Tuorein Salkinoja-Salosen ryhmän julkaisema tutkimustulos on, että perunassa luontaisesti olevat kaksi bakteerilajia tuottavat vielä keittämisen jälkeen - ja nimenomaan silloin - ihmiselle erittäin myrkyllisiä kereulidi- ja paenilidi-nimisiä toksiineja, joiden tuottajia löytyy myös hometaloista. Näiden myrkkyjen tuotanto saattaa jatkua vielä jääkaapissakin.

”Ruuat olisi kyllä viisainta syödä pikapuoliin, kun ne on valmistettu.”

Hänen mukaansa on mahdollista, että perunavalmisteilla ja muillakin teollisilla lastenruokavalmisteilla on osuutta siihen, että Suomi pitää maailmanennätystä lasten ykköstyypin diabeteksen esiintyvyydessä.

Joka tapauksessa ruualla tai ympäristötekijöillä täytyy olla merkitystä, koska itärajan takana Karjalassa lapsuusiän diabetes ja allergiat ovat kahdeksan kertaa harvinaisempia kuin Suomen puolella, vaikka väestön geenit ovat samanlaiset.

Ravinnon osuus ykköstyypin diabetekseen on tullut esille myös THL:n ja Tampereen yliopiston ainutlaatuisen laajassa tutkimuksessa, jossa seurattiin aikavälillä 1996-2004 syntynyttä yli 6000 lasta.

Kereulidi
Ikävin hometalojen mikrobi on Bacillus cereus-bakteerin tuottama rengasmainen peptidi kereulidi. Rasvaliukoinen kereulidi imeytyy elimistöön ja muuttaa solukalvot kaliumioneja läpäiseviksi. Soluissa kereulidi tuhoaa mitokondrioiden toiminnan. Seuraa energiakriisi, johon elimistön solut reagoivat käynnistämällä itsetuhon. Kereulidimyrkytyksen tiedetään johtaneen vakavaan maksavaurioon ja kuolemantapauksiin, mutta lievemmän altistuksen taudinkuva on vielä epäselvä. Ainakin kereulidi pysäyttää ihmisen luontaisesta immuniteetista huolehtivien tappajasolujen toiminnan. Lisäksi sen oletetaan vaikuttavan hapesta riippuvaisiin soluihin, kuten sydänlihakseen, keskus- ja ääreishermostoon ja haiman insuliinia tuottaviin soluihin