karppaus.infon arkistoitu foorumi

Tutkimus kertoo: Paras ja huonoin aika rasvaiselle aterialle

Tänään klo 06:45

Ajoituksella on väliä, jos haluaa syödä rasvapommin.

Yhdysvaltalaisen Texas A&M Universityn tutkijoiden mukaan tyydyttyneen rasvan syömisen haitallisuus riippuu paljon siitä, mihin aikaan rasvaisen aterian syö. Tyydyttynyt rasva lisää kehon matala-asteista tulehdusta, ja tulehdukseen vaikuttaa paljon myös rasvan syömisen ajoitus.

Tutkija David Earnestin mukaan kehon kroonista tulehdustasoa määrittävät sekä ruoan sisältämät tyydyttyneet rasvat, että niiden syömisen ajoitus. Paras aika runsasrasvaiselle aterialle on varhain aamulla, ja huonoin myöhään illalla. Pekoni ja munat kannattaa siis syödä aamiaisella, iltapalalle olisi syytä miettiä jotain muuta purtavaa. Tutkijoiden mukaan rasvat näyttäisivät nostavan kehon tulehdustasoa rajuimmin illalla nautittuina.

Earnestin tutkimusten mukaan tämä johtuu siitä, että rasva vaikuttaa kehon sisäiseen kelloon, eli prosesseihin jotka säätelevät solujen toimintaa. Runsas rasvansaanti hidastaa tulehdusta säätelevien immuunisolujen toimintaa, ja altistaa näin krooniselle tulehdukselle.

Krooninen matala-asteinen tulehdus altistaa monille sairauksille, kuten kakkostyypin diabetekselle, halvauksille sekä nivelreumalle. Matala-asteinen tulehdus eli inflammaatio on eri asia kuin vaikkapa tautitartunnasta johtuva tulehdusreaktio, infektio. Matala-asteisessa tulehduksessa tulehdusarvo on lievästi koholla, mutta ei niin rajusti kuin tavallisissa sairauksissa. Se ei usein aiheuta tuntuvia tai näkyviä oireita.

Erityisen haitallista tulehdustason kannalta näyttäisi Earnestin tutkimusten mukaan olevan palmitiinihappo, tyydyttynyt rasvahappo jota saadaan paljon länsimaisesta ruokavaliosta.

EBioMedicine -julkaisussa ilmestyneen tutkimuksen ajoituksen lisäksi myös rasvojen laadulla on väliä. Kaikki niistä eivät suinkaan lisää tulehdusta. Esimerkiksi monityydyttymätön omega-3-rasvahappo näyttäisi suojaavan tyydyttyneiden rasvojen haitallisilta vaikutuksilta kehon sisäiselle kellolle.

Lähteet: Men’s Fitness, Texas A&M University, Science Daily

MARIANNE ZITTING

Runsas rasvansaanti hidastaa tulehdusta säätelevien immuunisolujen toimintaa, ja altistaa näin krooniselle tulehdukselle.

Kuule nyt, kovarasva on vaarallista ja sillä hyvä. Tuhannet tutkimukset kertovat kaiken - paitsi että viimeksi kysyttäessä niitä oli vain muutama joista kovarasvan vastaisia vain neljä, joista tuorein BMJ'n juttu ampui alas viimeisen. Sitä saa kummia aikaan kun julkistaa koetuloksista vain osan...

Vakavammin: tämän pohjalla lienee pitkän aikaa sitten täällä(kin) loppuunpureksittu huomio, että metaboolikoilla on paljon tyydyttynyteitä vapaita rasvahappoja (FFA sellaisia albumiinin selässä kulkevia), ja että metaboolikoilla on se hiljainen tulehdus. Kyse näissä FFAissa ei kuitenkaan ole syödystä rasvasta (joka seilaa veressä kokonaisina kolmoisrasvahappoina eli triglyserideina kylomikronien selässä matkallaan ruoansulatuksesta käyttöön) vaan muun muassa hiilariperäisestä rasvamaksaksi kertyneestä rasvasta, jota kroppa yrittään parhaansa mukaan tehdä vaarattomaksi.

Nuo FFA'ta eivät ole koholla rasvansyöjillä eivätkä rasvanpolttajilla, mutta ne saa hienosti huippuun fruktoosilla ja omegakuutosella ja miksei viinallakin, jotka kerätään maksaan ja kerryttävät sen ravavarastoja, ja sitten lopulta levittävät ongelman muuallekin.

JA, kuinka ollakaan, tyydytettyrasvainen sapuska on paras tapa korjata rasvamaksa turvallisesti takaisin normaaliksi, ja se toimii niin jyrsijöillä kuin ihmisilläkin. Ks hifistelyn rasvamaksan korjausketju : )

Oliko edellä myös syy-seuraus sille hiljaiselle tulehdukselle? Siis tuleeko se tulehdus noista seilaavista FFA-kavereista?

Verenkierrossa oleva rasva on matkalla varastoitavaksi tai energiaksi. Aterian jälkeen veren rasvapitoisuudessa on selkeä piikki rasvaa verenkierrosta poistavien mekanismien ylikuormittuessa. Aterian jälkeinen tila onkin riskiaikaa, jolloin muun muassa tromboosiriski on kohonnut. On kuitenkin huomattava, että samat epäedulliset prosessit jatkuvat läpi vuorokauden, myös paastotilassa, ja sitä voimakkaampina mitä korkeampi veren rasvapitoisuus on.

Käytännössä hyvin runsaasti hiilihydraattia sisältävä ruokavalio johtaa n. 10 % korkeampaan veren rasvapitoisuuteen, paastotilassa mitattuna. Koska aterian jälkeen veren rasvapitoisuus heittelee todella runsaasti, on yhteismitallista tietoa niin sanotusta postprandiaalisesta tilasta ollut vaikea saada. Tutkimusten yleiskatsaus kuitenkin osoittaa, että korkeimmat aterianjälkeiset rasvapitoisuudet mitataan hiilihydraattipitoisella ruokavaliolla.

http://sundqvist.blogspot.com.es/2009/0 ... 22009.html

...Aterian jälkeen mitattu ApoB on summa ApoB100 (maksan VLDL) + ApoB48 (suolen kylomikronit). Kylomikronit poistuvat verestä vikkelään (2 - 6 t.)

- Paastoveren koostumus on paljolti ApoB100:aa, mikä antaa parempaa kuvaa aterogeenisistä pienistä, tiiviistä ja hapettumisherkistä LDL partikkeleista. Nämä myös pysyvät verenkierrossa pidempään (esim. viikon verran).

Mulla paras aika rasvaiselle aterialle on kaikki ruokailukerrat.