karppaus.info

Olen vähäisestä prodentarpeestani teorisoinut kaikenlaista, kun tuntuu niin oudolta, että ylläpidän ja jopa selvästi kasvatan (mm. puseroita jäänyt pieneksi hartioista jatkuvasti) naiselle suurehkoa lihaksistoa noin naurettavilla prodemäärillä. Välillä menee sitä paitsi VIELÄ vähemmän, kesähelteillä on hyvä jos pääsen ajoittain edes 0,3 g/kilo/päivä. (Kylmä ilma lisää prodensyöntihalua selvästi)

Sen vuoksi olen teorisoinut kaikenlaisia mahdollisia syitä siihen miksi eläinrasvakarppaajana tarvitsen sitä niin vähhän:
- suoliston kunto: ei mene hukkaan kun kaikki pystytään ottamaan käyttöön?
- kierrätyksen teho: kuolleista soluista puretut proteiinit käytetään kaikki tehokkaasti niin uutta materiaalia tarvitaan vähemmän?
- jotain aivan muuta vielä?

Mutta ainakin sen pieni prodentarve joka näkyy tuolla tavoin selittää sen, miksi en pysty syömään kovin paljoa ilman että öklöttää, kyllä kroppa kertoo kun riittää.

Toisaalta: En ketoile, eli menen rasvapolttoisena (50-100+ g HH/pv), joten en tiedä haluaisiko se kroppa sitä prodea enemmän jos ketoilisin. Sen perusteella mitä olen ihan vaan pikasilmäillyt joitain Diet Doctorin linkkilistasivulta löytyvien blogien kirjoituksia, niin jos ketoilee se kroppa ei muuta sitä ylimääräistä prodea mitenkään erityisen hanakasti glukoosiksi, toisin kuin vaikka tavissyöjällä. Voisiko se vaikuttaa jollain lailla myös siihen miten paljon sitä tekee mieli?

Dietary proteins are made up of components called amino acids and during digestion is broken down. These are circulated to the liver, where they are used to repairing and rebuilding cellular proteins. The first job of these amino acids is NOT for use as energy. These are used to build proteins like blood cells, bone, muscle, connective tissue, skin etc. However, if you eat excessive protein, the body has no way to store these extra amino acids. Instead, these are changed into glucose by the liver. An estimated 50-70% of the protein ingested is turned into glucose in an average North American person.

...Muutenkin ihan helppo teksti.

Ravitsemustieteen tietenkin
Kumma kyllä sitä edelleen kutsutaan tieteeksi sitäkin...

"Maitorasva sisältää rasvaliukoisia vitamiineja A, D, E ja K.
Maito on terveellinen elintarvike, mutta ei mikään janonsammuttaja - sitä pitäisi nauttia vain kohtuullisesti, sillä yhdessä lasillisessa täysmaitoa on 130 kcal. Maito, jossa rasvaa on vähennetty, ei kuitenkaan ole mikään hyvä vaihtoehto, sillä se sisältää selkeästi vähemmän vitamiineja ja terveellisiä rasvahappoja, mukaan lukien sydänterveydelle tärkeää omega3:a. Jogurtit kannattaa syödä makeuttamattomina ja korvata tuoreilla marjoilla ja hedelmillä sokeriset hedelmäjogurtit."

Sieppasi. Tuon lukijalle, ties monelleko miljoonalle saksalaiselle, tulee eittämättä mielikuva, että rasvainen maito sisältää paljon A, D, E ja K-vitamiinia sekä omega-3 rasvahappoja. Eli juuri täysmaitoa sitä pitäisi näiden ravintoaineiden vuoksi juoda. Muulla ei niin väliä, vähät esimerkiksi tyydyttyneen rasvan määrästä tai muista ravintoaineista, kuten kalsiumista, jodista tai B12-vitamiinista.

Myös meillä täällä kotimaassa väitetään vähän väliä, että rasvaton maito on prosessoitu vesilitkuksi, jossa ei ole ravintoa.
”Rasvattomassa maidossa ei ole enää mitään ravinteita jäljellä” –Parantavat rasvat -kirja

Eikö me suomalaiset ”ravintoterapeutit” osata taaskaan perusasioita? Pitääkö olla saksalainen tai sydänkirurgi, että ymmärtää faktat maidon ravintosisällöstä?

Eikö me suomalaiset ”ravintoterapeutit” osata taaskaan perusasioita?