karppaus.infon arkistoitu foorumi

http://www.iltalehti.fi/terveys/2015112520724577_tr.shtml

Tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan runsaasti tyydyttyneitä rasvoja sisältävä ruokavalio voi olla muistin kannalta riskitekijä.

Ruokavalion rasvakoostumus ja riskigeenit voivat tuoreen suomalaisen väitöstutkimuksen mukaan vaikuttaa Alzheimerin taudin kehittymiseen ja etenemiseen.

Filosofian maisteri Mari Takalon väitöskirja valaisee geneettisten ja ravintoperäisten tekijöiden merkitystä Alzheimerin taudin kehittymisessä. Takalo väittelee aiheesta 4.12. Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa.

Tutkimuksessa havaittiin, että runsaasti tyydyttyneitä rasvahappoja sisältävällä ruokavaliolla voi olla yhteys muistin ja oppimisen heikentymiseen. Tällainen ruokavalio saattaa siis altistaa Alzheimerin taudille tai muille tietynlaisille hermorappeumasairauksille.
...
Väitöstutkimuksessa perehdyttiin myös kalaöljyn sekä eräiden muiden hyödyllisiksi arveltujen ravintoaineiden vaikutuksiin Alzheimerin tautiin. Tulosten perusteella ravinnon kalaöljyllä ja joillakin muillakin ravintoaineilla voi olla hyödyllisiä vaikutuksia Alzheimerin taudissa.

Ravinnon rasvasisällöllä voi kaiken kaikkiaan olla merkitystä Alzheimerin taudin riskin, etenemisen ja oireiden kannalta.

Uutta toivoa lääkkeestä
Lisäksi tutkimuksessa saatiin uutta tietoa Alzheimerin tautiin liittyvän geneettisen riskitekijän, ubikiliini-1:n, solubiologisista mekanismeista ja yhteydestä taudissa keskeiseen BACE1-entsyymiin. Tutkimuksessa havaittiin, että ubikiliini-1-proteiinin ilmentyminen väheni ihmisen aivonäytteissä taudin edetessä.

Jatkotutkimukset osoittavat, voidaanko ubikiliini-1:tä mahdollisesti tulevaisuudessa hyödyntää esimerkiksi lääkehoidon kohteena Alzheimerin taudissa.

Alzheimerin tauti on monitekijäinen sairaus, jonka puhkeamiseen vaikuttaa joukko geneettisiä sekä ympäristötekijöihin ja elämäntapoihin liittyviä riskitekijöitä. Toistaiseksi on kokonaisuudessaan varsin vähän tietoa siitä, miten ja mitkä kaikki tekijät vaikuttavat Alzheimerin taudin kehittymiseen ja etenemiseen.

http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-61-1967-0/urn_isbn_978-952-61-1967-0.pdf
Mari Takalo
The Effect of Genes
and Diet on Alzheimer’s
Disease-Related
Molecular Mechanisms –
Influence of Ubiquilin-1
and Dietary Lipids

...
Tässä väitöskirjatutkimuksessa tavoitteena oli kartoittaa tiettyjen
riskigeenien ja ruokavalion ravintoaineiden vaikutusta AT:in liittyviin molekyylitason
mekanismeihin AT-potilaiden aivokudosnäytteissä sekä erilaisissa solu- ja eläinmalleissa sekä
kognitiivisiin muutoksiin hiirillä.
...
Toisessa osatyössä AT-potilaiden aivokudosnäytesarjasta sekä solu- ja
eläinmallipohjaisista kokeista saadut tulokset osoittivat uuden yhteyden ubikiliini-1:n ja APP:a
pilkkovan Ά-sekretaasi-entsyymin (BACE1) välillä. Tässä tutkimuksessa ubikiliini-1:n havaittiin
lisäävän BACE1:n tasoja soluissa estämällä sen kulkeutumisen soluissa lysosomaaliseen hajotukseen.
Tämä puolestaan voi johtaa taudissa sakkautuvan AΆ:n lisääntyneeseen tuotantoon sekä kertymiseen
ja siten taudin patologian etenemiseen.
...
Kolmannessa ja neljännessä osatyössä oli pyrkimyksenä selvittää ruokavalion rasvahappojen ja
eräiden muiden ravintoaineiden vaikutusta AT:n patogeneesiin sekä kognitiivisiin muutoksiin
hiirimalleilla. Aikaisemmissa tutkimuksissa on näytetty, että runsaasti tyydyttyneitä rasvoja sisältävä
ruokavalio, ylipaino ja tyyppi 2:n diabetes (T2D) lisäävät AT:n riskiä. Kolmannessa osatyössä
runsaasti tyydyttyneitä rasvahappoja sisältävän rasvadieetin todettiin merkittävästi lisäävän AT:ssa
keskeisen tau-proteiinin tasoja, mRNA:n ilmentymistä sekä vaihtoehtoista silmukointia, jonka
seurauksena tau-proteiinien isoformien suhteellinen määrä muuttui hiirimallin aivoissa. Nämä
rasvadieetistä johtuvat tau-muutokset liittyivät heikentyneeseen suoriutumiseen muistia ja
kognitiivista suoriutumista mittaavissa käyttäytymiskokeissa. Muutokset olivat osittain yhteydessä
rasvadieetillä olleilla hiirillä havaittuun painon nousuun, mutta suurelta osin riippumattomia
T2D:een liittyvistä glukoosi- ja insuliinisignaloinnin häiriöistä tai aivojen neuroinflammaatiosta.
Tulosten perusteella runsaasti tyydyttyneitä rasvoja sisältävällä ruokavaliolla voi olla yhteys taupatologiaan
sekä heikentyneeseen muistiin ja oppimiseen ja se voi näin ollen altistaa AT:lle ja muille
hermorappeumasairauksille.
Ravinnosta saatavan kalaöljyn on aikaisemmin osoitettu pienentävän AT:n riskiä. Neljännessä
osatyössä erilaisten kalaöljypohjaisten rasvadieettien (kalaöljy, kalaöljy + kasvisterolit tai Fortasyn)
havaittiin merkittävästi parantavan AT:n siirtogeenisten hiirten heikentynyttä suoriutumista
hajumuistia ja -tunnistusta mittaavassa testissä. Lisäksi Fortasyn-ravintolisän, joka sisältää mm.
erilaisia solukalvojen rakennusaineiksi tarvittavia lipidejä ja vitamiineja, havaittiin tehostavan
kalaöljypohjaisen ruokavalion hyödyllistä vaikutusta AT-hiirten sijaintimuistiin. Vaikka jokaisen
kalaöljypohjaisen dieetin havaittiin tehokkaasti vähentävän APP:a pilkkovien Ά- ja ·-
sekretaasientsyymien aktiivisuutta, ei tämä heijastunut vähentyneeseen AΆ:n määrään. Nämä
tulokset tukevat ravinnon kalaöljyn hyödyllisiä vaikutuksia AT:iin liittyviin molekyylitason ja
kognitiivisiin muutoksiin. Lisäksi tutkimus osoittaa, että erityiset lisäravinteet saattavat tehostaa
kalaöljyn positiivisia vaikutuksia AΆ-patologiasta riippumattomin mekanismein. Kaiken kaikkiaan
kolmas ja neljäs osatyö osoittavat, että ravinnon rasvasisällöllä voi olla merkitystä AT:n riskin,
etenemisen ja oireiden kannalta.
Tämä väitöskirjatyö valaisee tutkittujen geneettisten ja ravintoperäisten tekijöiden merkitystä
AT:n patogeneesissä sekä kognitiivisissa muutoksissa. Tätä uutta tietoa voidaan mahdollisesti
tulevaisuudessa hyödyntää AT:a ennakoivien tai diagnostisten biologisten merkkiaineiden sekä
uusien terapiamuotojen kehittämisessä. Siten nämä tutkimustulokset voivat edistää hyvinvointia
ikääntyvässä yhteiskunnassa sekä auttaa muistisairauksien hoidossa ja ennaltaehkäisyssä.

Opponent: Professor Stefan Lichtenthaler, Ph.D.
German Center for Neurodegenerative Diseases (DZNE)
MUNICH, GERMANY

To be presented by permission of the Faculty of Health Sciences, University of Eastern Finland for
public examination in the Auditorium MD100, Mediteknia building in the University of Eastern
Finland, Kuopio, on Friday, December 4th 2015, at 12 noon

Tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan runsaasti sokeria sisältävä ruokavalio voi olla muistin kannalta riskitekijä.

Ruokavalion koostumus ja riskigeenit voivat tuoreen suomalaisen väitöstutkimuksen mukaan vaikuttaa Alzheimerin taudin kehittymiseen ja etenemiseen.
...
Tutkimuksessa havaittiin, että runsaasti sokeria sisältävällä ruokavaliolla voi olla yhteys muistin ja oppimisen heikentymiseen. Tällainen ruokavalio saattaa siis altistaa Alzheimerin taudille tai muille tietynlaisille hermorappeumasairauksille.
...
Väitöstutkimuksessa perehdyttiin myös omega6-rasvahappojen vaikutukseen Alzheimerin tautiin. Tulosten perusteella omega6-rasvahapoilla on haitallisia vaikutuksia Alzheimerin taudissa.

Ravinnon sisällöllä voi kaiken kaikkiaan olla merkitystä Alzheimerin taudin riskin, etenemisen ja oireiden kannalta.
...
Alzheimerin tauti on monitekijäinen sairaus, jonka puhkeamiseen vaikuttaa joukko geneettisiä sekä ympäristötekijöihin ja elämäntapoihin liittyviä riskitekijöitä. Toistaiseksi on kokonaisuudessaan varsin vähän tietoa siitä, miten ja mitkä kaikki tekijät vaikuttavat Alzheimerin taudin kehittymiseen ja etenemiseen.

The Effect of Genes
and Diet on Alzheimer’s
Disease-Related
Molecular Mechanisms –
Influence of Ubiquilin-1
and Dietary Lipids

...
Kolmannessa ja neljännessä osatyössä oli pyrkimyksenä selvittää ravintoaineiden vaikutusta AT:n patogeneesiin sekä kognitiivisiin muutoksiin hiirimalleilla. Aikaisemmissa tutkimuksissa on näytetty, että ylipaino ja tyyppi 2:n diabetes (T2D) lisäävät AT:n riskiä. Kolmannessa osatyössä
runsaasti sokeria sisältävän dieetin todettiin merkittävästi lisäävän AT:ssa
keskeisen tau-proteiinin tasoja, mRNA:n ilmentymistä sekä vaihtoehtoista silmukointia, jonka
seurauksena tau-proteiinien isoformien suhteellinen määrä muuttui hiirimallin aivoissa. Nämä
dieetistä johtuvat tau-muutokset liittyivät heikentyneeseen suoriutumiseen muistia ja
kognitiivista suoriutumista mittaavissa käyttäytymiskokeissa. Muutokset olivat osittain yhteydessä
dieetillä olleilla hiirillä havaittuun painon nousuun, mutta suurelta osin riippumattomia
T2D:een liittyvistä glukoosi- ja insuliinisignaloinnin häiriöistä tai aivojen neuroinflammaatiosta.
Tulosten perusteella runsaasti sokeria sisältävällä ruokavaliolla voi olla yhteys taupatologiaan
sekä heikentyneeseen muistiin ja oppimiseen ja se voi näin ollen altistaa AT:lle ja muille
hermorappeumasairauksille.
Ravinnosta saatavan kalaöljyn ja kookosöljyn aikaisemmin osoitettu pienentävän AT:n riskiä, ja ketonien runsaan osuuden aivojen energiankäytössä jopa vähentävän AT:n oireita. Neljännessä
osatyössä erilaisten kalaöljypohjaisten rasvadieettien (kalaöljy, kalaöljy + kasvisterolit tai Fortasyn)
havaittiin merkittävästi parantavan AT:n siirtogeenisten hiirten heikentynyttä suoriutumista
hajumuistia ja -tunnistusta mittaavassa testissä verrattuna erittäin runsaasti omega6-rasvahappoja sisältävään ruokavalioon. Omega6-rasvahapoilla vaikuttaa olevan haitallinen vaikutus Alzheimerin taudissa. Fortasyn-ravintolisän, joka sisältää mm.
erilaisia solukalvojen rakennusaineiksi tarvittavia lipidejä ja vitamiineja, havaittiin tehostavan
vähemmän omega6-rashavappoja sisältävän ruokavalion hyödyllistä vaikutusta AT-hiirten sijaintimuistiin. Vaikka jokaisen
vähemmän omega6-rasvahappoja sisältävän dieetin havaittiin tehokkaasti vähentävän APP:a pilkkovien Ά- ja ·-
sekretaasientsyymien aktiivisuutta, ei tämä heijastunut vähentyneeseen AΆ:n määrään. Nämä
tulokset tukevat ravinnon omega6-rasvahappojen haitallisia vaikutuksia AT:iin liittyviin molekyylitason ja
kognitiivisiin muutoksiin. Lisäksi tutkimus osoittaa, että erityiset lisäravinteet saattavat tehostaa
omega6-rasvahappojen vähentämisen positiivisia vaikutuksia AΆ-patologiasta riippumattomin mekanismein. Kaiken kaikkiaan
kolmas ja neljäs osatyö osoittavat, että ravinnon rasvasisällöllä voi olla merkitystä AT:n riskin,
etenemisen ja oireiden kannalta.
Tämä väitöskirjatyö valaisee tutkittujen geneettisten ja ravintoperäisten tekijöiden merkitystä
AT:n patogeneesissä sekä kognitiivisissa muutoksissa. Tätä uutta tietoa voidaan mahdollisesti
tulevaisuudessa hyödyntää AT:a ennakoivien tai diagnostisten biologisten merkkiaineiden sekä
uusien terapiamuotojen kehittämisessä. Siten nämä tutkimustulokset voivat edistää hyvinvointia
ikääntyvässä yhteiskunnassa sekä auttaa muistisairauksien hoidossa ja ennaltaehkäisyssä. Voi sisältää vähäisiä määriä omega6-rasvahappoja, ja voi siten olla edullinen osa ruokavalion rasvoja Alzheimerin taudin ehkäisyssä.

Because vegetable oils are rich in omega 6 acids, they are contributing to a reduction in critical omega 3 fatty acids in the brain by replacing them, he believes.

“If you eat too much corn oil or sunflower oil, the brain is absorbing too much omega 6, and that effectively forces out omega 3,” said Prof Stein. “I believe the lack of omega 3 is a powerful contributory factor to such problems as increasing mental health issues and other problems such as dyslexia.”

Niin.. kyllä väitöskirjassa päästään lopputulokseen että tyydyttynyt rasva on se aiheuttaja.

On kyllä huolellisesti tehty koeasetelma valittuja sekoittavia tekijöitä myöten.