karppaus.infon arkistoitu foorumi

Dagens Nyheter: Kolhydrater och motion bakom världens friskaste hjärtan


Dagens Nyheterin juttu perustuu Lancetissa julkaistuun kirjallisuuskatsaukseen, jossa pääteltiin, että Bolivian viidakoissa eristettynä elävä Tsimane-kansa on ateroskleroosin suhteen maailman tervein kansa. Heimon perinteisessä ruokavaliossa noin 70 prosenttia energiasta tulee hiilihydraateista.

Tutkimus:
Coronary atherosclerosis in indigenous South American Tsimane: a cross-sectional cohort study

Kuten Annika Dahlqvist kirjoittaa, monet muutkin kansat ovat pysyneet erittäin terveinä perinteisillä runsashiilihydraattisilla ruokavalioillaan - aina siihen saakka kunnes kunnes sokeri on tullut kuvaan mukaan. Sokerin mukana on tullut insuliiniresistenssi ja sen jälkeen runsashiilihydraattisella ruokavaliolla ei enää olekaan pysytty terveinä. Esimerkiksi kasvissyöjien Intiassa jo joka viides sairastaa diabetesta, joten ei siellä tilanne voi enää olla hyvä sydänterveydenkään suhteen.

Tätä tutkimusta tietenkin käyttävät astalonaan karppaajien mätkimiseen Pauli Ohukaisen kaltaiset kirsikanpoimijat, jotka tahallaan unohtavat mainita, että lukuisat kansat ovat olleet erittäin sydänterveitä perinteisellä hyvin runsaseläinrasvaisella ruokavaliolla, kuten esimerkiksi inuiitit, maasait ja saamelaiset.

Siperian paimentolaiset pysyivät hyvin terveinä lähes hiilihydraatittomalla ruokavaliollaan, joka koostui lähinnä lihasta ja kalasta. Sokerin (ja nuudeleiden!) tultua kuvaan mukaan heillä ei enää mene niin hyvin.

Alkuperäiskansat hunningolla

Zoe Harcombe ruotii Lancetissa julkaistun "tutkimuksen" niin, että jäljelle jää vain pahalta haiseva läjä perkeitä.

South American tribe & heart disease

Ilmeisesti gluteeni loisti poissaolollaan, kasviöljyjen ja sokerin lisäksi. Ei kovin vaikeaa päätellä miksi pysytään terveenä..

_________________
Nature doesn't jump.

Praise the lard!

Nuo ovat hyvin todennäköisiä selityksiä tsimaneiden vähäiselle ateroskleroosille. Muita mahdollisia elämäntapatekijöitä puhtaiden valtimoiden takana: tupakoimattomuus, stressitön ulkoilmaelämä luonnon keskellä, puhdas ympäristö, prosessoimaton ja lisäaineeton ruoka, asuminen lähellä päiväntasaajaa (mikä takasi sen, että elimistö teki kolesterolista paljon D-vitamiinia) jne. Mikään tutkimuksessa ei tee mahdolliseksi arvioida millä painolla, jos millään, kukin tekijä vaikutti.

Kuten Eenfeldt kirjoitti, tässä törmäämme seikkaan, joka on perussyy siihen, että elintarvike/ravitsemustiede on sellainen katastrofi kuin se on: epidemiologiset tutkimukset eivät voi kertoa onko korrelaation takana kausaatio vai ei. Joskus on, useimmiten ei. Kuitenkin tulokset on tapana esittää, viimeistää median niistä uutisoidessa, kuin kyseessä olisi kausaatio. Tällöin osutaan useammin harhaan kuin oikeaan.

Kaplan ja kumppanit siis havaitsivat, että tsimaneilla oli vähän ateroskleroosia ja he löysivät kirjallisuudesta äidinmaitotutkimuksen, jonka mukaan imettävien tsimaniäitien ravinnossa on joskus arvioitu hiilihydraattien osuudeksi noin 70 prosenttia. Itsehän he eivät tsimaneiden ravintoa tutkineet.

Mutta vaikuttiko hiilihydraattien iso osuus kausaalisesti suonten puhtauteen? Entä mikä oli noiden muiden elämäntapatekijöiden vaikutus? Näihin kysymyksiin emme pysty tämän tutkimuksen pohjalta vastaamaan.

Tutkimuksen antia ei ainakaan voi tulkita siten, kuten media teki, että kuka tahansa jauhosta, sokerista, siemenöljystä ja lisäaineista tehtyä prosessoitua ruokaa syövä stressaavaa elämää viettävä D-vitamiinin puutoksesta ja ympäristön saasteista kärsivä kaupunkilainen voisi saada tsimaneiden verisuonet vain ryhtymällä syömään virallisterveellistäkin hiilaripainotteisempaa ruokaa ja ryhtymällä liikkumaan useita tunteja päivässä. Luulen, että paljosta liikunnasta huolimatta todennäköinen seuraus olisi insuliniresistenssi ja tukkoiset valtimot. Rohkenen veikata, ettei Kaplan itsekään halua kokeilla.