Kookosbuumi valtasi Suomen – Asiantuntija: Toivottavasti suosio ei tästä enää nouse
Neitsytkookosöljyä markkinoidaan terveystuotteena, tosiasiassa se on kovaa rasvaa.

RUOKA 30.4.2016 18:37
Satu Vasantola
HELSINGIN SANOMAT

KANELILLA maustetut bataatti-kookosrieskat paloivat karrelle torstaina Ulrika Lillsunden keittiössä Keravalla. Se kookosherkku jäi nauttimatta, mutta muuten Lillsundeilla käytetään kookosta jossain muodossa lähes joka päivä.

”Käytän kookosöljyä paistamisessa ja leivonnassa, jossa se toimii paremmin kuin rypsiöljy. Kookosmaitoa meillä käytetään curryissa ja muissakin intialaisissa tai nepalilaisissa ruuissa, joita teemme paljon”, Lillsunde sanoo.

SUOMESSA eletään selvää kookosbuumia. Uusia kookostuotteita tulee markkinoille, ja vanhojen tuotteiden menekki kasvaa.

Keskosta kerrotaan, että kookospähkinän menekki on kasvanut kolmen viime vuoden aikana 40 prosenttia. Kookosöljyn myynti kasvoi tammi–maaliskuussa 17 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Kookosmaitoa taas myytiin 15 prosenttia enemmän kuin viime vuoden alkupuolella.

Kevään aikana tulivat markkinoille Suomen ensimmäiset kookosrasvajäätelöt.

”Isoin myynti kookokselle on suurissa kaupungeissa, joista uudet villitykset yleensä aina lähtevät liikkeelle”, sanoo viestintäpäällikkö Minttu Tirkkonen Keskon päivittäistavarakaupasta.

KOOKOSTA markkinoidaan kovin terveysväittein, jotka eivät kuitenkaan saa tukea tutkimustiedosta.

Kookosöljyn sanotaan vahvistavan immuunipuolustusta ja kookosveden luvataan olevan paras mahdollinen urheilujuoma. Eniten kuitenkin hehkutetaan neitsytkookosöljyä, joka lupausten mukaan ehkäisee diabetesta ja Alzheimerin tautia, edistää solujen paranemista ja auttaa laihduttamaan.

Vegaaniliiton ravitsemusasiantuntijan Lotta Pelkosen mukaan väitteille ei ole katetta.

”Hyvin vähän on näyttöä siitä, että kookosöljyllä olisi hyviä terveysvaikutuksia. Enemmän on kyse siitä, että markkinoijat nostavat esiin yksittäisiä sivuasioita tutkimuksista, joiden taso ei välttämättä ole kovin hyvä”, Pelkonen sanoo.

Pelkonen toivookin, että kookoksen suosio ei enää nousisi nykyisestä.

”Kookosrasva on kuitenkin kovaa rasvaa. Jos sillä korvataan parempia öljyjä, kuten esimerkiksi rypsiöljyä, ruokavalio menee rasvahappojen osalta epäterveellisempään suuntaan.”

NEITSYTKOOKOSÖLJYSTÄ sekä kookosmaidosta ja -kermasta ovat innostuneet erityisesti vegaanit, superfoodin harrastajat ja paleoruokavaliota noudattavat. Kookosvettä taas markkinoidaan erityisesti urheilua harrastaville. Vegaanit eivät käytä lainkaan eläinkunnan tuotteita, paleoruokavaliota noudattavat taas pyrkivät syömään kuin metsästäjä-keräilijät noin 10 000 vuotta sitten.

Paleodieetti perustuu ajatukseen, jonka mukaan ihmisen ruokailutottumukset ovat kehittyneet nopeammin kuin ihmiskehon aineenvaihdunta on muuttunut. Sen mukaan ihmiskeho ei ole vielä sopeutunut maanviljelyksen muuttamaan ruokavalioon, ja siksi dieetissä vältetään viljoja ja pitkälle prosessoituja ruokia.

Lillsunde ja hänen miehensä ovat vegaaneja, mutta ruokavaliossa on myös paleopiirteitä. Lillsunde noudatti aiemmin paleoruokavaliota ja tuohon aikaan hän aloitti myös kookoksen käytön. Nyt vegaanina hän pyrkii edelleen välttämään viljojen käyttöä.

Nykyisin ruokavaliosta puuttuvat myös kala, liha, maitotuotteet ja kananmuna. Lisäksi Lillsunde syö pääasiassa raakaruokaa. Aamupala ja lounas ovat raakaruokaa, illallisella hän voi syödä jotain keitettyä tai paistettua.

KAISA RAUTAHEIMO / HS
Ulrika Lillsunde noudattaa vegaanista ruokavaliota.

LILLSUNDEN mukaan ruokavalio on antanut hänelle lisää energiaa ja helpottanut univaikeuksia. Kookoksen terveysvaikutuksiin hän ei usko, mutta eläinkunnan tuotteista luopuminen on hänen mukaansa tuonut terveyshyötyjä.

”Ennen heräilin öisin kahden tunnin välein, mutta se loppui, kun jätin viimeisetkin lihat, maidot ja kananmunat pois ruokavaliosta. Kookoskin mahtuu terveelliseen ruokavalioon, kun sitä käyttää kohtuullisesti. Siitä tuleva kova rasva ei haittaa, kun saan kuitenkin pääosan rasvoistani pähkinöistä ja avokadosta, joissa on hyvää, pehmeää rasvaa.”

Pelkonen on kookoksen käytöstä samoilla linjoilla.

”En erityisesti suosittele, mutta jos kookoksesta erityisesti pitää, kyllä sitä voi vähän käyttää. Jos ruokavaliossa ei ole muita kovia rasvoja, pari ruokalusikallista päivässä mahtuu vielä terveelliseen ruokavalioon”, Pelkonen sanoo.


Visa Oletko rasvatietäjä?

Miten rasvojen terveellisyyttä voi vertailla?

- Prosessoinnin määrällä. Mitä vähemmän käsitelty, sen terveellisempi.

- Kovan ja pehmeän rasvan määrällä. Mitä enemmän pehmeitä rasvoja, sen parempi.

- Omega-3- ja omega-6-rasvahappojen suhteella. Mitä enemmän omega-3:a, sen terveellisempää.

- Omega-3- ja omega-6-rasvahappojen suhteella. Mitä enemmän omega-6:tta, sen terveellisempää.

2.
Mikä seuraavista rasvoista on terveellisin?

- Oliiviöljy

- Palmuöljy

- Rypsiöljy

- Kookosöljy

3.
Entä epäterveellisin?

- Oliiviöljy

- Palmuöljy

- Rypsiöljy

- Kookosöljy

4.
Kummat ovat terveellisempiä, tyydyttyneet vai tyydyttymättömät rasvahapot?

- Kuin seksissä, tyydyttyneet on parempi vaihtoehto.

- Päinvastoin kuin seksissä, tyydyttymättömät ovat parempi vaihtoehto.

5.
Neitsytkookosöljy on terveellisempää kuin paketissa myytävä kookosrasva.

- Oikein.

- Väärin.

En epäile salaliittoa lainkaan.
Mutta utelen mikä tilanne sinusta on muuttunut maailmalla?

Voisiko olla että epäilemänne salaliiton takana olisivatkin viralliset ravitsemusohjeet ja vakiintuneet käsitykset rasvoista ja niiden haitallisuudesta. Vaikka tilanne on muuttunut maailmalla vastaaviin juttuihin törmää kaikkialla.

Ei, kyllä siellä takana se lehden oma agenda on.

Lehdistöhän on ilmaissut monesti huolensa ja peräänkuuluttanut vastuuta siitä, että pyrkimällä objektiivisuuteen ja tuomalla myös vastakkaisia näkemyksiä esiin, lehdistö omalla toiminnallaan luo mielikuvaa siitä, että vastakkaiset mielipiteet olisivat suositumpia kuin ovatkaan. Sillä verukkeella nyt sitten yritetään luoda kuvitelmaa konsensuksesta.

Sori, mutta en nyt ymmärrä laisinkaan mitä tarkoitat.

hesarilla on oma agendansa mitä se ajaa milloin milläkin verukkeella, ihan aihepiiristä riippumatta.

Mikä se on?

Lehdistöhän on ilmaissut monesti huolensa ja peräänkuuluttanut vastuuta siitä, että pyrkimällä objektiivisuuteen ja tuomalla myös vastakkaisia näkemyksiä esiin, lehdistö omalla toiminnallaan luo mielikuvaa siitä, että vastakkaiset mielipiteet olisivat suositumpia kuin ovatkaan. Sillä verukkeella nyt sitten yritetään luoda kuvitelmaa konsensuksesta.

Eiköhän se tärkein tekijä ole edelleenkin mainosrahat?
Ne pitävät lehdet pystyssä - tai kaatavat ne.