaan vahvistaa ja synnyttää menestystarinoita, kun tälle alueelle aletaan panostaa systemaattisesti ja yhteistoimin. Parhaina kannustajina toimivat alan hidas kasvu ja kannattavuusongelmat, jotka pahimmillaan näivettävät koko ketjun pellolta pöytään.

Suomen elintarviketeollisuus on vahva muun muassa laktoosittomien, gluteenittomien ja suolistoa hellivien tuotteiden valmistajana. Terveelliset ja funktionaaliset elintarvikkeet ovat järkiruokaa, joka tuo syöjälleen hyvää oloa. Tällaisia ovat muiden muassa Benecol, Gefilus, ksylitolituotteet, ruisleipä, marjatuotteet ja erilaiset vähärasvaiset tuotteet. Muutamat alan yritykset ovat vieneet yksittäisiä tuotteita ja osaamista maailmalle. Laajempi, koko maan teollisuutta mukaan tuova toimintatapa on vasta rakenteilla.

Strategisen huippuosaamisen keskittymä on uudenlainen tapa koota yhteen hajanaisia tutkimusresursseja yritysten ja yhteiskunnan kannalta tärkeisiin kohteisiin. Tiede- ja teknologianeuvosto on tunnistanut aihealueet, joille strategisen huippuosaamisen keskittymät tulisi ensivaiheessa perustaa.

Elintarvikealalla on halua päästä listalle, johon kuuluva metsäklusteri on jo käynnistämässä toimintaansa. Elintarvikealalla huippuosaamisen keskittymä merkitsee alan yhteistoimintaa terveellisen ravitsemuksen tutkimuksen ja kaupallistamisen tehostamiseksi.

Eri alojen osaamista kokoamalla saadaan aikaan uusia innovaatioita ja alan imagoa voidaan parantaa. Suomen pieni väkiluku ja kotimarkkina ovat etuja, kun luodaan joustavaa yhteistyötä eri alojen välillä.

Elintarvikealan suuri haaste on hallita innovaatioketju alkutuotannosta kuluttajalle ja kuluttajalta alkutuotantoon. Tutkimustuloksista ei nyt synny riittävästi kaupallisesti menestyviä tuotteita.

Tukea ja kehittämistä tarvitaan uusien tuotteiden kansainvälisessä markkinoinnissa sekä teollisuuden ja pk-sektorin kyvyissä hyödyntää tutkimustuloksia. Oikein resursoitu huippuosaamisen keskittymä tuo koko ketjulle uusia mahdollisuuksia.


ANU HARKKI


JUHA AHVENAINEN

Harkki on Sitran elintarvike- ja ravitsemusohjelma ERA:n ohjelmajohtaja. Ahvenainen on professori VTT:ssä

Elintarviketeollisuus on EU:n suurin työllistäjä. Suomessa sen parissa työskentelee 13 prosenttia työvoimasta.

Ruuan vienti on hyvässä kasvuvauhdissa

ELINTARVIKETEOLLISUUS: Finfood perusti ensimmäiset suomalaisen ruoan markkinointisivut.

Suomalaisten elintarvikkeiden vienti kasvaa jo tuontia nopeammin.
Viime vuosi oli ennätysvuosi, sillä elintarvikevienti kasvoi 10 prosentilla.
Eniten Suomesta viedään maitovalmisteita ja lihaa. Nopeinta kasvu on ollut sianlihan ja marjapakasteiden viennissä.

– Viennin kasvu johtuu paljolti elintarviketeollisuuden laajentumisesta kotimarkkinoilta Itämeren ympäristöön,
kuvailee ohjelmajohtaja Anu Harkki Sitrasta.

Yritykset haluavat kasvaa, mutta 5 miljoonan suomalaisen markkinat eivät siihen riitä.

– Jatkossa markkinoita haetaankin 50 miljoonasta lähialueen kuluttajasta ja 500 miljoonasta kuluttajasta eri puolista maailmaa.

Markkinointiin mallia Ruotsista

Harkin mukaan suomalaisella ruoalla on kolme vahvuutta. Ne ovat suomalaisten kehittämät terveelliset ja hyvinvointia lisäävät tuotteet, ruoan hyvä maku sekä mielikuva rehdisti valmistetuista elintarvikkeista.

Suomalaisten tuotteiden tunnettavuuden eteen on kuitenkin tehtävä vielä työtä. Myös tuotekehittely ja erikoistuminen on edelleen tarpeen.

Suomalaista ruokavientiä edistääkseen Suomen Ruokatieto ry eli Finfood on avannut internetiin ensimmäiset suomalaisen ruoan markkinointisivut.

FoodfromFinland-sivuilta löytyy tietoa suomalaisista tuotteista ja valmistajista, ja sieltä voi solmia myös suoria kauppasuhteita.

Vastaavat sivut ovat toimineet esimerkiksi Ruotsissa jo 15 vuotta.

Sivujen suunnittelu aloitettiin vuonna 2003–2004, mutta ne jäivät hetkeksi unohduksiin. Kesällä 2005 Italian pääministerin Silvio Berlusconin tölväisy suomalaisesta ruoasta sai hankkeen uudelleen vauhtiin.

– Jos sivut ja asiantuntijaverkosto olisivat olleet aiemmin valmiina, olisi Elintarvikeviraston haussakin voitu onnistua paremmin, sanoo projektipäällikkö Eeva-Liisa Lilja Finfoodista.

Tällä hetkellä sivustoa pyöritetään 290 000 euron budjetilla, josta Sitra maksaa 35, maa- ja metsätalousministeriö 25 ja elintarvikeyritykset 30 prosenttia. Loppu tuloista hankitaan erilaisilla palvelumyynneillä.

– Jatkossa rahoituksen pitäisi tulla pysyväksi niin, että valtio vastaa 70 prosentista ja yritykset 30 prosentista, Lilja kertoo. Yritykset voivat ostaa sivuilta mainostilaa omien tuotteidensa markkinointiin ja myyntiin.

Propagandaiskuja viiteen suuntaan

Verkkosivujen lisäksi FoodfromFinland palveluun kuuluvat uutiskirjeet, pr-tilaisuudet ja seminaarit sekä lehdistö- ja ostajavierailut Suomeen.

– Propagandaiskut eli ensimmäiset uutiskirjeet lähtevät postiin heti kesällä, Lilja kertoo.

Suomalaista ruokaa markkinoidaan erityisesti Venäjälle, Ruotsiin, Saksaan, Puolaan sekä Baltian maihin, mutta kiinnostusta on aina Japania myöten.

Suomalaista ruokavientiä edistääkseen Suomen Ruokatieto ry eli Finfood on avannut internetiin ensimmäiset suomalaisen ruoan markkinointisivut.

FoodfromFinland-sivuilta löytyy tietoa suomalaisista tuotteista ja valmistajista, ja sieltä voi solmia myös suoria kauppasuhteita.

Harkin mukaan suomalaisella ruoalla on kolme vahvuutta. Ne ovat suomalaisten kehittämät terveelliset ja hyvinvointia lisäävät tuotteet, ruoan hyvä maku sekä mielikuva rehdisti valmistetuista elintarvikkeista.

Harkin mainostama hyvänmakuisuus on totta vie makuasia, ja mielikuva rehtiydestä ei tämän maan rajojen ulkopuolella pitkälle kanna, tuskin on kuultukaan moisesta väittämästä (joka on kaiken lisäksi epätosi).

Toivon vilpittömästi, että Suomessa ylipäätään myydään voita vielä silloin, kun minä olen puupalttoonkatseluiässä.

Kuorittua maitoa ilman kuorimista

Uusiseelantilainen bioteknologian laitos on löytänyt geenin, joka saa lehmän tuottamaan valmiiksi kuorittua maitoa. Löytö voi johtaa lypsykarjaan, joka vähärasvaisen maidon tuottajana muuttaa meijeriteollisuutta.

Geenilehmä Marge löydettiin jo 2001. Sille on syntynyt vasikoita, jotka aikanaan ovat tuottaneet vähärasvaista maitoa.

Tutkijat kokivat geenilöydön erittäin merkittävänä, koska se voi merkitä uudenlaisen meijerituotannon alkua. Rasvaista kermaa ei tarvitse kuoria pois, koska sitä ei ole. Maidosta voidaan valmistaa helposti leviävää voita.

Rasvaista maitoa tuottavien lehmien asema on turvattu. Kuoritulla rasvalla on käyttöä elintarviketeollisuudessa.

mielikuva rehtiydestä ei tämän maan rajojen ulkopuolella pitkälle kanna, tuskin on kuultukaan moisesta väittämästä (joka on kaiken lisäksi epätosi).

suomalaisten kehittämät terveelliset ja hyvinvointia lisäävät tuotteet

Suomalaista ruokaa markkinoidaan erityisesti Venäjälle, Ruotsiin, Saksaan, Puolaan sekä Baltian maihin, mutta kiinnostusta on aina Japania myöten.