Tyly totuus lapsiperheiden ravitsemussuosituksista: ”Suositukset kohdistuvat perheisiin”
Julkaistu: 20.9.2015 15:37

RAVITSEMUS
Uusiutuvissa suosituksissa käännetään katse armottomasti kohti kotiruokailua.

Uudet lapsiperheiden ravitsemussuositukset ”Syödään yhdessä - ruokasuositukset lapsiperheille” ovat parhaillaan työn alla.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija Heli Kuusipalo kertoo, että lapsiperheiden ravitsemussuositukset uusiutuvat. Eläinkunnan tuotteiden sijaan painotus tulisi siirtää ruokavaliossa kalaan ja kasviksiin. Tällä hetkellä lapset syövät liikaa lihaa.

– Suositukset kohdistuvat perheisiin. On todettu, että suositusten mukainen ravitsemuksellinen laatu toteutuu paremmin joukkoruokailussa kuin kotona. Tutkimuksen mukaan vähiten kasviksia saavat lapset, jotka hoidetaan kotona. Myös viikonloppuisin saatetaan syödä epäterveellisesti.

Kuusipalo painottaa terveellisen kotiruoan merkitystä.
– Syöminen opitaan ottamalla mallia vanhemmista ja sisaruksista. Kotiruokailussa tulisi kiinnittää huomiota yhdessä syömiseen ja säännölliseen ateriarytmiin. Perinteinen, perusraaka-aineista valmistettu vaatimaton arkiruoka on terveellistä.

– Aamiainen on varsinkin lapsiperheissä tosi tärkeä. Ilman kunnollista aamiaista voi loppupäivän syömisen hallinta olla niin ja näin.

Usein käy niin, että aterioiden jäädessä väliin, syöminen muuttuu välipalojen napsimiseksi.
– Valitettavasti välipala ei ole useinkaan porkkana vaan välipala kuitataan erilaisilla naksuilla ja poksuilla.

Helsingin Sanomat uutisoi, kuinka suomalaislapset syövät liikaa lihaa.

Lapsiperheiden ravitsemussuositukset ”Syödään yhdessä - ruokasuositukset lapsiperheille” ovat parhaillaan työn alla ja julkisesti kommentoitavissa. Uudet suositukset tulevat korvaamaan sosiaali- ja terveysministeriön vuonna 2004 antamat ”Lapsi, Perhe ja Ruoka” -kirjan suositukset.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija Heli Kuusipalo vahvistaa, että uusissa suosituksissa on kiinnitetty huomiota erityisesti kasvisten vähäiseen määrään lapsiperheiden ruokavaliossa.

– Aikuiset arvostavat itse lihaa ja saattavat arvioida sen tarpeen suureksi, vaikka tutkimukset ovat osoittaneet, että lihaa saadaan riittävästi, usein jopa yli tarpeen. Kasvisten määrä ruokavaliossa on liian pieni.

Tutkimusten mukaan lihansyöntisuositukset täyttyvät liiaksikin ja lapset syövät liian vähän kasviksia, marjoja ja hedelmiä.

Kuusipalon mukaan suomalaiset syövät suuren osan lihasta lihajalosteina.

– Liha syödään usein makkarana tai lihajalosteina, jolloin saadaan liikaa nitraatteja ja suolaa. Nitraatin turvallisen enimmäissaannin määrä on 3,7 g nitraattia painokiloa kohden vuorokaudessa. Käytännössä lapsille riittää 5 nakkia viikossa eli yhteismäärältään makkaroita saisi olla 150 grammaa viikossa.

Suositusten mukaan lapsiperheissä tulisi nauttia enemmän kasvikunnan tuotteita. Nyt kasviksia käytetään vain puolet suositellusta määrästä.

– 2-3 liha-ateriaa viikossa riittäisi. Tärkeää on saada painotus kalaan ja kasviksiin. Lihaksi tulisi valita tuoretta ja vähärasvaista lihaa kuten vähärasvaista jauhelihaa tai riistalihaa.

Lapset syövät liikaa lihaa – uudet ravitsemussuositukset kehottavat kokkaamaan lapsille tofua ja papuja
HYVINVOINTI 14.9.2015 19:51
Satu Vasantola
HELSINGIN SANOMAT

Varsinkin punaista lihaa syödään suomalaisperheissä enemmän kuin suositusten mukaan olisi hyväksi, todetaan tuoreissa lapsiperheiden ravitsemussuosituksissa, jotka ovat parhaillaan lausuntokierroksella.

Suomalaislasten proteiininsaanti on suositusten ylärajoilla. Proteiinia saadaan etenkin lihasta ja maitotuotteista. Alle kolme punaisesta lihasta tehtyä ateriaa viikossa riittäisi.

Suositukset puhuvat papujen, soijan ja tofun puolesta ja kehottavat vähentämään punaisen lihan määrää. Pelkät salaatit ja raasteet eivät niiden mukaan riitä, vaan perheiden olisi hyvä kokata myös lämpimiä kasvisruokia. Nykyisin lapset syövät vain noin puolet suositellusta kasvismäärästä.

"Lasten kasvisten käyttö on aika vaatimatonta ja lisäksi se on kapeaa. Perheissä syödään samoja tuttuja kasviksia, kuten tomaattia, kurkkua ja porkkanaa. Lämpimien kasvisruokien lisääminen parantaisi tilannetta. Palkokasvit, soija ja tofu ovat esimerkkejä raaka-aineista, jotka tekisivät lapsiperheiden ruokavaliosta monipuolisemman ja terveellisemmän", sanoo Valtion ravitsemusneuvottelukunnan pääsihteeri Arja Lyytikäinen.

Tuore suositus varoittaa lasten liiasta proteiininsaannista. Lapset voivat saada turhan paljon proteiinia, jos perheessä käytetään erityisiä proteiinimaitoja ja –rahkoja. Kun proteiini-innostus on vallannut aikuiset, lapsillekin saatetaan antaa runsasproteiinisia tuotteita. Ravitsemussuositusten mukaan se on sekä turhaa että haitallista.

Liian suuri proteiinimäärä näyttää lapsilla olevan yhteydessä ylipainoon. Lisäksi se rasittaa munuaisia ja kasvattaa kakkostyypin diabeteksen riskiä. Lasten proteiinin saanti kasvaa loikkauksen noin yhden vuoden iässä, kun imetys tai äidinmaidonkorvikkeen käyttö lopetetaan ja lapsi siirtyy juomaan lehmänmaitoa, joka on huomattavasti äidinmaitoa proteiinipitoisempaa.

"Noin vuoden ikäisen ruokavaliossa proteiinin määrä kasvaa huomaamatta, kun lapsi alkaa syödä samoja ruokia kuin muu perhe. Siksikään proteiinilisät eivät ole lapselle suositeltavia, vaan tavalliset maitotuotteet riittävät hyvin. Lapset saavat paljon proteiineja myös leikkeleistä, joiden käyttöä voisi hyvin vähentää", Lyytikäinen sanoo.

Lyytikäisen mukaan jauheliha on edelleen lapsiperheen suosikki. Jos liha on vähärasvaista, se ei olekaan huono vaihtoehto arkiruuaksi.

"Vähärasvainen jauheliha on siinä mielessä hyvä vaihtoehto, että sitä syödään usein yhdessä viljatuotteiden ja kasvisten kanssa. Jauhelihakastikkeeseen lisätään usein tomaattia tai muita kasviksia ja jos sitä lisäksi syödään vaikka täysjyväpastan kanssa, kokonaisuudesta tulee kuitenkin monipuolinen", Lyytikäinen sanoo.

Älä syö lihaa mutta sokerista ei näköjään tarvitse välittää mitenkään?!

Täytyyhän lasten saada herkutella

Punainen liha on muuten ainoa yksittäinen ravintoaine mitä pelkästään syömällä ihminen voi elää terveenä pitkiä aikoja - jopa koko elämänsä. Tri. Stefanssonin tutkimus aiheesta poisti pienimmätkin epäilykset asiasta ja kaikki lihan syyksi väitetyt terveydelliset ongelmat loistavat poissaolollaan vuoden täydellisen lihadieetin jälkeen. Lihassa on enemmän kaikkia vitamiineja C:tä lukuunottamatta kuin missään kasvispohjaisessa ravinnossa, sen aminohappokoostumus on ihmisravinnoksi parhaasta päästä ja ravintoaineiden, erityisesti proteiinien metabolisoituminen on useita kertaluokkia tehokkaampaa kuin millään kasviperäisellä ravintoaineella.

Usein itketään siitä kuinka paljon CO2-päästöjä tietyntyyppinen lihan tehotuotanto aiheuttaa, olettaen se tehtävän kokonaisvaltaisesti ihmisravinnoksi muutoin sopivalla rehulla ja kaikki asiaan vaikuttavat tekijät maksimoiden. Todellisuus on todella erilainen, erityisesti kun katsotaan ravintoketjun perusperiaatetta eli hyötysuhdetta. Härskeinkin lihantuotanto tuottaa metabolisoituvaan kalorimäärään nähden alle puolet siitä CO2-määrästä energiasisältöä kohden kuin mikään ravintokasvin viljely. Siinä vaiheessa kun mennään aivan tavanomaiseen laiduntamiseen ollaan jo murto-osissa kasvien viljelystä ja riistaliha on efektiivisesti yhtä nolla kuin sienien ja marjojen poiminta luonnosta - paitsi merkittävästi vähäisemmällä vaivalla eli energiankulutuksella hankittua ravintomäärää kohden.

Ainoa asia mitä liha ei merkittävissä määrin tarjoa ovat tietyt antioksidantit ja nopeasti metabolisoituva sokeri.

Pihvi grilliin. Sitä parempaa ravintoa ei ole olemassa. Kun aatteenvihreät lasit vain riisutaan pois.

Punaiseen ja erityisesti prosessoituun lihaan liittyy lisääntynyt suolistosyöpä- ja tyypin 2 diabetesriski.

Kuusipalonkin kannattais kokeilla karppausta.